G: Antaisitko 15v. lapsesi polttaa tupakkaa?

Ainoa mitä voin tehdä, on kertoa tupakoinnin vaarallisuudesta,en anna polttaa kotona, olla antamatta rahaa ja kertoa kuinka vaikeaa se on lopettaa (kokemusta on). Siihen ei minun motkotukset auta. Päätös lopettaa lähtee omasta päästä.

Aikuiselle ei varmaankaan tarvi perustella, lapselle voin perustella asian.

Miksi pitäisi perustell?

idioottikin tietää perustelut, idiootit vaan silti polttaa.

Ainoa mitä voin tehdä, on kertoa tupakoinnin vaarallisuudesta,en anna polttaa kotona, olla antamatta rahaa ja kertoa kuinka vaikeaa se on lopettaa (kokemusta on). Siihen ei minun motkotukset auta. Päätös lopettaa lähtee omasta päästä.

Ainoa mitä voin tehdä, on kertoa tupakoinnin vaarallisuudesta,en anna polttaa kotona, olla antamatta rahaa ja kertoa kuinka vaikeaa se on lopettaa (kokemusta on). Siihen ei minun motkotukset auta. Päätös lopettaa lähtee omasta päästä.

Ainoa mitä voin tehdä, on kertoa tupakoinnin vaarallisuudesta,en anna polttaa kotona, olla antamatta rahaa ja kertoa kuinka vaikeaa se on lopettaa (kokemusta on). Siihen ei minun motkotukset auta. Päätös lopettaa lähtee omasta päästä.

Kyllä se lapsi jostain saa tupakat eikä koko ajan voi olla silmien alla. Ihan sama viinankin kanssa.

En antanut mutta kun täytti 16v annoin luvan polttaa ja aloin ostamaan hänen tupakkansa.

ja tupkkaa sai silloin jo 16-vuotiaasta ostettua ihan itse

Tupakoinnin epäterveellisyyden tietävät kaikki. Harva aloittaa tupakointia enää 18-vuotiaana tai myöhemmin. Jos lapsen saa siihen asti pidettyä irti tupakasta, hän tuskin aloittaa polttamista koskaan.



Toki teinin tupakointia on mahdoton täysin estää, mutta tekisin voitavani. En esimerkiksi antaisi lapselle lainkaan rahaa niin kauan kuin hän polttaa.

Voin toki kertoa oman kokemukseni; tupakoin 15-vuotiaana, ja äitini suhtautui siihen hyvin ristiriitaisesti. Välillä en saanut rahaa, koskaan en kotona saanut polttaa, mut rippikoululeirille oli antanut lomakkeessa luvan tupakoinnille. Ei varmaan halunnut, että mun leiri menee tupakantuskassa pilalle.



Vaikka äitini kanta olisi ollut miten jyrkkä, ei se valitettavasti olisi estänyt minua tupakoimasta. Täysi-ikäisyyden lähestyessä alkoi äiti olla puuttumatta tupakointiini, ja se paransi välejämme huomattavasti.



Olin tehnyt päätöksen että nuorena elän nautintojen vietävänä, epäterveellisesti ja paheellisesti, mutta kun perheen perustamisen aika tulee, lopetan tupakoinnin ja muut paheet seinään. Siksi minua ärsytti äitini moralisointi: muutaman nuoruusvuoden tupakointi ei mielestäni voinut pitkällä tähtäimellä haitata elämääni. Äitini oli saarnaamisen myötä minulle vain ikävä kalkkis, joka yritti kaikin voimin rajoittaa elämääni ja tehdä siitä kurjaa - halusin entistä kovemmin kapinoida häntä ja typeriä sääntöjään vastaan.



Jos joskus pienen tyttäreni ja minun välille uhkaa muodostua samanllaista asetelmaa, en ehkä puutu hänen tupakointiinsa, jos voin sillä tavoin välttää häntä ajautumasta entistä etäämmälle minusta.

Perusteluna, että se on typerä, terveydelle vahingollinen tapa. Jos polttaisi salaa, niin minkäpäs sille voisin, mutta en todellakaan hyväksyisi asiaa, ei saisi polttaa mun läsnäollessa enkä ostaisi tupakoita hänelle.

En kuitenkaan antasi kotona lapseni lampsia tupakalle, enkä tietenkään ostaisi hänelle tupakkaa. En kuitenkaan tekisi numeroa jos sattuisin askin löytämään tai näkemään hänet bussipysäkillä tupakalla. Jos olisi pienempiä sisaruksia, olisi ehdottoman kiellettyä näyttää heille huonoa esimerkkiä.

Itse aloin polttaa 14 vuotiaana. Viikkorahat lopetettiin ja jatkuva huuto.

Opin näppärästi varastamaan tupakkaa. Toiseksi, tupakantuskan iskiessä oli lähdettävä kulmille, että sai polttaa. Siellä tuli sitten muutkin houkuttimet eteen.

Isäni jaksoi naljailla tupakoinnista vielä tultuani täysi-ikäiseksi. Enpä paljon käynyt siksi kotona muutettuani pois. Kuka haluaa mennä paikkaan, missä aina haukutaan.

Jos omat nuoret alkavat polttaa, he polttavat, vaikka kiellänkin. Panen tuhkakupin pihalle ja sanon, että polttavat siinä, ettei tarvi joka ilta lähteä kaupungille salaa tupakalle. Siinä jää läksyt lukematta ja menee muutenkin hunningolle.

Kieltämällä ne ei lopeta, eikä edes sillä, että ei anna rahaa. oppivat vain varastamaan näppärästi sen jälkeen.

Voin toki kertoa oman kokemukseni; tupakoin 15-vuotiaana, ja äitini suhtautui siihen hyvin ristiriitaisesti. Välillä en saanut rahaa, koskaan en kotona saanut polttaa, mut rippikoululeirille oli antanut lomakkeessa luvan tupakoinnille. Ei varmaan halunnut, että mun leiri menee tupakantuskassa pilalle. Vaikka äitini kanta olisi ollut miten jyrkkä, ei se valitettavasti olisi estänyt minua tupakoimasta. Täysi-ikäisyyden lähestyessä alkoi äiti olla puuttumatta tupakointiini, ja se paransi välejämme huomattavasti. Olin tehnyt päätöksen että nuorena elän nautintojen vietävänä, epäterveellisesti ja paheellisesti, mutta kun perheen perustamisen aika tulee, lopetan tupakoinnin ja muut paheet seinään. Siksi minua ärsytti äitini moralisointi: muutaman nuoruusvuoden tupakointi ei mielestäni voinut pitkällä tähtäimellä haitata elämääni. Äitini oli saarnaamisen myötä minulle vain ikävä kalkkis, joka yritti kaikin voimin rajoittaa elämääni ja tehdä siitä kurjaa - halusin entistä kovemmin kapinoida häntä ja typeriä sääntöjään vastaan. Jos joskus pienen tyttäreni ja minun välille uhkaa muodostua samanllaista asetelmaa, en ehkä puutu hänen tupakointiinsa, jos voin sillä tavoin välttää häntä ajautumasta entistä etäämmälle minusta.

Pelkkä tupakan hallussapito alaikäisiltä on jo lain mukaan kielletty. Perusteluna mulla kuitenkin terveyshaitat.

15v on vielä ihan lapsi ja niin pitkään kuin asuu kotona eletään tämän talon sääntöjen mukaan. Piste. Vaikka olisin kuinka vanhanaikainen niin en missään nimessä hyväksy tuon ikäisen enkä muunkaan ikäisten tupakointia.

Vaikka itsekin poltin siinä iässä jo. Lapseni ei kuitenkaan tiedä, että olen polttanut, koska olen lopettanut ennen hänen syntymäänsä.

nuoriso vetää tupakkaa, vaikka samojen nuorten mammat vaahtoaa, että ainakaan minun Mikko ja minun Milla ei polta.



Voi voi, teidän muruset tekee salaa paljon sellaista, mistä ette tiedä mitään.

vanhempi polttaa vai ei siinä vaiheessa jos lapsi on jo koukussa.

Tuskin sitä voisin kovin tehokkaasti estääkään. Mutta jos jäisi kiinni röökistä, menettäisi etuuksia. En voisi hiljaisesti hyväksyäkään.