Sosiaalityöntekijäksi vai psykologiksi?
Kumpi ammatti on parempi? Palkat ym. työnkuva. Kokemuksia?
Kommentit (21)
kuinka korkealle tähtäät ?
ohan noissa vuosien koulu edessä ja + 1500e palkka
Vierailija kirjoitti:
kuinka korkealle tähtäät ?
ohan noissa vuosien koulu edessä ja + 1500e palkka
En nyt ihan ymmärtänyt kysymystä. Tähtään hakea yliopistoon toista näistä ammateista opiskelemaan. Pohjalla sotealan amk, oma nykyinen palkka 3000€.
Onko realistiset mahdollisuudet päästä lukemaan psykologiaa? Yksi vaikeimmista aloista päästä sisään
Psykologiaa on vaikea päästä opiskelemaan, ja hommana on sitten jututtaa teinejä/vankeja/potilaita korkeintaan 3000 euron kuukausipalkalla.
Ei kannata huono palkka ja paljon töitä
Sosiaalityöntekijä saa käyttää Valtaa. Töitä on helppo saada. Vuokrafirmojen kautta pääsee palkoillekin.
Psykologi. Parempi palkka ja kiinnostavampi työnkuva.
Etsi vaikka joku miesten ala ja kouluttaudu siihen niin saat parempaa palkkaa
Vierailija kirjoitti:
Etsi vaikka joku miesten ala ja kouluttaudu siihen niin saat parempaa palkkaa
Tämäkin on kieltämättä käynyt mielessä :D KTM vois olla myös yksi vaihtoehto. AP
Vierailija kirjoitti:
Onko realistiset mahdollisuudet päästä lukemaan psykologiaa? Yksi vaikeimmista aloista päästä sisään
Realistisesti varmaan ei, mutta olen aika sinnikäs jos niin päätän :D
Psykologia on todella mielenkiintoinen ja laaja ala, mutta sossuna pääsee helpommin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuinka korkealle tähtäät ?
ohan noissa vuosien koulu edessä ja + 1500e palkka
En nyt ihan ymmärtänyt kysymystä. Tähtään hakea yliopistoon toista näistä ammateista opiskelemaan. Pohjalla sotealan amk, oma nykyinen palkka 3000€.
Psykologiksi on paljon, paljon vaikeampi päästä opiskelemaan. Monelle tulee yllätyksenä vaadittava tilastomatemaattisen osaamisen taso.
Vierailija kirjoitti:
Etsi vaikka joku miesten ala ja kouluttaudu siihen niin saat parempaa palkkaa
Eikö sitten pidä ensin korjata sukupuolensa, jos on nainen?
Aloituksesi ja sen jälkeinen vaikeutesi ymmärtää jatkokysymystä viittaavat enemmän muun lahjakkuuden kuin sosiaalityöntekijän tai psykologin työn suuntaan. Tuo KTM voisi olla parempi tähtäin.
Psykologeilla on tällä hetkellä älyttömän hyvä työtilanne ja palkatkin nousussa. Paljon eri sovellusaloja esim. kouluissa, opintopsykologina, neuvolassa, työterveydessä jne. Tervetuloa!
Ei sossuksi. Joudut tappelemaan kaikkien hullujen ja juoppojen kanssa.
Yleisesti ottaen psykologian imago on paljon hohdokkaampi ja poikkeustapauksissa voivat saada suuria palkkioita melko helposta työstä.
Psykologian suosio saattaa kuitenkin perustua puoliksi virhepäätelmiin. Jostain syystä Suomessa psykologia ei ole määritellyt itseään suoraselkäisesti arviointi- ja terveyspsykologiaksi, kun taas sosiaalipsykologia kuvailee itsensä reilusti. Tämä on synnyttänyt hahmotelman yli-ihmisestä, joka tietää kaiken ihmisen "mielestä", vaikka oikeasti tämä tieto on jakautunut kaikkien ihmistieteiden ja taiteiden kesken eikä esimerkiksi ole olemassa mitään yksittäistä alaa, jolla opitaan, että miten vastataan terapeuttisesti lauseeseen X. Tästä on todisteena sekin, että kriisipuhelinkoulutuksessa vetäjinä on nimenomaan sosiaalityöntekijöitä, jossain muualla pappeja jne. eli on paljon sellaista ihmissuhde- ja mielenterveysosaamista, missä psykologin arvovalta voi olla ensisijainen, mutta hänen tietonsa ovat yhtä laihat kuin muillakin. Kuitenkin ei mene viikkoakaan etteikö joku kysyisi, että "oletko psykologi, kun sanoit X?" Ihmiset kuvittelevat psykologien olevan ihmismielen taikureita ja psykologit saavat osakseen takapuolen nuolentaa näiden elokuvamielikuvien perusteella, mikä varmasti tuntuu hyvältä. Psykologi on siis terveydenhuollon ammattilainen, jolla on yksin lupa tehdä tiettyjä tutkimuksia ja arvioita. Se on siis lomaketyötä eikä esimerkiksi terapiatyötä; tätä lomaketyötä voi tehdä monissa eri paikoissa ja esimerkiksi TE-palveluissa psykologin työ voi muistuttaa hyvin paljon opinto-ohjaajan työtä. Terapeuttista työtä toki psykologikin osin tekee kuten myös esim. diakoni, koulukuraattori tai mielenterveyshoitaja, mutta hänellä ei ole mitään tosiasiallista erityisosaamista keskusteluun, jota ei olisi kopioitu muualle tai jota psykologia ei itse olisi kopioinut filosofiasta tai uskonnosta. Suomen 'psykologia' pitäisi siis kutsua 'kliiniseksi psykologiksi' eli ihmiseksi, joka tekee tutkimuksia yhteistyössä lääkärin kanssa. Sosiaalipsykologi taas on henkilö, joka tutkii ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta hieman sosiologin tapaan. Opinto-ohjaajat nojaavat neuvontapsykologiaan, opettajat ja kasvattajat kasvatuspsykologiaan ja niin edespäin eli monesti vaikka kasvatustiede on enemmän 'psykologiaa' kuin psykologia itse', koska se, mitä opiskellaan Suomessa psykologiana on siis kliinistä psykologiaa. Mitään puhdasta psykologiaa ei oikeastaan ole olemassakaan.
Myös sosiaalityöntekijän työ on stereotyyppisesti paljon lomaketyötä, jota informoi monen tieteenalan ja myös psykologian tieto. Toisin kuin psykologilla lähes kaikissa tapauksissa, sosiaalityöntekijän valta ei kuitenkaan ole kuvitteellista tai pelkkää puhevaltaa, vaan konkreettisempaa, sillä hän tekee päätöksiä toisten ihmisten tulevaisuudesta. Ennen vanhaan sosiaalityöntekijät mm. ajoivat huonosti sopeutuneiden ihmisten sterilointeja ja psykologit korona-aikana olivat uutisissa sepittämässä, että rokotteesta kieltäytyvillä on "ajatusvääristymiä" vähän samaan tapaan kuin sosialistimaissa psykotieteet olivat tukemassa hallituksen politiikkaa.
Päätösten oikeellisuuden tarkistaa viime kädessä oikeustieteilijä eli sosiaalityöntekijä on ennen kaikkea lakien soveltaja eikä niiden asiantuntija ja tässä vertautuu hieman poliisiin. Hohdokkaampi näkökulmaan sosiaalityöhön on ajatella sosiaalityötä vaikka sovellettuna sosiologiana tai sosiaalipedagogiikkana ja ajatella, että sosiaalityön päätehtävä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa kaikin eri tavoin. Kasvatustiede on ikään kuin sovellettua kasvatusfilosofiaa ja sosiaalityö omanlaistaan sosiaalitieteen soveltamista käytäntöön. Usein voi olla niin, että sosiaalityön opiskelijat eivät ole hirveän älyllisesti suuntautuneita ja haluavat vain sisätyön miettimättä syvällisiä (Yhdysvalloissa sosiaalityöntekijöiden koulumenestys on akateemisten alojen heikointa osastoa), mutta toisaalta sosiaalityö vaatii vastuullisuutensa vuoksi juurikin fiksuja ja ajattelevia ihmisiä.
Molemmat ovat erinomaisia alavalintoja, joissa tällä hetkellä hyvät palkat ja hyvö työllisyystilanne. Monessa paikaan sosiaalityöntekijänkin palkat ovat siellä 3800-4200 korvilla. Psykologeilla hieman korkeammat. Toki sosiaalityöntekijä kovin usein sekoitetaan sosionomiksi, kun sosionomit itsekin puhuvat itsestään välillä ''sossuina''. Eli tavalliselle maallikolle sana sosiaalityöntekijä ei välttämättä kerro sitä, että kyseessä on pitkä 5 vuoden yliopistotutkinto.
Psykologi on sen sijaan ihmisten mielessä selkeämpi ja ehkä arvostetumpi ammatti johtuen hyvin vaikeasta sisäänpääsystä. Mutta monella ihmisellä on myös valtavan vääriä kuvia siitä, mitä psykologit tekee. Esim. juuri joku kuvasi täällä, että psykologin työ on vain lomaketyötä. Tämä on hyvä esimerkki ennakkoluulosta.
T. Koulupsykologi
Up