Stressitön joulu

En pidä meidän joulunviettotapoja mitenkään ihmeellisen erilaisina, tai meidän perhettä vähääkään parempana kuin muiden perheet. Aikanaan meilläkin on väännetty joulun vietosta. Nyt kuitenkin ollaan jo 15 vuotta oltu yhdessä, 11 naimisissa ja vanhin lapsi on 11v, joten alkaa olla joulun vietto rutiinia. Lapsia meillä on 4. Nyt alkaa joulun vietto olla stressitöntä. Koska niin moni stressaa joulua, ajattelin kertoa meidän joulusta, josko siitä olisi jollekin apua.



Askartelen lasten kanssa joululahjat kummeille ja mummuille sekä papalle, jos jaksan. Jos en jaksa, ostan jotain pientä kaupasta. Jos oikein rasittaa, kannattaa käyttää sellaista kauppaa, joka myös pakkaa lahjat valmiiksi. Helpottaa paljon!



Tuttavaperheiden ja sukulaisten lapsille käyn yhden kunnon lelukauppaostosreissun, ja paketoin lahjat saman tien. Ostan samalla omillekin lapsille, jos löydän. Isommille pojillemme isä saattaa tehdä hankinnat. Omalle perheelle menevät lahjat pakkaan kangaspusseihin, joissa on kiristysnaru suussa. Niihin nimitarrat päälle. Helppoa ja nopeaa, eivätkä paperit repeile! Näitä pusseja teimme muutama vuosi sitten äitini kanssa kesällä. Miehelleni en osta lahjaa, jos en keksi jotain todella osuvaa. Näin olemme sopineet, miehelläkin on oikeus olla ostamatta minulle. Ostamme sitten itse itsellemme lahjat ennen Joulua tai Joulun jälkeen.



Hankin lahjat yleensä marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. Kun lahjat ovat valmiina, on helppo työntää niitä mukaan vieraille sitä mukaa kun he käyvät lahjomassa meidän lapsiamme. Eli ei tarvitse turhaan ajella.



Joulukortit lähetetään vain ihan lähipiirille. Olen tehnyt wordiin etukäteen listan, jossa on osoitteet. Sitä päivitän aina osoitteenmuutoskorttien tullessa yms. Kortit askarrellaan itse hyvissä ajoin, jos on hyvä idea ja jos ehditään. Varmuuden vuoksi (samassa paikassa vanhojen joululahjapaperikääröjen ja lahjanarujen loppujen kanssa) on ostettuna riittävä määrä kauniita joulukortteja, ne kun eivät vanhene. Minä kirjoitan kortit omille sukulaisilleni ja tutuille, mies omilleen. Jos mies ei ehdi, ei minulta vie montaa minuuttia tehdä hänenkin osuutensa.



Jouluvalot pyritään laittamaan ulos säiden pimetessä. Mistään asiasta ei kannata ottaa stressiä - tänä vuonna valoja ei ole vieläkään laitettu. Laitetaan jos ehditään ja jaksetaan, tämä on miehen homma.



Jouluaatto meillä vietetään kotona. Tahdon itse pysyä rauhassa kotona, mutta meille saa kyllä tulla joulua viettämään, jos haluaa (ja osaa sen ilman alkoholia tehdä). Jouluaattona meillä onkin äitini sekä edesmenneen veljeni perhe.



Tänä vuonna meillä kävi siivooja tekemässä perussiivouksen. Itse järjesteltiin miehen kanssa. Perusteellisempikin siivous olisi ollut kiva, mutta sitä koti tarvitsee muutenkin kuin Jouluna. Se ei siis varsinaisesti Jouluun liity. Yritän tehdä joka päivä vuoden mittaan jotain muutakin kuin ihan perussiivousta, jotta likaa ja pölyä ei pääse kovasti kertymään.



Joskus koristelemme kotia jo etukäteen, joskus vasta aatonaattona/jouluaattona.Aatonaattoiltana yleensä tuodaan kuusi sisälle (miehen homma), ja aattona lapset ja mies koristelevat sen. Joskus katson etukäteen koristeet valmiiksi, jos haluan tietyn väriset, joskus taas saavat laittaa ihan mitä huvittaa.



Jouluruokia on paljon, mutta ei mahdottomasti. Kaikki sellainen on karsittu pois, mistä kukaan ei tykkää. Liikaa ruokaa ei kannata hommata, johan siihen muutaman päivän jäkeen kyllästyy. Ja jos vielä käydään sukulaisissakin syömässä, niin kuka ne kotona olevat ruuat syö.



Jouluaterialla on



kinkku (luuton, mahtuu paremmin kylmään, paistan itse. Jos tarvitsee, voi ostaa myöhemmin vielä toisen)

perunalaatikko (äitini tekee)

bataattivuoka (joskus teen itse, mutta kaupasta saa oikein hyvää)

lanttulaatikko (äitini tekee)

rosolli (ostan kaupasta tai äitini tekee)

vihersalaatti (teen itse)

appelsiinirahka tai luumurahka (teen itse)

piparit (äitini tai isä leipoo lasten kanssa, itsetehdystä tai valmistaikinasta, tai jos ei ehditä, ostetaan kaupasta valmiina)

luumu- ja appelsiinitortut torttutaikinasta (teen itse, joskus lasten kanssa)

vaalea ja tumma joululimppu (kaupasta)

sinappisilakat (kaupasta)

lihahyytelö (kaupasta)

leipäjuusto (kaupasta)

lakkahillo (kaupasta)

herneitä (kaupan pakastealtaasta)



Aattoaamuna syödään riisipuuroa ja rusinakiisseliä, keittelen ne kun olen herännyt.



Jouluaamuna syödään kinkkua ja limppua, riisipuuroa ja rusinakiisseliä, hedelmiä, joukossa jotain vähän eksoottisempaakin Joulun kunniaksi.



Joulupäivänä kotona syödään palapaistia ja perunoita, sekä eilisen vihersalaatin loppua.

Tapaninpäivänä pöydässä on savulohi perunoiden ja salaatin kera.



Saunassa on uusi kuivattu vihta tai pakastevihta, jos kaupassa niitä sattuu olemaan.



Ruokaostokset teen kahdessa osassa, muutamaa päivää aiemmin säilyvämmät ja aatonaattona loput.



Aatonaattoiltana käydään lähikaupungissa autoajelulla katselemassa jouluvaloja.



Aattona käydään lähihautausmaalla viemässä kynttilät (minä käyn lasten kanssa). Valmistelen loput jouluruuat. Lapset ja isä soittelevat pianolla joululauluja ja laulelevat. Lapset käyvät pulkkamäessä, ainakin isommat. Luetaan ehkä jouluevankeliumi tai tonttusatuja. Käydään saunassa, se ajoitetaan yleensä ennen joulupukkia, jotta lapsetkin malttavat peseytyä kun lahjat eivä ole vielä odottamassa. Minä lämmitän saunan. Saunatonttu käy tuomassa saunan oveen kuvansa ennen saunomista, siinä riittää ihmetystä. Samoin tonttulakki löytyy usein lauteilta. Tontulle pitääkin muistaa laittaa puuroannos lauteille illalla, Jouluaamuun mennessä tonttu on sen syönyt. Joulusaunassa saa puhua vain kuiskaamalla, jottei tonttu säikähdä. Tonttua ei saa kurkkia lauteiden alta, jottei se vaan muuta pois! Valaistuksena on vain kynttilöitä ja lyhtyjä. Joulusaunassa löylyä heittää vain isä. Ensin isille, sitten äidille, ja lapsille ikäjärjestyksessä. Huomaatteko, Joulun tunnelma tulee tosi pienellä, tämä on lapsille tärkeä perinne :)



Tänä vuonna meille tulee ostopukki, usein pukkina on ollut isi. Ja loppuilta meneekin lahjoja ihastellessa, vanhemmat voivat lököillä. Pienet lapset laitetaan melko ajoissa nukkumaan, ettei ehdi tulla iltakitinöitä.



Joulupäivänä käymme yleensä äidilläni syömässä. Äiti asuu tässä ihan lähellä. Tapaninpäivänä käymme taas yleensä mieheni vanhemmilla. He asuvat vähän kauempana.



Tokikaan Jouluvalmisteluja ei ehdi tällä tavoin tässä vaiheessa aloittaa. Meilläkään mies ei hurjasti osallistu joulunlaittoon, eikä yleensäkään kotitöihin. Hänellä on vaativa työ, joten jako meillä menee siksi näin. Olen kotiäiti. Mutta ehkäpä tästä on jollekin apua tulevaksi Jouluksi. Osan valmisteluista seuraavaa Joulua varten voi jo aloittaa, kuten osoitelistan keräämiseen ja lahjapussien tekemisen. Ja tästä Joulusta kannattaa yrittää nauttia ilman katkeruutta! Ne on tosiaan ne pienet asiat, jotka sen joulumielen tuo lapsillekin, eikä se, onko pöydässä silitetty liina vai onko liinaa ollenkaan :)



Onnellista Joulua kaikille!!