Sokerirasituskoe pelottaa, olisi helpompi pistää pää puskaan

raskausdiabetes, minulla on ylipainoa ja minulla on sukurasite. Vielä ei ole onneksi mitään. Paljon voi vaikuttaa myös itse, ainakin siirtää siis puhkeamisajankohtaa.

Kolmannessa raskaudessa pistin insuliinia ja mittasin verensokeria ja tällaisena piikkikammoisena sanoisin, että kyllä siihenkin tottuu ja oppii. Maalimassa on satoja pahempiakin tauteja ja kyllä ton handlaa jos vain tahtoo ja asiaan suhtautuu kunnolla.

Tsemppiä sulle. Ton rasituksen PAHIN koetous on se että saat sen kamalan litkun nieltyä, tulosten kanssa kyllä pärjää, sitä älä pelkää.

Kummipoikani 5v pistelee insuliininsa itse, on siis diabeetikko joten kyllä me aikuisetkin kyetään jos tarve vaatii.

Ei sitä voi tietää kelle tulee diabetes ja kelle ei. Varsinkaan raskauden ajan diabetes ei ole välttämättä verrannollinen mitenkään muihin tauteihin. On paljon hoikkia/normaalipainoisia, joille tulee ongelmia raskauden aikana ja sitten on taas paljon ylipainoisia odottajia, joilla ei ole mitään ongelmia. Ei voi vaan yksinkertaisesti tietää.

karppaus eli vähä hiilihydraattinen dietti laskee verensokeria. Jos jaksaisit karpata ennen rasitusta niin ois hyvä.



Ei akikilla lihavilla ole ongelmia sokereiden kanssa! ei se automaattisesti mene niin.



itsellä just kesällä otettiin kolesterolit ja olin sokerirasituksessa. Kaikki kunnossa, vaikka olen ylipainoinen.



Neuvolassa jouduin aikoinaan vielä laskettuna päivänä sokerirasitukseen, kun terkkarille ei vaan mennyt jakeluun, et mun sokerit vois olla kunnossa.



ja tiedän sisarukset, joista toinen laiha ja toinen todella ylipainoinen. Laihalla puhkesi raskausdiabetes mutta lihavalla ei mitään ongelmia kummassakaan raskaudessa, vaikka oli vanhempikin.

Nykyään sokerirasitus suoritetaan ainakin meillä ihan rutiininomaisesti kaikille odottajille, joten testiin joutuminen/pääseminen ei tarkoita yhtään mitään. Ja on erittäin yleistä että suvusta löytyy diabetesta, sekään ei itsessään tarkoita mitään. Joten ihan huoletta voit mennä eikä kannata stressata etukäteen, sitten vasta jos jotain löytyy aletaan miettiä miten toimitaan.



Muista kiinnittää pariin asiaan huomiota ennen menoasi: Pidä tarkkaan huoli, että pidät paastoajan oikein etkä vain sinne päin! Ja älä vedä karkkia tai muuta makeaa mahan täydeltä edellisenä päivänä!



Itse jäin yhdessä raskaudessa kiinni seulassa todella täpärästi paastoarvosta ja jouduin tarkkailemaan kotona veriarvoja. Niissä ei ollut koskaan mitään vikaa, ainoastaan tuona yhtenä kertana. Vasta raskauden jälkeen kuulin lääkäriltä nuo edellä olevat neuvot, kun juttelimme siitä miten minulla lukee papereissa (vaikuttaa mm. lapsen vakuutukseen), että olen ollut raskausdiabeetikko vaikka en oikeasti ollutkaan vaan mokasin näytteenoton... Eli kannattaa olla tarkkana!

Mulle neuvottiin vain, että pitää paastota 12 tuntia. Mulla koe perjantaina. Pitää siis ottaa neuvot huomioon. En ole muutenkaan syönyt karkkeja tai pullia moneen kuukauteen, joten niitten pois jättäminen ei ole ongelma. Toi proteiini on mielenkiintoinen huomio.

Ja kiitos tsemppauksesta. Olen aina ollut onneton verikokeisiin liittyvien juttujen kanssa. Tässä vielä yhdistyy monta peräkkäistä verikoetta ja diabeteksellä pelottelu. Huh.

Ap

Enta sitten jos sulla onkin raskausdiabetes? Se on raskauskomplikaatioista yksi sellainen jota on aarimmaisen yksinkertaista hoitaa kunhan sen olemassaolo tiedetaan. Ja melkein sama homma on tyyppi 2 diabeteksella, jonka oletan olevan kyseessa jos tauti puhkeaa vasta 90-vuotiaalla. Oikeasti, mieti nyt ekaksi loppuun saakka mika se "worst case scenario" tassa nyt on ennen kuin kokonaan ahidstut; tulet huomaamaan ettei se nyt niin suurta draamaa ole...

Ilmoitin heti ensimmäisellä käynnillä, että haluan sitten sokerirasituskokeeseen.

Molempien vanhempieni puolella on diabetesta, lähin sukulaiseni isä. Toinen lapseni oli isohko (4170 g) ja pelkäsin kolmosen kasvavan vieläkin kookkaammaksi. Painoindeksini oli 29. Riskitekijöitä siis riitti.



Painoni oli noussut ihan normisti ja olin herkutellutkin ennen koetta. Toki normaali 12 h syömättömyys ennen sitä.



Lopputuloksena minulla ei ollut raskaudiabetesta. Olin aivan ällistynyt, koska olin henkisesti varautunut raskausdiabeteshavaintoon. Terveydenhoitaja sanoi arvojen olevan jopa loistavat. Ainakin paastoarvo oli parempi kuin hoikalla miehelläni :)



Tarinan opetus on siis, ettei siellä välttämättä mitään tule ilmi. Vauvani oli muuten pikkuisen veljeään pienempi (4100 g), mutta melkoinen pallero kumminkin.

Ilmoitin heti ensimmäisellä käynnillä, että haluan sitten sokerirasituskokeeseen. Molempien vanhempieni puolella on diabetesta, lähin sukulaiseni isä. Toinen lapseni oli isohko (4170 g) ja pelkäsin kolmosen kasvavan vieläkin kookkaammaksi. Painoindeksini oli 29. Riskitekijöitä siis riitti. Painoni oli noussut ihan normisti ja olin herkutellutkin ennen koetta. Toki normaali 12 h syömättömyys ennen sitä. Lopputuloksena minulla ei ollut raskaudiabetesta. Olin aivan ällistynyt, koska olin henkisesti varautunut raskausdiabeteshavaintoon. Terveydenhoitaja sanoi arvojen olevan jopa loistavat. Ainakin paastoarvo oli parempi kuin hoikalla miehelläni :) Tarinan opetus on siis, ettei siellä välttämättä mitään tule ilmi. Vauvani oli muuten pikkuisen veljeään pienempi (4100 g), mutta melkoinen pallero kumminkin.

mulla,ja mulla puhkes neljännen kans aika vaikee diabetes,pistin 4 kertaa päiväs.ja olo oli kyllä niin huono ennen lääkitystä,että ns.mielellää pisti.laitokselle jäi tauti.

Mitä oireita teillä, joilla on raskausdiabetestä puhjennut, niin ollut? Mulla kans rasituskoe tulossa ja musta tuntuu, että viime viikkojen aikaan mua on alkanut janottaan aika paljon. Sokerit olleet neuvolakäynneillä kuulema hyvät, mutta muistelen, että jossain on ollut yksi oire diabeteksestä, että janottaa kovasti.

oli ihan sairasta!oli helle kesä,ni tiiä tosta janosta oliko normaalia.

Mitä oireita teillä, joilla on raskausdiabetestä puhjennut, niin ollut? Mulla kans rasituskoe tulossa ja musta tuntuu, että viime viikkojen aikaan mua on alkanut janottaan aika paljon. Sokerit olleet neuvolakäynneillä kuulema hyvät, mutta muistelen, että jossain on ollut yksi oire diabeteksestä, että janottaa kovasti.

mua on janottanut PALJON joka raskaudessa, valehtelematta olen juonut vahintaan 4 L vetta paivassa (ja pissannut ainakin saman verran). Koskaan ei ole ollut raskausdiabetesta. Eli se diabetes nakyy oikeasti vaan veresta, se ei nay edes virtsakokeista varmasti (koska raskaanaolevan munuaiskynnys on alentunut, pissassa voi olla sokerit vaikka kolmella plussalla ilman diabetesta). Eli ei kannata ns. oireiden perusteellakaan kehitella itselleen mitaan traumoja ennen kuin asia on kirkossa kuulutettu.

Jouduin-sanaa käytän nimenomaan siksi, että en kokenut sen olevan mitenkään tarpeellista omalla kohdalla. Vaikka painoa oli raskauden alussa 4 kiloa yli "sallitun", niin minusta se on huono syy laittaa automaattisesti rasitukseen kun muita riskitekijöitä ei ole. Minulla ei siis ole suvussa diabetestä, ekassa raskaudessa ei ollut mitään ongelmia, esikoinen syntyi alle 3,5 kiloisena jne.



Huolimatta siitä, että olin 99%:n varma, että minulla ei ole raskausdiabetestä, niin enköhän silti luulotautisena kuitenkin pelännyt ennen kuin tulokset tulivat. Itse joisin myös vaikka koko ajan vettä, pissin myös. Kamalan väsynyt olen ja jotenkin tuntui, että ruuan jälkeen väsytti vielä enemmän.



No, tulokset tulivat suorataan loistavina takaisin, kuten terkka sanoi. Turhaan siis huolestuin. Tämä siis lohdutuksen sanana niille, jotka ovat janoisia ja väsyneitä. Sitä voi olla vaikka ei raskausdiabetestä olisikaan :)

Ja tuo huono paasto johtui siitä, että mut määrättiin rasituskokeeseen alkuraskaudesta, kun mulla oli tosi paha raskauspahoinvointi. Paastoa siinä sitten, kun paasto saa oksentamaan!



Arvothan oli sitten huonon paaston jälkeen kaikki koholla, ja mut todettiin raskausdiabeetikoksi. Sain kotiin mittauslaitteet, ja olen mittaillut ohjeen mukaan. Eikä mun sokeriarvot kohoa lähellekään raja-arvoja, vaikka olisin syönyt jälkiruuaksia suklaapatukan tai karkkia tai kakkua.



Eli ei mulla oikeasti mitään diabetestä ole, mutta sellainen on mulle nyt tekemällä tehty. Lääkärikin sanoi, että yleensä tuollaisilla sokerirasitusarvoilla pistellään jo insuliinia, mutta ei näköjään tällä kertaa. Silti väittävät, ettei rasituskoe muka voi mennä pieleen. No kyllä maalaisjärjellä ajateltuna ihan varmasti voi mennä pieleen, kun ei oo kunnolla paastonnut alle.



Ottaahan se päähän, että se raskausdiabetes sitten vaikuttaa kaikkeen (mm. tuohon mainittuun vakuutukseen), vaikka se on "epätodellinen". Mutta toisaalta ei se itse mittaaminen oo yhtään kamalaa, joten esim. nyt joulun aikaan saan kätevästi seurattua itse, ettei sokerit kohoa liikaa, niin ei tarvi olla sitten huolissaan mitä verikokeet joulun jälkeen näyttää.

Äidilläni oli kaikissa raskauksissaan raskausajan diabetes, ja myöhemmin hänelle puhkesi diabetes.



Itselläni kaksi raskautta takana, eikä ole ollut mitään ongelmaa verensokerin kanssa. Joten se, että kaikki riskitekijät löytyy, ei vielä tarkoita mitään.



Ja lapsellesi on parempi, että menet.

Ja tuo huono paasto johtui siitä, että mut määrättiin rasituskokeeseen alkuraskaudesta, kun mulla oli tosi paha raskauspahoinvointi. Paastoa siinä sitten, kun paasto saa oksentamaan!

Arvothan oli sitten huonon paaston jälkeen kaikki koholla, ja mut todettiin raskausdiabeetikoksi. Sain kotiin mittauslaitteet, ja olen mittaillut ohjeen mukaan. Eikä mun sokeriarvot kohoa lähellekään raja-arvoja, vaikka olisin syönyt jälkiruuaksia suklaapatukan tai karkkia tai kakkua.

Eli ei mulla oikeasti mitään diabetestä ole, mutta sellainen on mulle nyt tekemällä tehty.

...että jos siihen olisi määrätty alkuraskaudessa, niin ei olisi tullut meikäläiselläkään koko hommasta mitään. Eivät olisi saaneet totuudellisia tuloksia. Nytkin jo teki tiukkaa se paastoaika, saatikka se litkun nieleminen. Ja lopputuloksena koko hommasta olisi jumalaton hedari koko loppupäivän. En todellakaan tiedä miten olisin alkuraskauden aikana siitä selvinnyt.

t:14

karppaus eli vähä hiilihydraattinen dietti laskee verensokeria. Jos jaksaisit karpata ennen rasitusta niin ois hyvä.

Saisi ehkä huijattua ja sitten jatkaisi samaa mässylinjaa? Mitä siitä olisi iloa?

No, tulokset tulivat suorataan loistavina takaisin, kuten terkka sanoi. Turhaan siis huolestuin. Tämä siis lohdutuksen sanana niille, jotka ovat janoisia ja väsyneitä. Sitä voi olla vaikka ei raskausdiabetestä olisikaan :)

...Silti väittävät, ettei rasituskoe muka voi mennä pieleen. No kyllä maalaisjärjellä ajateltuna ihan varmasti voi mennä pieleen, kun ei oo kunnolla paastonnut alle.

Kai sanoit rasituksessa, ettet ole paastonnut? Sokerirasitus ei mene pieleen, kun se suoritetaan siten kuten kuuluu. Ymmärrettävistä syistä et niin tehnyt, mutta ei se kokeen vika ole eikä tulkitsijoiden, jos siis et kertonut ettet paastonnut oikeasti sitä 12h ennen koetta.

Mutta joo, itsellä bmi ekaan raskauteen mennessä 29 ja tokaan raskauteen 27, vahvat sukurasitteet kaikkiin diabetestyyppeihin löytyy. Diabetes napsahti, mutta tiukalla ruokavaliolla pysyi kummassakin raskaudessa ruokavaliohoitoisena ja lapset syntyväit 3,5kg painoisina. Diabeteksen takia laihduin kummassakin raskaudessa itse, ja voin kertoa että oli erityisen mukavaa saada syödä normaalisti synnytyksen jälkeen. :) Olin myös sopinut itseni kanssa, että synnärillä saa syödä suklaata mielin määrin, mutta sen jälkeen alkaa kohtuus. :D

Ei se raskausdiabetes mikään mörkö ole, vaan ihan tavallisella (tarkalla) arjella hoituva sairaus joku myös poistuu. Lapselle ei tule siitä vahinkoa kun sitä tarkkailee itse, ja itsekään ei siitä kärsi kuin ehkä mielipahaa kun ei saa herkutella. Lahjaksi saa usein myös hoikemman kropan. :)

Esikoisen kohdalla ITSE TOIVOIN sokerirasituskoetta, ihan varmuuden vuoksi. Molemmilla vanhemmillani on 1-tyypin diabetes, ja tiedän mummoni sairastuneen samaiseen toisen raskautensa kylkiäisenä. Myös muita diabeetikkoja löytyy suvusta.



Ei mitään päätä nyt pensaaseen, nostatti mulla ihan kiukun tuo sun käytöksesi, anteeksi nyt vaan...



Kuulostaa hyvältä ettei painosi ole noussut raskauden aikana vielä yhtään ja että olet syönyt terveellisesti koko ajan! Sulla on selkärankaa :) Jatka samaan malliin.



Itse raskauduin toistamiseen 30-vuotiaana ja vähän takaraivossa pelotti ajatus mummostani, joka samanikäisenä sairastui tosiaan raskauden myötä. Säästyin (ainakin toistaiseksi, vauva nyt 8kk) kuitenkin, ja olen kiitollinen.