Lue keskustelun säännöt.
Puolison aamuäreys
04.02.2024 |
Puolisoni on ihan hirmuisen äreä aamuisin, täysin riippumatta siitä, moneltako herää ja onko nukkunut hyvin vai huonosti. Nousen aina ennen häntä enkä millään tahdo muistaa, ettei hänelle saa tyyliin puhua yhtään mitään ennen kuin hän on syönyt aamiaista ja juonut aamukahvinsa.
Joskus sitten erehdyn sanomaan hänelle jotain, niin hän kimmastuu nollasta sataan ja alkaa huutaa. Yleensä on ymmärtänyt sanomani aivan väärin kaiken lisäksi. Tuntuu keljulta olla viikonloppunakin tuppisuuna aamuisin, kun mitään ei uskalla sanoa.
Aamiaisen jälkeen on ihan eri ihminen.
Kommentit (20)
Jotkut tarvitsevat aikaa ja rauhaa, ja aivot polttoainetta eli glukoosia ennen kuin he ovat oma itsensä.
Joillakin syömättömyys aiheuttaa äreyttä myös päivällä. Monesti pojat ja miehet, jotka kuluttavatkin enempi, ovat näitä tällaisia ärrimurreja, jos he eivät ole syöneet.
Tai jos on diabeetikko. Voi siis olla terveysongelmakin taustalla, kuten sokeritasapainon heittely.
Koita valmistaa miehellesi joskus aamupala hänen puolestaan. Laita kaikki valmiiksi siksi, kun hän nousee. Laita aamupala vaan eteen, kun hän ilmaantuu keittiöön, äläkä puhu mitään, hymyile vaan. Ehkä hän muistaa sen ja koittaa jatkossa käyttäytyä vähän paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä vieroittaa siitä kofeiinista. Se on päihde.
No jätä se sika.
Kyllä sen oman käyttäytymisensä voi niin halutessaan hallita, vaikka ärsyttäisikin. En ymmärrä, miksi kukaan suostuu kuuntelemaan "nollasta sataan" kimmastumisia ja huutamisia jatkuvasti omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat kouluaamut oli, kun äiti oli jo mennyt aikaisemmin aamuvuoroon ja me isän kanssa täydessä hiljaisuudessa ja yhteisymmärryksessä syötiin aamupalaa ja jaettiin sanomalehti puoliksi. Sen sai keskeltä irti niin, että uutiset olivat erikseen ja urheilu/sarjakuvat erikseen.
Juuri näin tai ehkä yksin vielä parempi. Aamulla ei tarvi puhua ainakaan ennen kahvia. Aamuisin ottaa niin eniten aivoon kaikki.
M.52
Itselläkin on aamuisin kurja olo. Uni sekoittaa jotenkin koko hermoston tai jotain. En kestä minkäänlaista melua tai varsinkaan jos joku pirteästi yrittää saada keskustelua aikaan tai herra paratkoon, vaatii vastausta johonkin kysymykseen.
Mutta...mikään ei mielestäni oikeuta ap:n puolisoa käyttäytymään k*sipäisesti, huutamaan tai raivoamaan asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tarvitsevat aikaa ja rauhaa, ja aivot polttoainetta eli glukoosia ennen kuin he ovat oma itsensä.
Joillakin syömättömyys aiheuttaa äreyttä myös päivällä. Monesti pojat ja miehet, jotka kuluttavatkin enempi, ovat näitä tällaisia ärrimurreja, jos he eivät ole syöneet.
Tai jos on diabeetikko. Voi siis olla terveysongelmakin taustalla, kuten sokeritasapainon heittely.
Koita valmistaa miehellesi joskus aamupala hänen puolestaan. Laita kaikki valmiiksi siksi, kun hän nousee. Laita aamupala vaan eteen, kun hän ilmaantuu keittiöön, äläkä puhu mitään, hymyile vaan. Ehkä hän muistaa sen ja koittaa jatkossa käyttäytyä vähän paremmin.
No jo on taas tulkintoja ja kristallipalloa. Aloittajan puolison sukupuolta ei mainittu missään, ja kaikki muukin on täyttä arvailua. Plus on aivan typerää vastuuttaa toista ihmistä toisen aikuisen paskamaisesta käytöksestä.
eli tiedät puolisosi aamuäreäksi, mutta on pakko silti sörkkiä ja sitten uhrautua. ok, huutaminen ei nyt ole järkevää, mutta silti. Itse en ole myöskään aamuvirkku ja herään kunnolla vasta kun olen saanut aamupalani ja ensimmäisen teemukillisen juotu. Jos siinä vieressä räpättäisi puoliso taukoamatta, niin ei hyvää heruisi. Olen siis nainen. Keksi itsellesi aamuihin jotakin tekemistä, äläkä kiusaa toista kiusaamisen ilosta. yhtä hyvin puoliso voisi keksiä herättää sut kahdelta yöllä kun haluaa vähän seuraa..tuskin tykkäisit aamuvirkkuna siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen tuommoinen. En tykkää sanoa sanaakaan ennenkuin olen aamukahvin juonut. Olen aamuvirkku ja herään klo 5-6 välillä ja saan juoda sen kahvini täydellisen hiljaisuuden vallitessa, kissa istuu siinä lähellä, muttei puhu mitään. Mies herää klo 6.30. Ei ole tullut riitaa koskaan kun viikonloppuisinkin mies herää tuntia myöhemmin kuin minä aamuvirkkuna. Kyllä päivän aikana ehtii kaikki hölötykset ja puheet pitää. Miksi niitä pitäisi aloittaa heti aamutuimaan?
Munkin mielestä parhaimmat aamut on niitä, kun saa syödä aamisen yksin hiljaisuudessa ja rauhassa.
Jos siihen paukkaa joku muu perheenjäsen, joka alkaa juttelemaan jotain liibalaaba-juttuja, mun aamuhetki on pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä aamuäreä ilmoittautuu. Parempi, jos minulle sanoo huomenetkin vasta aamiaisen jälkeen. No joo, en ala huutamaan ja räyhäämään, muttei minusta irtoa mitään ennen aamiaista ja ärsyttää suunnattomasti, jos joku alkaa pälpättämään heti aamusta. Siksi olen aina tykännyt herätä ennen muuta perhettä, saa olla hiljaisuudessa aamukahvin ääressä. Nainen olen.
Miten te olette niin sairaan riippuvaisia kahvista. Niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen kimmastuminen on väärin, mutta kun tiedät puolisosi aamuäreyden, niin miksi ihmeessä oikein tahallasi yrität jutella mitään aamulla? Kyllä minuakin ärsyttäisi, jos puolisoni toimisi noin. Onneksi kuitenkin hän arvostaa hiljaisuutta aamulla ja lähtee vaikka ulos, jos kaipaa juttuseuraa.
Semmostahan se on homoparin elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette niin sairaan riippuvaisia kahvista. Niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
No niin, siihen kahviin tartuttiin tietenkin. Aamupala on se juttu, oiskohan verensokeri matalalla aamuisin ja muutenkin on vain huono herääjä ja aamuihmisen vastakohta.
Tietenkin puolisoni tunnen ja tiedän, että hän on sellainen, mutta haluaisin kuitenkin jotain kevyttä jutella. Itse olen ollut hereillä jo aikani. Arkiaamuisin ei yleensä edes nähdä, koska olen saattanut jo lähteä töihin ennen kuin hän herää. Hän on siis todella aamuntorkku, nukkuu arkisinkin niin pitkään kuin voi, koska tekee etätöitä kotoa käsin. Viikonloppuisin nukkuu pitkälle aamupäivään kuin teinit. Siis saattaa herätä esim. klo 11 ja on silloin ihan yhtä kiukkuinen kuin jos heräisi klo 8.
Meillä mies ja vanhempi lapsi ovat aamuisin kauhean vihaisia. Ei me välitetä siitä nuoremman kanssa, naureskellaan vain ja sekös niitä ärsyttää lisää. Meillä on turvallinen koti, saa olla pahantuulinenkin.
Samaistuin aloituksen äristelijään.
Huutaa ja räyhätä ei puolisolle toki pidä, mutta kyllä ketutus nousee maksimiin aamuina jolloin tuntuu että toisella patoaltaallinen tärkeitä asioita odottaa purkautumistaan. Kun pääsen pöydän ääreen niin hölötys oikein vyöryy päälle.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen kimmastuminen on väärin, mutta kun tiedät puolisosi aamuäreyden, niin miksi ihmeessä oikein tahallasi yrität jutella mitään aamulla? Kyllä minuakin ärsyttäisi, jos puolisoni toimisi noin. Onneksi kuitenkin hän arvostaa hiljaisuutta aamulla ja lähtee vaikka ulos, jos kaipaa juttuseuraa.
Unohdan sen helposti ja alan automaattisesti jutella jotain. Ihan ystävällisestäkin sanasta hermostuu. Yritän toki olla aamuisin hiljaa, mutta koska tykkään itse jutella, ihan aidosti unohdan välillä, ettei kannattaisi.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Samaistuin aloituksen äristelijään.
Huutaa ja räyhätä ei puolisolle toki pidä, mutta kyllä ketutus nousee maksimiin aamuina jolloin tuntuu että toisella patoaltaallinen tärkeitä asioita odottaa purkautumistaan. Kun pääsen pöydän ääreen niin hölötys oikein vyöryy päälle.
Niin tuttua. Pahimmillaan jotain todella tärkeitä perisuhdelinjauksia, unelmia tms. kun toinen istuu tukka ja aivot sekaisin ihmettelemässä aamupalaa suuhun.
Ei ole näillä pölöttäjillä kyllä sosiaalinen pelisilmä ihan kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Semmostahan se on homoparin elämä.
Systeri hetero ja aamulla äreä. Kun sen tietää, annetaan rauhassa herätä.
Parhaat kouluaamut oli, kun äiti oli jo mennyt aikaisemmin aamuvuoroon ja me isän kanssa täydessä hiljaisuudessa ja yhteisymmärryksessä syötiin aamupalaa ja jaettiin sanomalehti puoliksi. Sen sai keskeltä irti niin, että uutiset olivat erikseen ja urheilu/sarjakuvat erikseen.