Rakas päiväkirja
Tähän ketjuun voit kirjoittaa päiväkirjamerkintäsi, joka voi olla vaikka täyttä tajunnanvirtaa. Riittää, että itse ymmärrät ja saat puetuksi sanoiksi jotain itsellesi merkityksellistä. Ei tarvitse kirjoittaa muille, vaan kirjoitat itsellesi.
Kommentoida saa, mutta tähän ketjuun ei kirjoiteta siksi, että saataisiin neuvoja tai arvostelua. Merkinnän päivämäärä löytyy valmiina, olkaa hyvät.
Kommentit (111)
Miksi jotkut eivät hyväksy sukupuolieroa. Ehkä he eivät koe sitä olennaiseksi omassa elämässään tai eivät havaitse sitä. En itsekään koskaan nuorempana ajatellut sukupuolieroa, mutta kuitenkin hyväksyin sen. En ole ollut kovin hyvin perillä miehistä, koska he eivät ole riittävästi lajina kiinnostaneet minua, vain sen verran, että pärjää. En ole kuunnellut tai kuullut miehiä kuin vain omasta näkökulmastani, vaikka he ovat koko ajan teoillaan ja käytöksellään kertoneet siitä millaisia ovat. (Puhun nyt siis miehistä lajina, en yksilöinä, toki jotkut miehet ovat kiinnostaneet yksilöinä, mutta en ole ajatellut heitä lajinsa edustajina.)
Mutta kunnioitan ja olen aina kunnioittanut miehiä, heidän kunniantuntoaan ja haurauttaan rakkaudessa ja seksissä. Olen onneksi törmännyt hyviin tai riittävän hyviin miehiin, etteivät he ole koskaan käyttäneet voimiaan minuun kielteisesti. Tai sitten olen melkein unohtanut ne kerrat, sillä ehkä jokunen kerta on ollut sellaisia, jossa kuitenkin oli kyse rikollisista (ei miehistä yleensä) eli eräs opettaja, jolta me tytöt suojaduimme, koska hän pyrki liian lähelle. Ketään ei jätetty hänen kanssaan kahden, siitä sovittiin yhteisesti. Ja toinen potentiaalisesti vaarallinen mies oli isäni opiskelukaveri, jolla oli alkoholiongelma. Hänkään ei tehnyt mitään paitsi katsoi, ja katse oli sellainen, että panin yöksi huoneeni ovenkahvaan tuolin niin ettei ovea pysty saamaan auki.
Olen loppujen lopuksi nuoruuden rämäpäisyydestäni huolimatta varovainen ja neuvokas. Sain tehdä mitä halusin missä halusin, mutta sen verran oli järkeä päässä, ettei mitään ihmeitä käynyt. Ja onneakin. Sukupuoliero nimittäin tuottaa sen, että ilman asetta pitää olla todella hyvin treenatut ilkeät taidot, että nainen pärjää, jos mies käy kimppuun. Olen nekin myöhemmin hommannut. Ja olisin halunnut myös käydä armeijan.
Rakas päiväkirja! Kiitän ystävään 21.12.23. kello 7. aamu. Lähti itä-Helsinki kuskaa minut Helsinki Vantaa Honkanummi Hautausmaa ja sietä Helsinki Malmi Hautausmalle. Sain vietyä joulun kyntilät haudoille. Kävelin kotiani Myllypurosta kaupan kautta,hänellä kiire töihin itä Keskus..Sää oli raikas.Lumi hiutaleita tippui taivaalta. Jalkineissani liukuesteet,en kaatunut.Kiitän myös sitä yksin asuvana vuokratalossa,voi Joulua lähtee vietää valmisiin pöytiin kaukoliikenteen pussilla :300 km päähän. Aikuisen lapseni perheeseen.Joulu rauhaa kaiklle ja mietä hyvää.
Ei ole kiirettä enää mihinkään, siitä olen kiitollinen tänään. Ulkona on kovasti liukasta ja hiekka on jäässä, ei voi hiekottaa, mutta on lahjoituksena saadut nastakengät ja petkele, jolla voi hakata pihatietä turvallisemmaksi kulkea. Verenpaineet olivat ihanteelliset kun mittasin ja joulusiivousta pitäisi tehdä koko päivä. Pesin jo sohvatyynyt aamulla, viimeinen on koneessa. Mukava päivä varmaan tulossa.
Paljon ihmisillä murheita ja ajatuksia, sen huomaa täällä. Minulla tänään mielessä sukulaiset, joihin en ole enää halunnut olla yhteyksissä. En inhoa tai vihaa, mutta saavat kyllä kiehua rauhassa omissa liemissään. En tule pelastamaan pulasta ja hyvinhän nuo ovat pärjänneet ilman minuakin.
Rakas päiväkirja
Hörpin tässä aamukahvia kaikessa rauhassa. Lähikauppaan on lahjat viemättä, pulla leipomatta ja jauhenlihamakaronilaatikko tekemättä. Veljen paketit viemättä. Muuten Joulu on valmis, ihana kuunnella radiota. Kudon itselleni jämälangoista kaulahuivua, vasta noin metri tehty, kiva on sommitella värejä.
Vierailija kirjoitti:
Rakas päiväkirja
Hörpin tässä aamukahvia kaikessa rauhassa. Lähikauppaan on lahjat viemättä, pulla leipomatta ja jauhenlihamakaronilaatikko tekemättä. Veljen paketit viemättä. Muuten Joulu on valmis, ihana kuunnella radiota. Kudon itselleni jämälangoista kaulahuivua, vasta noin metri tehty, kiva on sommitella värejä.
Enpä olekaan aikoihin syönyt makaroonilaatikkoa. Pitää tehdä joku päivä.
Rakas päiväkirja
Pyyhin auton lumesta, irrotin lämmitysjohdon.
Istuin ratin taakse, käynnistin moottorin. Kello oli 7:30.
Lähdin pihasta, pääsin hyvin liittymästä isommalle tielle.
Liikennevaloissa kello oli 7:31.
Hetken tunsin ikävän viiltävän kipeästi tuon iäksi kadonneen minuutin takia.
Rakas poliisisetä tai täti!
Voisitko pitää huolen minusta ja mun lapsesta ettei meijän tarttis pelätä mitään hirveää. 😞
Vierailija kirjoitti:
Rakas päiväkirja
Pyyhin auton lumesta, irrotin lämmitysjohdon.
Istuin ratin taakse, käynnistin moottorin. Kello oli 7:30.
Lähdin pihasta, pääsin hyvin liittymästä isommalle tielle.
Liikennevaloissa kello oli 7:31.
Hetken tunsin ikävän viiltävän kipeästi tuon iäksi kadonneen minuutin takia.
Päiväkirjakonsepti on juuri tällainen. Mutta ihmiset sanovat sen auttavan, vaikka ilmoille ei tulisi mitään järkevää, vaan enemmänkin luettelointia, joka kuitenkin muuntuu mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun paikka missä merkintöjä kirjoitetaan on totaalisen erilainen kuin oma elinympäristö. Esimerkiksi jollekin afrikkalaiselle tekstisi olisi eksoottinen ja lähes käsittämätön. Hän ei tiedä mikä on auton lämmitysjohto eikä ole koskaan puhdistanut autoaan lumesta eri lumiolosuhteissa, joten olisit voinut kirjoittaa millaista lunta autosta puhdistat, jos olisit tehnyt merkinnän päivittäin, jolloin siitä olisi syntynyt autofiktiivistä kirjallisuutta.
Päiväkirjan konseptiin kuuluu myös erittäin suuri itsekeskeisyys ja tunteiden purkaminen. Syy, miksi en ole kovin innostunut autofiktiosta - alan heti lukea tekstiä vastakarvaan (sen henkilön näkökulmasta, johon suhtaudutaan kriittisesti). Kun lukee jonkun fiksunkin ihmisen julkaistua päiväkirjaa, niin välillä pettyy siihen miten hirveän pikkumainen tuokin on ollut. Vastaavasti jostain henkilöstä voi syntyä päiväkirjan perusteella fiksumpi kuva, jos teksti on maltillista.
Vierailija kirjoitti:
Rakas poliisisetä tai täti!
Voisitko pitää huolen minusta ja mun lapsesta ettei meijän tarttis pelätä mitään hirveää. 😞
Poliisi pitää huolta teistä, jos haette lähestymiskiellon ja ilmoitatte sen rikkomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakas poliisisetä tai täti!
Voisitko pitää huolen minusta ja mun lapsesta ettei meijän tarttis pelätä mitään hirveää. 😞
Poliisi pitää huolta teistä, jos haette lähestymiskiellon ja ilmoitatte sen rikkomisesta.
Miten sellaisen saa kun en yksinkertaisesti uskalla tehdä rikosilmoitusta 😞😞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakas poliisisetä tai täti!
Voisitko pitää huolen minusta ja mun lapsesta ettei meijän tarttis pelätä mitään hirveää. 😞
Poliisi pitää huolta teistä, jos haette lähestymiskiellon ja ilmoitatte sen rikkomisesta.
Miten sellaisen saa kun en yksinkertaisesti uskalla tehdä rikosilmoitusta 😞😞
Sinun ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta. Sinulla on paljon mahdollisuuksia toimia tilanteen ratkaisemiseksi, tärkeintä on nyt, ettet jää yksin. Voit hakeutua turvakotiin, missä henkilökunta auttaa sinua lähestymiskiellon kanssa. Jos asut omassa kodissasi, niin älä päästä pelkäämääsi henkilöä enää sisälle ja soita hätänumeroon, jos yrittää väkisin. Älä ole enää häneen missään yhteyksissä.
Lähestymiskiellon saamiseksi pitää olla todisteita uhkailusta ja väkivallasta tai toistuvaa, häritsevää, ei-toivottua yhteydenottoa. Kaikki uhkaukset puhelimessa tai muissa viestimissä tulee säilyttää, jotta niitä voidaan käyttää todisteena. On tärkeää hakeutua lääkäriin, jos sinulla on fyysisiä vammoja pahoinpitelystä. Lähestymiskielto ei tarkoita rikosilmoituksen tekemistä eikä sinun välttämättä tarvitse edes itse tehdä sitä, sen voi tehdä myös sosiaaliviranomainen ja poliisi. Vakavissa tapauksissa poliisi määrää lähestymiskiellon tulemaan voimaan heti ilman oikeudenkäyntiä. Lähestymiskielto on maksuton.
Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, josta saat laajemmin apua kuin tässä voimme antaa.
Tässä on tietoa lähestymiskiellon hakemisesta, lopussa on linkki, josta voi hakea.
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/rikosasiat/lahestymiski…
Älä jää yksin miettimään, vaan aloita vaikka Rikosuhripäivystykseen soittamisella. Jos väkivallan uhka on akuutti, lähde välittömästi kotoasi turvakotiin.
Kiva päiväkirja. Tarvitsen lämpöisen peiton sillä koti on viileä. Ei ollut tarkoitus alkaa laitella joulua mutta aloitin silti.
Otan nyt nokoset ja siten taas jaksan.
Patteri selän takana on ihanan lämmin.
Kaikkea hyvää.
Mahtaakohan vävyehdokas tykätä joululahjoistaan. Tuli ostettua ehkä vähän liikaa, toivottavasti ei ole noloa.
Vierailija kirjoitti:
Rakas poliisisetä tai täti!
Voisitko pitää huolen minusta ja mun lapsesta ettei meijän tarttis pelätä mitään hirveää. 😞
Turvakotiin.
Jääkinkut menivät uuniin. Onneksi vieraat tulevat vasta lauantaiaamuna, niin ei tule hirveä hoppu siivota. Kuusi on nostettu kuistille lumipyryä pakoon eikä siivoamista onneksi niin hirveästi ole, koska meillä on suht siistiä aina.
Vierailija kirjoitti:
Jääkinkut menivät uuniin. Onneksi vieraat tulevat vasta lauantaiaamuna, niin ei tule hirveä hoppu siivota. Kuusi on nostettu kuistille lumipyryä pakoon eikä siivoamista onneksi niin hirveästi ole, koska meillä on suht siistiä aina.
En oo kinkunpaistomestari, mutta eikös pidä sulattaa ensin? Sori, kun kirjoitin sinun päiväkirjaasi (jauhenlihamakaronilaatikon tekijä)
Pitäisi lähteä räntäsateeseen kävelylle. Sitten kauppaan ja tekemään lanttulaatikkoa. Huomenna haudoille kynttilöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkinkut menivät uuniin. Onneksi vieraat tulevat vasta lauantaiaamuna, niin ei tule hirveä hoppu siivota. Kuusi on nostettu kuistille lumipyryä pakoon eikä siivoamista onneksi niin hirveästi ole, koska meillä on suht siistiä aina.
En oo kinkunpaistomestari, mutta eikös pidä sulattaa ensin? Sori, kun kirjoitin sinun päiväkirjaasi (jauhenlihamakaronilaatikon tekijä)
Jääkinkku on kätevä, kun ei tarvitse sulattaa, ei olisi mahtunut jääkaappiin sulamaan muutenkaan. Paistoaika on kaksinkertainen, lopputulos on yhtä hyvä kuin sulatetullakin. Paistolämpötila on 90.
Kaikki saavat tässä pitää päiväkirjaa eikä kommentointia ole kielletty.
Mietin suhdettani rahaan. Raha ei ole ollut minulle koskaan tärkeä eikä ns. urakaan, vaan olen tehnyt asioita, jotka kiinnostavat minua. Siitä on tullut rahaa tai ei ole tullut eikä se ole huolettanut, koska lapsuudenperheessäni ei ollut puutetta mistään. Tutkitusti köyhyys tuo rahahuolet ja rahan menettämisen pelot jo pienelle lapselle, mikä on hirvittävän surullista.
Mutta tuossa näyttäisi olevan sukupuoliero, koska vaikka miehenikin on varakkaasta perheestä, hän silti on aina halunnut tehdä rahaa koko ajan enemmän. Miehille raha ehkä liittyy miehuuteen, maskuliinisuuteen. Mieheni joskus nuorempana vitsaili, että hän haluaa tehdä rahaa, ettei tule erektio-ongelmia... Hänen vitsinsä ovat hyvin samanlaisia kuin jotkut ajatukset täällä, joita ei esitetä vitseinä, vaan totuuksina. Onhan siinä ollut miettimistä.
Sitäkin mietin, että miksi olen niin herkkä asioille, joille en voi mitään, koska en tiedä niistä. Minua on pitkään vaivannut se murhattu nelivuotias ja Vilja-Eerika erityisesti siitä näkökulmasta, että tuollaisia lapsia varmasti on elossa tälläkin hetkellä. Vaikka näkisin jotain kauppareissulla ja puuttuisin siihen, en voisi mitenkään auttaa. Yksi nainen riuhtoi lapsiaan ja puutuin siihen, teki mieli tappaa se akka. Ja ne lasten alas painetut katseet, kun he kiiruhtivat äitinsä perässä pelokkaina. Nämä ihmiset, jotka nauttivat muiden satuttamisesta ottavat myös koiria. Eivätkä he kaikki ole itse kidutettuja, vaan ovat luonnostaan geeniensä perusteella petoja ja psykopaatteja.
Ei olisi pitänyt lukea kriminaalipsykologiaa. Se vähentää empatiaa.