Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla

Vierailija
15.12.2010 |

Suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu korkea, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2010 –raportista. Samalla kuitenkin köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa elävillä.



Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.



Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.



Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.



Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.



Raportissa esitellään ensi kertaa Suomessa väestön tasolla kansainvälisesti testatulla WHO:n elämänlaadun mittarilla saatuja tuloksia. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, elämänlaatu on terveyden ja toimintakyvyn tapaan sosiaalisesti valikoitunutta.



Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä.



Asuinympäristön väliset erot toimeentulossa olivat vähäisiä. Haja-asutusalueella asuvat kokivat terveytensä muita huonommaksi. Kaupungeissa stressi on lisääntynyt.



Selkein muutos vuoden 2008 raporttiin oli, että haja-asutusalueilla asuvien hyvinvointi oli parantunut verrattuna keskustassa asuviin. Alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa ovat pienempiä kuin perinteisten taloudellisten indikaattoreiden antama kuva kertoo.



Erot koetussa hyvinvoinnissa eivät myöskään näytä kasvaneen 2000-luvulla, mikä poikkeaa taloudellisten tilastojen tuloksista.



Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan ja laatuun. Väestöstä noin puolet pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana, vaikka sitä liian matalana pitävien osuus on kasvanut.



Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelujen tuottamisessa pidettiin tärkeänä.



Suomalaisten hyvinvointi 2010 –kirjassa tarkastellaan ensi kertaa suomalaisten hyvinvointia kokonaisuutena, joka muodostuu terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun elämänlaadun vuorovaikutuksesta.



Tulokset pohjautuvat kolmatta kertaa toteutettuun THL:n valtakunnalliseen HYPA -kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia.

Kommentit (20)

Vierailija
1/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei mulle ole vieläkään selvinnyt, mikä köyhyysraja on....

Vierailija
2/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudessani meillä ei ollut sisävessaa eikä lämmintä vettä, suihkusta puhumattakaan. Elämä oli tosi brezneviläistä. Nyt olemme alle kaikkien keskivertojen, mutta mistään ei ole oikeasti puutetta! Toki tiedän, että monella on, mutta tuo köyhyysraja on harhaanjohtava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Köyhyyttä ei määritellä pelkällä juoksevalla vedellä, sen puutehan voi olla myös perheen oma valinta.

Lapsena en ollut suhteellisesti köyhä. Nyt olen. Lapsuudessani meillä ei ollut sisävessaa eikä lämmintä vettä, suihkusta puhumattakaan. Elämä oli tosi brezneviläistä. Nyt olemme alle kaikkien keskivertojen, mutta mistään ei ole oikeasti puutetta! Toki tiedän, että monella on, mutta tuo köyhyysraja on harhaanjohtava.

Vierailija
4/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeasti on?

Paljonko pitäisi jäädä lainojen lyhennyksien yms. jälkeen rahaa esim. 4-henkiselle perheelle?



Me ollaan tosi pienituloisia, mies töissä, minä opiskelen ja talo+autolaina on. Silti en pidä meitä varsinaisesti köyhinä vaikka joskus jää 200-300 käteen kaikkien laskujen jälkeen.

Toiset kauhistelee ja säälittelee, mut ei meillä kurjaa ole. Jouluakin tässä valmistellaan ja veronpalutusrahoilla olen ostanut lapsille sekä muutamalle muulle lahjat.

Vierailija
5/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei niin väliä vaikka olis pitkaikaistyötön, lapsia vaan lisää

Vierailija
6/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suhteellisesti.



Tarkoittaa sitä, että köyhiä esim. Donald Trumpimn omistamissa taloyhtiöissä Manhattanilla.





Köyhiä on myös Monacossa, Espoon Westendin rannalla jne.



Kun määritelmänä on suhteellinen köyhyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista[1]. Nettomediaanitulo on tällä hetkellä (vuonna 2009) Suomessa 1800 euroa kuukaudessa, joten köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja[2]. Köyhyysrajan alapuolelle jäi Suomessa 11 prosenttia aikuisesta väestöstä vuonna 2004. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä[3].

Vierailija
8/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska perheessä on 3 lasta ja minä. Kumma juttu, meillä ei koeta mitään puutetta, on auto ja asunto ja kesämökki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Köyhyyttä ei määritellä pelkällä juoksevalla vedellä, sen puutehan voi olla myös perheen oma valinta.


Maalla ulkovessa oli 70-luvulla vielä ihan tavallinen. Emme olleet köyhiä, meillä oli hyvin toimeentuleva maatila ja äidillä oma työ. Tarpeellisena pidetyt asiat määriteltiin silloin eri tavalla, mutta minä osaan kyllä arvostaa sisävessaa.

Vierailija
10/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tuet on samat ku aina mutta kaikkki kallistuu. ei sillä samalla rahalla sillon voi saada kaikkea samaa. Lisäks niiltä sitä rahaa otetaan pois jotka sitä tarttee. opiskelija ei saa asumislisää, jos puoliso töissä ja perheellä lapsi. vastaava lapseton pariskunta saa asumislisää.



yksi esimerkki vain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

suurin osa asuu kaupungeissa. Ei ole omia kaivoja tai pihasaunaa, jotka teillä varmasti oli.

Toisaalta maalla asuminen tulee monessa suhteessa myös kalliimmaksi (tiedän omasta kokemuksesta), joka paikkaan on pitkä matka, palvelut ovat kaukana, ja ennen kaikkea, ei ole riittävästi työpaikkoja (työllistymisen mahdollisuudet ovat huonot).

En tiedä vanhempieni tuloja, mutta luulisin niiden olleen melko ok.

Köyhyyttä ei määritellä pelkällä juoksevalla vedellä, sen puutehan voi olla myös perheen oma valinta.


Maalla ulkovessa oli 70-luvulla vielä ihan tavallinen. Emme olleet köyhiä, meillä oli hyvin toimeentuleva maatila ja äidillä oma työ. Tarpeellisena pidetyt asiat määriteltiin silloin eri tavalla, mutta minä osaan kyllä arvostaa sisävessaa.

Vierailija
12/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja näin osaa Wikipedia kertoa:



"Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista[1]. Nettomediaanitulo on tällä hetkellä (vuonna 2009) Suomessa 1800 euroa kuukaudessa, joten köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja."



Miten tuo nyt sitten käytännössä menee? tarkoittaako tuo nyt vain yhden ihmisen köyhyysrajaa? Entä jos tulot ovat tuon 1800e, mutta perheessä on vaikkapa kaksi lasta ja toinen puolisi kotihoidontuella.



Taidan olla pikkasen yksinkertainen, mutta en ymmärrä miten yhden perheen köyhyysraja lasketaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lisäksi ei haluta tinkiä mistään vaan eletään velaksi. Sitten joudutaan kulutusluotolla ja pikavipeillä paikkailemaan ja kierre on valmis.

Vierailija
14/20 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että katkaistaan vedet vuokrakerrostaloista (jotka eivät muutenkaan mitään hulppeita lukaaleja ole)? Kun kerran hänkin tuli ilman juoksevaa vettä toimeen 70-luvulla siellä maatalossa..

Niin, mutta nyt on vuosi 2010 ja väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa. Ei ole omia kaivoja tai pihasaunaa, jotka teillä varmasti oli.

Toisaalta maalla asuminen tulee monessa suhteessa myös kalliimmaksi (tiedän omasta kokemuksesta), joka paikkaan on pitkä matka, palvelut ovat kaukana, ja ennen kaikkea, ei ole riittävästi työpaikkoja (työllistymisen mahdollisuudet ovat huonot).

En tiedä vanhempieni tuloja, mutta luulisin niiden olleen melko ok.

Köyhyyttä ei määritellä pelkällä juoksevalla vedellä, sen puutehan voi olla myös perheen oma valinta.


Maalla ulkovessa oli 70-luvulla vielä ihan tavallinen. Emme olleet köyhiä, meillä oli hyvin toimeentuleva maatila ja äidillä oma työ. Tarpeellisena pidetyt asiat määriteltiin silloin eri tavalla, mutta minä osaan kyllä arvostaa sisävessaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/20 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet suhteelisesti köyhä, mikäli käytettävissä olevat tulot ovat alle 60% vastaavien kotitalouksien keskimääräisestä

tulotasosta. Sinkulle raja on Suomessa n. 1080€ per kk. Muiden kotitalouksien tulorajat lasketaan lisäämällä tuohon 500€ per muu aikuinen ja 300€ per lapsi. Siis esim. kaksi aikuista ja kaksi lasta (1080 + 500 + 300 + 300)€ = 2180€.



@jormasuora

Vierailija
16/20 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskimäräinen tulotaso = 1800€ ja 0,60 X 1800€ = 1080€. Toisen aikuisen vaikutus tulorajaan on puolet keskimääräisestä tulotasosta. 1080€/2 = 540€.



Siis. esim. kaksi aikuista ja kaksi lasta => suhteellisen köyhyyden tuloraja = (1080 + 540 + 300 + 300)€ = 2220€.



@jormasuora

Vierailija
17/20 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska perheessä on 3 lasta ja minä. Kumma juttu, meillä ei koeta mitään puutetta, on auto ja asunto ja kesämökki.

Yh + kolme lasta, bruttopalkkatulot 38 000 vuodessa + elarit ja lapsilisät.

Vierailija
18/20 |
12.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

et sinä sillä lämpimällä suihkuvedellä lapsesi tai omaa vatsaasi täytä!!! vai kuinka on? olen paskani valmis sangolla pihalle viemää ja toisinpäin veden sisään kantamaan,jos saisimme leivän ja maidon ostettua!!!!! että tervetuloia vain viikoksi elämään köyhyysrajan alapuolelle edes viikoksi! lapsen ja koiran kanssa....

käytettävissä on rahaa 330e/kk!!!!!

kokeilepas!

Vierailija
19/20 |
12.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudessani meillä ei ollut sisävessaa eikä lämmintä vettä, suihkusta puhumattakaan. Elämä oli tosi brezneviläistä. Nyt olemme alle kaikkien keskivertojen, mutta mistään ei ole oikeasti puutetta! Toki tiedän, että monella on, mutta tuo köyhyysraja on harhaanjohtava.

et sinä sillä lämpimällä suihkuvedellä lapsesi tai omaa vatsaasi täytä!!! vai kuinka on? olen paskani valmis sangolla pihalle viemää ja toisinpäin veden sisään kantamaan,jos saisimme leivän ja maidon ostettua!!!!! että tervetuloia vain viikoksi elämään köyhyysrajan alapuolelle edes viikoksi! lapsen ja koiran kanssa....

käytettävissä on rahaa 330e/kk!!!!!

kokeilepas! niin + lapsilisä ja äitiysraha,joka vähennetään sosiaalitoimistossa tästä 300e:sta!!!

Vierailija
20/20 |
12.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on parempi kuin 70-luvun rikkaiden. Laskutapa tekee sen, että köyhiä on aina paljon, mikäli tuloeroista ei päästä kokonaan.



Pienituloinenkin lapsiperhe voi elää ihan hyvää elämää, jos vanhemmat ovat järkeviä, ja osataan toimia viisaasti omien resurssien puitteissa. Ja rahastakaan ei ole apua, jos vanhemmat ovat muuten syrjäytyneitä, mukana on päihteet, negatiivinen asenne koulutukseen, omiin työllistymismahdollisuuksiin, ja avuttomuus ja piittaamattomuus asioiden hoidossa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kuusi yhdeksän