Venäläisdiplomaatti erosi Ukrainan sodan takia Kertoo nyt, mitä länsi ei vieläkään ymmärrä Putinista

Ensimmäinen virhe

Bondarevin mukaan lännen ensimmäiset virheet olivat Venäjän asevoimien potentiaalin yliarviointi ja Ukrainan vastarinnan aliarviointi.

Lännen asettamien pakotteiden tarkoituksena oli heikentää Venäjän sotilaallista potentiaalia ja aiheuttaa tyytymättömyyttä Venäjän yhteiskunnassa ja sen eliitin keskuudessa.

Länsi sai Bondarevin mukaan pian huomata, että Venäjän yhteiskunta osoittautui kestäväksi talouspakotteille ja kansalaisten olevan valmiita hyväksymään elintason aleneminen. Samalla länsi yliarvioi julkisen mielipiteen merkityksen Venäjän hallinnon toiminnalle.

Lännen pakotepolitiikka perustuu edelleen samoille oletuksille, vaikka niiden toimimattomuus on ollut selvää jo pitkään.

Toinen virhe

Lännen toinen virhe on ollut turha pelko Venäjän presidentti Putinin tappiosta.

Ukrainan onnistuneet vastahyökkäykset lietsoivat pelkoa, että Putin tarttuu ydinaseisiin. Samaan aikaan länsimaiden hallitukset olivat huolissaan siitä, että Venäjä hajoaa useisiin ydinaseita omistaviin pikkuvaltioihin ja epävakaus lisääntyy koko alueella.

Kolmas virhe

Kolmas ja samalla keskeisin virhe oli yhtenäisen Venäjä-strategian puute.

Länsi ilmoitti tukevansa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista. Ilmoitus ei pitänyt sisällään kuitenkaan minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa sodasta irtautumiseksi tai ajatusta siitä, mikä voisi olla optimaalinen lopputulos.

Bondarev kirjoittaa lännen signaalien olleen ristiriitaisia. Toisaalta kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Putinista. Euroopan neuvosto antoi päätöslauselman, jonka mukaan Putin on diktaattori ja hänen uutta presidenttikauttaan ei pitäisi tunnustaa.

Samaan aikaan länsimaiset johtajat, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz, ilmoittivat edelleen olevansa valmiita vuoropuheluun Putinin kanssa.

Euroopan uusi turvallisuusjärjestelmä

Lännellä ei Bondarevin mukaan selvästikään ole käsitystä siitä, miltä Euroopan uuden turvallisuusjärjestelmän pitäisi näyttää tai miten tämä turvallisuus voitaisiin taata.

Putinilla sen sijaan on.

Bondarev kirjoittaa, että Putinin Ukrainaa vastaan käymässä sodassa ei ole kysymys alueellisista vaatimuksista Ukrainaan. Sen sijaan Putinin vaatimus lännelle on tunnustaa hänen asemansa koko läntisessä maailmankatsomuksessa.

Hän haluaa vahvistaa henkilökohtaisen suvereniteettinsa koko entisen Neuvostoliiton alueella. Hänen maailmankuvansa perustuu niin sanottuun Euroopan konserttiin, jolla tarkoitetaan Napoleonin sotien jälkeistä maailmanjärjestystä.

Myös Wienin järjestelmänä tunnetun ajanjakson 18151914 aikana suursodilta vältyttiin, sillä suurvaltojen voimasuhteet olivat tasapainossa. Sota nähtiin kuitenkin luonnollisena osana politiikkaa ja suurvaltojen edut ajoivat kyynisesti kaiken edelle. Venäjän rooli Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa oli tuolloin keskeinen.