Jos menet treffeille 38v miehen kanssa, ja selviää että hän asui 29-vuotiaaksi asti vanhempien luona, niin mikä olisi reaktiosi?
Mitä ajattelisit/sanoisit/tekisit tuollaisen tiedon tullessa ilmi ensitreffeillä?
Kommentit (54)
Kiltti mies joka pitänyt huolta vanhemmistaan. Jännis lähtee omilleen jo 16-vuotiaana ja kaataa naisia kuin heinää.
Taas yksi keissi, jossa nainen etsii vain vikoja miehestä. Mikä tahansa kelpaa viaksi.
Muualla Euroopassa tuo olisi ihan normaalia paitsi täällä yltiöindividualistisessa pohjolassa.
Kuulostaisi todella oudolta, siis todella...
Miehellä olis parempi olla tosi hyvä selitys tuolle, jos enää haluaisi edes teoriassa tavata.
Voi luoja! Monessa kulttuurissa normaalia mutta Suomessa ei. Suomessa ihmisillä on pakko olla se oma asunto ja sitten vingutaan kun rahat eivät riitä.
Käytännöllinen ratkaisu noin taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi keissi, jossa nainen etsii vain vikoja miehestä. Mikä tahansa kelpaa viaksi.
Mieshän ap on. Tyhmäkö olet?
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies joka pitänyt huolta vanhemmistaan. Jännis lähtee omilleen jo 16-vuotiaana ja kaataa naisia kuin heinää.
Entä jos olisi vain pelannut konetta kellarissa?
Varmaan että aha. Vanhempien luona voi asua monella tavalla, myös siten, että huolehtii kaikista asioistaan ja osallistuu vanhempien kanssa yhtä paljon asunnosta huolehtimiseen ja ruoasta maksamiseen, ruoanlaittoon yms. Jos alkaa tapailla enemmän, niin sittenhän sen näkee ajan kanssa, miten toinen huolehtii asioistaan nyt.
Moni täällä puolustelee tuollaisia kotona pitkään asuvia.
Minulla on iso suku, jossa on ollut muutama tuohon ikään kotona asunut mies.
Eikä ne ns mammanpojat ole ikinä naista löytäneet, sori vain mutta niin se menee.
Tuollainen kertoo yleensä ongelmista.
Mä ja mies ollaan yli 30v molemmat. Hän asuu vanhempiensa luona. On asunut muualla myös mutta palasi kun tapahtui useampi asia mitä en täällä sano. Täysin perusteltu syy kuitenkin paluulle. Elää omaa elämäänsä vaikka asuukin heidän luona ja käy päivätyössä. Lähinnä soluasumiseen verrattava järjestely. Ei kylläkään heti uskaltanut sanoa aiheesta, juuri sen takia kun ei voinut olla varma miten reagoin. Ollaan kohta vuosi oltu yhdessä. Välimatkaa useampi sata kilometri, ei olla vielä voitu molempien työtilanteen vuoksi muuttaa yhteen.
Olisin, jos mahdollista, vieläkin varautuneempi. Tulisi liikaa mielleyhtymiä joskus tuntemaani henkilöön.
Mä muutin jo 16-vuotiaana omilleni. Seurustelin iltatähden kanssa, joka oli asunut 25-vuotiaaksi äidin helmoissa. Kyllä siinä vaan oli melkoinen ero. Tyyppi ei vielä kolmekymppisenäkään osannut/viitsinyt laittaa ruokaa. En todellakaan alkanut äidin korvikkeeksi. Tyypin tunnetaidot oli myös luokkaa mökötys eli jäänyt jonnekin taaperon tasolle. Etsikööt kaltaisensa. Lika barn leka bäst :)
Tuo tieto ei riitä mielipiteen muodostamiseen. On erilaisia elämäntilanteita. Esim. jos vanhemmilla on tilava huoneisto ja siitä käsin on helppo suorittaa opinnot, niin on järkevää asua kotona. Ja opintojen jälkeenkin on hyvä ratkaisu asua kotona keräämässä rahaa, jos on sinkku. Luultavasti kotona asuminen kertoo myös siitä, että mies on tullut hyvin toimeen vanhempiensa kanssa.
Päätelmä: kotona asuminen voi olla erittäin hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä puolustelee tuollaisia kotona pitkään asuvia.
Minulla on iso suku, jossa on ollut muutama tuohon ikään kotona asunut mies.
Eikä ne ns mammanpojat ole ikinä naista löytäneet, sori vain mutta niin se menee.
Tuollainen kertoo yleensä ongelmista.
Niin, esim vanhempien terveydentilaan liittyviä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin jo 16-vuotiaana omilleni. Seurustelin iltatähden kanssa, joka oli asunut 25-vuotiaaksi äidin helmoissa. Kyllä siinä vaan oli melkoinen ero. Tyyppi ei vielä kolmekymppisenäkään osannut/viitsinyt laittaa ruokaa. En todellakaan alkanut äidin korvikkeeksi. Tyypin tunnetaidot oli myös luokkaa mökötys eli jäänyt jonnekin taaperon tasolle. Etsikööt kaltaisensa. Lika barn leka bäst :)
Ei tuokaan mitenkään terveen ihmisen ja perhesuhteiden merkki ole että muutit noin aikaisin pois. Pata kattilaa soimaa jne..
Ei jatkoon. Itse muutin 20-vuotiaana,ja jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi muuttaa jo 18-vuotiaana pois. 29-vuotiaana olin eronnut 10-vuotisesta parisuhteesta ja asuin yksin.
Meillä ei kertakaikkiaan olisi tarpeeksi yhteistä, että tapailua kannattaisi jatkaa. Ottakoot jonkun mammantytön.
No, ainakin mies on nyt päässyt omilleen. Joskus yhteydenpito jatkuu kuitenkin näissä tapauksissa todella tiiviinä etenkin äidin kanssa, ja äiti saattaa kontrolloida miehen kaikkea elämää. Tai mies ei ole oikeasti itsenäistynyt, vaan äiti hoitaa edelleen pyykinpesun, siivouksen jne. Kannattaa kiinnittää asiaan huomiota, jos jatkat tapailua. Et halua miehen huoltajaksi, tai päätyä tappelemaan huomiosta miehen äidin kanssa.
Jos vaikka opiskellut ja käynyt armeijan, keräillyt rahaa asunnon ostoon, vanhemmilla kiva taloja ovat mukavia. Mikä ettei.
Jos taas on luuseri peräkammarinpoika, ja rahaton, niin ei.
Minä asuin 26-vuotiaaksi asti (ja olen siis nainen), ei tuossa minusta ole mitään ihmeellistä. Monessa kulttuurissa ihan nornaalia, en tiedä miksei Suomessa.