Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en ole kummina koskaan saanut kiitosta mistään ostamistani lahjoista
21.12.2010 |
eikä mua ole kukaan kummilasten vanhemmista muistanut lahjalla jouluisin.
Itse taas ostan lapsiemme kummeille pienen lahjan jouluna.
Ihmetyttää tämä kiittämättömyys, eivät kiitä lapset eikä vanhemmat. itse kiitän aina muistamisesta.
Eräskin kummilapseni aikuistui ja muutti omaan asuntoon. Toisen kummin (joka on äitinsä sisarus) kyllä kutsui tupaantuliaisiin, mutta minua ei vaikka myös mä olen sukulainen.
Pienikin kiitos olisi ihan kiva, mutten kertaakaan ole sitä saanut. Mä olen aina muistanu lahjoilla ja korteilla joulusin ja synttäreillä.
Lahjaa en edes haluaisi, kiitos riittäisi.
Kommentit (3)
Itse en ymmärrä tuollaista että aikuiset ostaa toisielleen lahjoja velvollisuuden tunnosta.
Itse ainakaan en odota saavani lahjoja keneltäkään, enkä osta lahjoja aikuisille ellei ole tarve jotenkin aivan erityisesti muistaa jotain jostain syystä.
Sinä olet yksi niistä aikuista jotka kasvattaa lasta, olette epäonnistuneet, kun oletta saanet aikaan tuollaisen kiittämättömän kermaperseen.
Parasta vetäytyä postikorttilinjalle, jos lahjojen ostaminen ja saaminen närästää puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu...
enkä osta ikinä mitään "krääsää". Vaatteet merkkivaatteita jne. En ole yhdestäkään kummilapsesta saanut kuvaa 1v. synttäreiden jälkeen. Yhden kummilapsen suhteen olen jo luovuttanut toivosta. Joulukortti tulee, siitä tiedän, että perhe on ylipäätään hengissä. Nimipäivälahjaksi lähetän enää kortin ja synttäri-&joululahja on rahaa kuoressa. Rippijuhlia en meinas itse selvittää, milloin on. Mutta sen kesän jälkeen en enää muista mitenkään.
Alue: Aihe vapaa
Se on jotenkin ärsyttävää, kun antaa lahjan, ja ei saa kiitosta.
Ostin omalle poikaystävälleni ystävän päivänä lahjan, ja hän myös minulle, sellaisen kauniin sormuksen, josta kiitin monta kertaa, hänellä, kun on korvis toisessa korvassa, ostin hänelle korviksen, hän vaan avasi sen, ja ei sanonut kiitosta, tokaisia vaan ''Ai nää on vaan tälläiset hopeiset.'' Korvikset oli vielä kalliit, jne..
Kyllä hän niitä käyttää, mutta ei koskaan kiitä jos annan tai teen jotain. :II
P.s hän vielä toivoi, että hän tahtoo lahjaksi koruja, koska tykkää esim just korviksista, myös muuten annoimme lahjat ulkona, yhdessä tapaamis paikassamme, ja kun annoin sen lahjan, hän heitti sen paketin, jossa se korvis oli, niin lähellä olevaan järveen, musta tuntuu ettei se kauheasti arvosta mitä mä teen, ja mokomakin luonnon roskaaja!!