Tuetteko opiskelevia lapsianne?
Kun itse olin opiskelija, ei opiskelukavereista kovin moni saanut kotoa tukea tai sitten hyvin pienimuotoista: Jollakin vanhemmat maksoivat puhelinlaskun tai vakuutuksen, joku sai sata markkaa toisinaan tai muuta vastaavaa. Pari kolme tiesin (noin sadasta), jotka asuivat vanhempien ostamassa asunnossa.
Miten nykyään? Onko sama meininki nykyopiskelijoilla vai tukevatko vanhemmat nykyään enemmän? Kun omat lapset lähtevät opiskelemaan, voiko olettaa, että pärjäävät vai pitäisikö varautua tukemaan?
Kommentit (26)
Vähän epäreilusti vasta kolmatta on varaa tukea. Hän saa 200e/kk meiltä opintotukea. Opinnot kestää viisi vuotta ja koitetaan ettei kertyisi maksimilainat.
Rinnakkaisluottokortti, vakuutukset, puhelinlaskut, vuokravakuus. Podän tätä sijoituksena, en menona.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen vanhempi tue mahdollisuuksien mukaan. Meillä laitetaan lapsille pari sataa kuussa ruokarahaa. Ja jokaiselle lapselle säästettiin kotoa muuttoa varten rahaa ihan lapsesta asti. Ei sitä paljon ollut, mutta saivat hankittua kaiken tarpeellisen opiskelun alkuihin, kannettavat, huonekalut, keittiötarvikkeet jne.
Mutta uskon, että jokainen vanhempi siis tukee mahdollisuuksien mukaan.
Ei tue. Ei minun vanhempani ainakaan tukeneet. Nyt sitten ihmettelevät, että olen nuuka ja auttamishaluton.
Olisi kiva jos vielä kertoisitte oletteko pk-seudulta (tai Uudeltamaalta) vai muualta Suomesta.
Itse opiskelin siis muualla kuin pk-seudulla, yliopistossa, jossa porukkaa oli pitkin Suomea. Pk-seudulla olevilla kavereilla tuo tuen saaminen vanhemmilta tuntui olevan yleisempää kuin meillä muilla. En tiedä johtuiko siitä, että siellä oli useammalla varakkaat vanhemmat vai kulttuurierot muun Suomen kanssa.
T. ap
Kyllä tuetaan tytärtä kaikin tavoin, ettei tarvitse opintolainoja ym. ottaa. N. 500 euroa kuussa avustetaan häntä.
Aiotaan tuke niin, ettei lainaa tarvitsisi ottaa.
Ihan varmasti tuen, kunhan menevät opiskelemaan. Nyt opintotukea taas leikataan ja lainapainotteisuus kasvaa. Siinä on nuoret tosi eriarvoisessa asemassa sen mukaan, tukeeko vanhemmat vai ei.
Kuka haluaa, että omalla lapsella on 20 000 - 40 000 euroa lainaa työelämään siirtyessä? Siinä jää taloudellisesti pahasti takamatkalle.
Ei tuo laina paha asia ollut nollakorkojen aikaan. Nyt tilanne on vähän eri. Omat lapset ottivat lainan ja laittoivat sen korkoa kasvamaan 4,5 % korolla säästövakuutukseen. Valmistuttuaan tavoitejassa he saivat osan lainasta anteeksi ( = muutama tonni ilmaista rahaa) ja maksoivat loput lainasta pois.
Lapsia on tuettu epäsäännöllisesti, sillä olemme halunneet, että heillä itsellään on vastuu omasta toimeentulosta taloudenpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo laina paha asia ollut nollakorkojen aikaan. Nyt tilanne on vähän eri. Omat lapset ottivat lainan ja laittoivat sen korkoa kasvamaan 4,5 % korolla säästövakuutukseen. Valmistuttuaan tavoitejassa he saivat osan lainasta anteeksi ( = muutama tonni ilmaista rahaa) ja maksoivat loput lainasta pois.
Lapsia on tuettu epäsäännöllisesti, sillä olemme halunneet, että heillä itsellään on vastuu omasta toimeentulosta taloudenpidosta.
Nyt puhutaan nykyajasta, ei entisajoista. Mitään nollakorkoista opintolainaa ei ole ja sitä nostetaan siihen, että pöydässä olisi ruokaa.
Ei pysty ainakaan taloudellisesti. Perskokkarehallituksen toimet tehneet ja tekevät sen mahdottomaksi. Maasta poismuuttoa tukisin vaikka varkaissa käymällä.
Autamme niin paljon kuin pystymme. Saa ja onneksi pystyy asumaan kotona, opiskelupaikka on sen verran lähellä. Ostimme hänelle auton että on helpompi kulkea matkat. Annamme rahaa juokseviin menoihin.
Tukisin, mut ei kelpaa isänhylkääjälle mun tuki.
On tuettu tarvittaessa ja paljonkin välillä toista, jolla ollut haasteita elämässä liiankin kanssa. Opintolainaa ovat ottaneet molemmat, ja ajatuksena heillä molemmilla, että vanhemmilta ei tarvitsisi jatkuvasti pyytää rahaa. Kiitollisia ovat olleet avuista, jotka meiltä saaneet tarvittaessa, esim kauemmas muuttaessa kuluja tulee. Kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole varaa auttaa, vaikka halua olisi.
Itse otin aikoinaan myös opintolainaa yliopisto-opintoihin kuten sisaruksenikin. Se oli silloin 1980- luvulla ihan normi. Miehelläni ei ole opintolainaa ollut, koska hän opiskeli kotoa käsin ensimmäisen ammatin ja teki töitä, mitä sai kesäisin. Minun oli muutettava kotoa opintoihin ja omilleen 19-vuotiaana. Toki muutenkin silloin muutettiin kotoa viimeistään lukion jälkeen, jos sen kävi, osa jo ammattikouluun 16-vuotiaana kuten vanhin veljeni teki.
Itseäni tuettiin aikanaan 1000 mk kuukaudessa, niin ei tarvinnut ottaa lainaa. Samalla tavalla tuen omia lapsiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo laina paha asia ollut nollakorkojen aikaan. Nyt tilanne on vähän eri. Omat lapset ottivat lainan ja laittoivat sen korkoa kasvamaan 4,5 % korolla säästövakuutukseen. Valmistuttuaan tavoitejassa he saivat osan lainasta anteeksi ( = muutama tonni ilmaista rahaa) ja maksoivat loput lainasta pois.
Lapsia on tuettu epäsäännöllisesti, sillä olemme halunneet, että heillä itsellään on vastuu omasta toimeentulosta taloudenpidosta.
Nyt puhutaan nykyajasta, ei entisajoista. Mitään nollakorkoista opintolainaa ei ole ja sitä nostetaan siihen, että pöydässä olisi ruokaa.
Valmistuvat pari vuotta sitten, joten ei tuosta pitkä aika ole. Pienet ovat nykykorotkin verrattuna siihen, mitä ne olivat entisaikaan. Oman opintolainani korko oli 10 prosenttia. Siihen on vielä matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo laina paha asia ollut nollakorkojen aikaan. Nyt tilanne on vähän eri. Omat lapset ottivat lainan ja laittoivat sen korkoa kasvamaan 4,5 % korolla säästövakuutukseen. Valmistuttuaan tavoitejassa he saivat osan lainasta anteeksi ( = muutama tonni ilmaista rahaa) ja maksoivat loput lainasta pois.
Lapsia on tuettu epäsäännöllisesti, sillä olemme halunneet, että heillä itsellään on vastuu omasta toimeentulosta taloudenpidosta.
Nyt puhutaan nykyajasta, ei entisajoista. Mitään nollakorkoista opintolainaa ei ole ja sitä nostetaan siihen, että pöydässä olisi ruokaa.
Valmistuvat pari vuotta sitten, joten ei tuosta pitkä aika ole. Pienet ovat nykykorotkin verrattuna siihen, mitä ne olivat entisaikaan. Oman opintolainani korko oli 10 prosenttia. Siihen on vielä matkaa.
Nykyiset opintolainojen korot on markkinakorkoisia. Ennen oli korkotuettu opintolaina, jota inflaatio söi.
Vierailija kirjoitti:
Rinnakkaisluottokortti, vakuutukset, puhelinlaskut, vuokravakuus. Podän tätä sijoituksena, en menona.
Seuraatko mihin luottokorttia käytetään? Tuleeko sanomista jos ostaa jotain turhaa?
Saako rinnakksisluottokorttia edes aikuiselle lapselle, joka ei asu kotona?
Tuen maksamalla hänen harrastuksen joka o hintava (250/kk) mutta tuo harrastus on nuoren tärkein asua elämässä. Annan myös noin 200/ kk erilaisiin menoihin.
Olen yksinhuoltaja enkä parempaan pysty koska on toinenkin lapsi.
No siinä toki autoon oaljon että opiskelijan asuntoon hommattiin ihan kaikki minun kustantamana. Noin 2000 meni hankintoihin mutta onpa sitten ostettu.
Yllätti miten suuri menoerä nuoren kotoa muutto oli. Paljon arkista ostettavaa. Onneksi jotain oli valmiiksikin.
Eiköhän jokainen vanhempi tue mahdollisuuksien mukaan. Meillä laitetaan lapsille pari sataa kuussa ruokarahaa. Ja jokaiselle lapselle säästettiin kotoa muuttoa varten rahaa ihan lapsesta asti. Ei sitä paljon ollut, mutta saivat hankittua kaiken tarpeellisen opiskelun alkuihin, kannettavat, huonekalut, keittiötarvikkeet jne.
Mutta uskon, että jokainen vanhempi siis tukee mahdollisuuksien mukaan.