Olen epäonnistunut täysin avioliitossani!
Kuinka tutulta kuulostaa tämmöiset ajatukset kun eroa on haettu?! Tiedän etten olisi voinut estää millään tavoin mieheni sekopäistä käytöstä ja siitä seuranneita tapahtumia jotka vaikuttivat koko perheeseen. Mutta tiedän myöskin sen että en minäkään näiden reilun 20 vuoden aikana ole aina ollut hyvä kumppani. Olisin voinut tehdä asioita toisin, ottaa enemmän toisen huomioon, kertoa kuinka tärkeä se ihminen minulle on. Arjessa tehdä joitakin juttuja järkevämmin jne. Nyt se on vähän myöhäistä.
Harmittaa aivan älyttömän paljon että meille tulee ero. Rakastan miestäni ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Tuntuu että olen epäonnistunut "luuseri" joka ei saanut pidettyä perhettään yhdessä. Olisi pitänyt jaksaa tehdä töitä liiton eteen ja ymmärtää toisenkin ajatusmaailmaa. Pääseekö näistä paskoista ajatuksista ja olotilasta jotenkin eteenpäin. Jääkö tämä vaihe päälle kuinka pitkäksi aikaa?
Kommentit (32)
Jätetty tuntee monesti itsensä jätteeksi.
Miehen uusi on nuori ja kaunis , uusi ja jännittävä.
Jätetty on syönyt itsestään lihavan tädin
Ja muistuttaa kamoaukseltaan miestä.
Jätetty on pihdannut ja jäkättänyt.
Vähemmästäkin mies sekoaa
M45
Ootko ap vähän tuhti täti?
Onko sulla maiharit ja marimekon kassi.
Ihoasi hoidat vedellä, et meikkaa?
Pidit miestä itsestään selvyytenä?
Päästit yksin firman bileisiin?
Työpaikka rakkaus?
AP, olen samassa jamassa mutta mies ei suostu eroon.
Älä hyvä ystävä ajattele noin, ole vaan iloinen että pääset pois suhteesta joka ei vaan enää koskaan tule toimimaan.
Meitä on monta jotka ovat sinulle kateellisia. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä (niin kliseeltä kuin se kuulostaakin)- mene ja nauti, elä ja iloitse. Toivon koko sydämestäni että itsekin voisin.
Ompa kauheita kommentteja,
Tzemppiä ap..
Helpottaa olo, ei heti, mutta ajan kanssa.
Suhteessa on kaksi. Se toinenkin teki osuutensa. Ehkei pariterapeuttikaan aina saa suhdetta toimimaan, vaikka joskus voi olla niin. Ehkä sulle on uusi vaihtoehto elämässä. Saattaa olla että joillekin 20v aika tekee sen, että menee eri suuntiin, toinen haluaa uutta elämää - puhtaan pöydän. Joillakin se taas onnistuu suhteessa. Aika parantaa asioita. Rakkaus ei heti kuole, vaikka jotkut haluavat toki nopeammin irtautua vanhasta joka ei toiminut.
Vierailija kirjoitti:
AP, olen samassa jamassa mutta mies ei suostu eroon.
Älä hyvä ystävä ajattele noin, ole vaan iloinen että pääset pois suhteesta joka ei vaan enää koskaan tule toimimaan.Meitä on monta jotka ovat sinulle kateellisia. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä (niin kliseeltä kuin se kuulostaakin)- mene ja nauti, elä ja iloitse. Toivon koko sydämestäni että itsekin voisin.
Tiedätkö, että Suomessa eroa voi hakea kumpi tahansa osapuoli? Ei sinun tarvitse odottaa lupaa mieheltäsi.
Mitä ihmeen kommentteja täällä saa? Ei mies ole lähtenyt minkään toisen naisen matkaan. En ole ylipainoinen, toisin kuin mieheni on. Jos nyt rumasti aletaan puhumaan. Avioliitossa nyt vaan voi eron syynä olla vähän toisenlaisetkin syyt kuin mitä jotkut alkaa epäillä. Pitäisi osata olla armollisempi itseään kohtaan ja osata miettiä tulevaisuutta eteenpäin ilman miestäni mutta hankalaa se tuntuu olevan. En uskonutkaan kuinka hankalaa! ap
Mun ystävä joutui eroamaan vastoin tahtoaan ja rakasti miestään, mutta nyt myöhemmin hän näkee realistisesti miehen ja sen miten onneton hänen kanssaan oli oikeasti. Miehellä ei ole elämä kovin hyvin mennyt sen jälkeen eli vaimo oli elämän tasapainottava tekijä. Muut naiset osaavat jo katsoa, ettei tuollaisesta miehestä oikein ole parisuhteessa eläjäksi, kun vanhempia jo ollaan. Ystäväni toivoisi, että joku pysyvä löytyisi, lasten takia.
Eli ajatuksesi ovat muuttuneet paljon jo vuoden, saati kahden vuoden kohdalla erosta. Näet miehen toisin silmin, itsesi ja avioliiton tapahtumat. Miehen hullut teot eivät tule tyhjästä eivätkä johdu sinusta. Jokainen keittää omat soppansa ja koskee hulluja tekoja tekeviä naisia myös.
Vierailija kirjoitti:
Jätetty tuntee monesti itsensä jätteeksi.
Miehen uusi on nuori ja kaunis , uusi ja jännittävä.
Jätetty on syönyt itsestään lihavan tädin
Ja muistuttaa kamoaukseltaan miestä.
Jätetty on pihdannut ja jäkättänyt.
Vähemmästäkin mies sekoaa
M45
Voihan sen noinkin itselleen perustella.
Ero on tietysti monellakin tapaa epäonnistuminen, jota on syytä miettiä ja analysoida omaa osuuttaan.
Mutta siihen vaikuttaa todella monet tekijät, joista vain osaa voit sinä hallita. Eikä epäonnistuminen ole välttämättä maailman loppu. Siitä otetaan opiksi ja mennään eteenpäin.
Kyllä siitä pääsee yli ajan kanssa, kun muistaa oikeasti käsitellä asioita. Puhu hyvän ystävän kanssa, mieti asioita omassa rauhassa, hiljalleen avioliiton vaiheita purkaen.
Vierailija kirjoitti:
AP, olen samassa jamassa mutta mies ei suostu eroon.
Älä hyvä ystävä ajattele noin, ole vaan iloinen että pääset pois suhteesta joka ei vaan enää koskaan tule toimimaan.Meitä on monta jotka ovat sinulle kateellisia. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä (niin kliseeltä kuin se kuulostaakin)- mene ja nauti, elä ja iloitse. Toivon koko sydämestäni että itsekin voisin.
Ei toisen suostumusta tarvita. Virallisen eron saa kun hakee. Asuntoasiat ym. hoidetaan lakisääteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kommentteja täällä saa? Ei mies ole lähtenyt minkään toisen naisen matkaan. En ole ylipainoinen, toisin kuin mieheni on. Jos nyt rumasti aletaan puhumaan. Avioliitossa nyt vaan voi eron syynä olla vähän toisenlaisetkin syyt kuin mitä jotkut alkaa epäillä. Pitäisi osata olla armollisempi itseään kohtaan ja osata miettiä tulevaisuutta eteenpäin ilman miestäni mutta hankalaa se tuntuu olevan. En uskonutkaan kuinka hankalaa! ap
Joudut muuttamaan yksiöön?
Joudut luopumaan ulkomaanlomista?
Mies ei oo siivoomassa?
Vierailija kirjoitti:
Ero on tietysti monellakin tapaa epäonnistuminen, jota on syytä miettiä ja analysoida omaa osuuttaan.
Mutta siihen vaikuttaa todella monet tekijät, joista vain osaa voit sinä hallita. Eikä epäonnistuminen ole välttämättä maailman loppu. Siitä otetaan opiksi ja mennään eteenpäin.
Miksi se on epäonnistuminen? Eletään elämää päivä kerrallaan ja mennään siten miltä hyvältä tuntuu. Avioero voi olla myös onnistuminen, kun pääsee huonosta suhteesta eroon. Ei minusta avioero ole epäonnistuminen vaan osa elettyä elämää.
No yrittikö se mies pitää perhettä yhdessä?
Hyvin tavallisia ajatuksia, paitsi hieman kypsempiä, kun et näe kaikkea syytä vain puolisossa. Kannattaa osallistua eroryhmään. Ilmaisia on perheasiainneuvottelukeskuksessa, mutta voi joutua jonottamaan paikkaa. Maksullisiin varmaan pääsee heti. Siellä käsitellään eroa monista näkökulmista ja pääset selville vesille.
Älä huoli, kyllä kuolo sinut vielä pois korjaa ja murheet taakse jää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kommentteja täällä saa? Ei mies ole lähtenyt minkään toisen naisen matkaan. En ole ylipainoinen, toisin kuin mieheni on. Jos nyt rumasti aletaan puhumaan. Avioliitossa nyt vaan voi eron syynä olla vähän toisenlaisetkin syyt kuin mitä jotkut alkaa epäillä. Pitäisi osata olla armollisempi itseään kohtaan ja osata miettiä tulevaisuutta eteenpäin ilman miestäni mutta hankalaa se tuntuu olevan. En uskonutkaan kuinka hankalaa! ap
Joudut muuttamaan yksiöön?
Joudut luopumaan ulkomaanlomista?
Lopeta jo, mene muualle.
Mies ei oo siivoomassa?
Kun nainen valitsee miehen ulkonäön perusteella niin se luulee että se komea unelmamies on hyvä kumppani joka kohtelee naista kuin prinsessaa. Valitettavasti se komea mies on väkivaltainen narsisti ja sitten nainen jää suhteeseen 20 vuodeksi koska ei kelpuuttanut sitä tavallista kilttiä miestä.