Haluaisin osastohoitoon. Onko mahdollisuuksia päästä?

Ahdistaa ihan valtavasti. Tätä se on ollut jo pitkään. Kukaan ei usko, että saatan kärsiä psykoottisesta masennuksesta mutta kirjoitan kuitenkin. 

On sellainen käsitys itsestäni, että olen arvoton ja paha ihminen, että minun on lähdettävä. Olen kaiken suunnittelut ja toteutusta vaille. Olen miettinyt ajan kohtaa helmi-maaliskuu. Olen suunnitellut tätä kuukausia. 

Maailmankuvani on sellainen, että minua vihataan. Minua pilkataan ja nauretaan, kuiskitaan selän takana ja miettivät miten raukka ja heikko olen. Kävellessäni kadulla olen varautunut ja valmiina mahdollista hyökkäystä varten. Ajattelen että kaikki vastaantulijat haukkuvat minua, kuljen siksi huppu päässä ja välttelen katsekontakteja. 

Olen varma myöskin, että kaikki perheenjäsenet ja ystävät inhoavat minua ja pitävät minua epäonnistuneensa. Tiedän että minusta välitetään mutta samalla halveksutaan. Koen, että minun on parempi lähteä. Ajattelen myös, että menehtynyt isäni tarkkailee minua ja halveksuu minua. Keksii miten rankaisee universaalilla tasolla. 

On tunne, että maailmankaikkeus haluaa satuttaa minua. Että nyt kaikki sortuu. Nyt kaikki ansaitsemani rangaistus koituu päälleni ja minulle näytetään miten arvoton ja likainen paha sielu olen. 

Tai että se tehdään tarkoituksella, jotta viimein toteuttaisin suunnitelmani. Joskus mietin, että sisälläni asuu paholainen. 

En kuitenkaan kuule tai näe harhoja. Minulla on vain vaikeita pakko-ajatuksia. Muuten olen ihan tolkuissani, mitä nyt muut klassiset masennuksen oireet ja työkyvyttömyys. 

Minusta vielä tuntuu, että tämä on normaali tapa ajatella. Että näin muutkin ajattelevat jos ovat masentuneita. En kuitenkaan tiedä onko se niin. Toisaalta mietin, että tämä on joku henkilökohtainen helvetti ja kaikki elämä on valhetta. Että elän jossain omassa simulaatiossa ja kuvittelen koko maailman. 

Pääsenkö osastolle? Ei ole provo.