Olemme mieheni kanssa korkeasti koulutettuja ja korkeassa asemassa, tuleeko lapsestamme viisas?
Molemmilla akateeminen suku isovanhempia myöten, mikä on todennäköisyys, että lapsemme olisi keskivertoa älykkäämpi, ja ymmärtäisi mm. matematiikkaa keskivertoa paremmin (molempien suvut lääketieteellisesti ja matemaattisluonnontieteellisesti suuntautuneita)?
Pelkään, että lapsestamme tulee tyhmä. Miten ennaltaehkäistä sitä? Lapsi nyt alle 2-vuotta, olen yrittänyt aktivoida laskentaa ja lukemista ahkerasti. Vinkkejä?
Kommentit (13)
suurin huolesi ei tule olemaan lapsesi älykkyys vaan ahdistuneisuus..
Minulla on myos akateeminen suku isovanhempia () ja serkkuja myoten.
Lapseni on keskivertoa älykkäämpi ja koulussa menee hyvin
Elämä on hyvin arvotuksellista...vaikka lapsesi syntyisi lahjakkaana ja saisi kaikki nuo mainitsemasi arvokkaat geenit ja lahjat, yht'äkkiä kaikki voi muuttua. Se älykäs lapsesi voi ahdistua, joutua väärään seuraan, rakastua väärään henkilöön, saada ääliön opettajan/ohjaajan ja hups...unelmastasi ei tulekaan totta.Ei kannata suunnitella lasten elämää kovin tarkkaan...Paljon on sattumaa mukana, hyvistä geeneistä huolimatta elämä ei mene käsikirjoituksen mukaan. Jos huomaa taipumusta jollekin alalle tai jonkun lahjakkuuden tyypin, kannattaa lasta tukea siinä mutta en lähtisi vielä "jalostamaan" 2 vuotiasta tämän akateemisen suvun tavoitteiden mukaiseksi. Olen itse akateeminen, samoin kun lasteni isä ja olen erittäin onnellinen, että olen antanut lapseni tehdä omat valitansa oman alan ja koulutusen suhteen. He ovat onnellisia!
On muistettava, että lahjakkuuttakin on monenlasita: minusta kätten taidot ovat mitä parhain osoistus lahjakkuudesta. Osataankos siellä teidän akateemisessa suvussa säilöä, hakata puita, avata tukkeutuneita viemäriputkia,vaihtaa autonrenkaita, jne? Minusta ne ovat jokaisen ihmisen perustaitoja. Olen akateeminen ja kaikki tuo onnistuu :-)
Se älykäs lapsesi voi ahdistua, joutua väärään seuraan, rakastua väärään henkilöön, saada ääliön opettajan/ohjaajan ja hups...unelmastasi ei tulekaan totta.
ei fiksut väärän seuran kanssa kaveeraa, rakastu renttuun, syytä opettajaa ongelmistaaan jne
unelmista tulee kyllä totta
tulee porvoosta ja kertoo jo sinänsä paljon kysyjästä, veikkaisin että ei.
Se älykäs lapsesi voi ahdistua, joutua väärään seuraan, rakastua väärään henkilöön, saada ääliön opettajan/ohjaajan ja hups...unelmastasi ei tulekaan totta.
ei fiksut väärän seuran kanssa kaveeraa, rakastu renttuun, syytä opettajaa ongelmistaaan jne
unelmista tulee kyllä totta
Fiksut ei joudu vääränlaiseen seuraan, fiksut ei ikinä varsinkaan seurustele vääränlaisen tyypin kans. Fiksut ei joudu onnettomuuksiin eikä edes sairastele kun ne just ennakoi. Fiksut ei niinku ylipäätään joudu kokemaan mitään ikävää kun ne niinku aina puol askelta edellä et ehtii en-na-koi-maan!!!!
ja kasvaa itsensä näköiseksi. Minä ja mieheni olemme myös kummatkin tohtoreita ja korkeassa asemassa yliopistomaailmassa. Ajattelen, että lapset ovat yksilöitä, eivätkä minun tai mieheni jatkeita. Heillä on oikeus tulla sellaisiksi kuin tulevat. Jos jollain elämänalueella harjoitan aktiivisempaa ohjausta, niin se liittyy moraaliin ja myötätuntoon.
Oletko miettinyt, että huolesi lastesi älykkyydestä heijastaa omaa huonoa itsetuntoasi? Suosittelen, että mietit tarkasti, miksi lastesi älykkyys on sinulle niin tärkeä asia. Itsesikö vai lasten takia?
Meillä vähän samanlainen tilanne. Toinen lapsi ns. lahjakas ja toinen ns. lahjaton (lue: kehitysvammainen).
Lapsista tulee mitä tulee, ei siitä kannata stressata. Oikeesti äly on ihan ylimainostettu juttu, vaikka toisia se auttaakin. Itse olen ajatellut enemmänkin, että se on mun vaihtoehto, kun en ole liikunnallisesti tai musiikillisesti yhtään lahjakas, niin on ihan hyvä, että pärjään ajattelemalla, laskemalla tai kirjoittamalla.
Mutta onnellisuuteen se tuskin auttaa.
No, joka tapauksessa. Tilastollisesti korkeasti koulutettujen lapsista tulee korkeasti koulutettuja, sillä tällaisissa perheissä arvostetaan koulutusta, ollaan kiinnostuneita lapsen opiskelusta, opiskelukavereista, ollaan yhteyksissä opettajiin, ollaan kiinnostuneita jatko-opinnoista, luetaan paljon, keskustellaan ajankohtaisista asioista, jne.
Viisaus ei ole sisäsyntyistä älykkyyttä tai kotoa malliopittua suhtautumista opiskeluun, vaan jotain, mitä aika ja kokemus hiljalleen kartuttavat. Vaikuttaa siltä, että ap:n viisaus ei ole vielä päässyt kehittymään kovinkaan pitkälle...
Nämä asiat periytyvät. Usein duunareiden lapsista tulee duunareita ja akateemisten lapsista akateemisia. Eikähän tästä ole tutkimusmateriaalikin olemassa.
Fiksut ei joudu vääränlaiseen seuraan, fiksut ei ikinä varsinkaan seurustele vääränlaisen tyypin kans. Fiksut ei joudu onnettomuuksiin eikä edes sairastele kun ne just ennakoi. Fiksut ei niinku ylipäätään joudu kokemaan mitään ikävää kun ne niinku aina puol askelta edellä et ehtii en-na-koi-maan!!!!
Et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi jos joudut vääränlaiseen seuraan, seurustelet vääränlaisen tyypin kanssa
Opi nyt pitämään huoli itsestäsi.
Kenenkään elämä ei ole minun syy
Todennäköistä on, että lapsestanne tulee keskivertoa viisaampi, vaikka et yrittäisi tehdä yhtään mitään erikoista.