Suhteen päättäminen mielessä

Useamman vuoden parisuhteen päättäminen pelottaa 40-vuotiaana. Tuntuu, että ollaan puolison kanssa ajauduttu tilanteeseen, jossa ollaan kuin sisko ja veli tai hyvät ystävät vailla mitään kipinää tai intohimoa. Mun osalta suhteen alamäki johtuu siitä, että koko suhteen ajan olen joutunut aika paljon kannattelemaan ja tsemppaan puolisoani. Tuntuu, että olen terapeutti tms. puolisolleni. Kannan myös taloudellista vastuuta suhteessamme. 

Olen niin kiitollinen, että puolisoni tuli elämääni, mutta nyt en enää tiedä onko meidän hyvä jatkaa. Haluaisin suhteen, jossa olisi muutakin kuin hassuttelua ja ystävyyttää. Enkä syty edes hänen tavastaan olla lähellä. Se on jotenkin alentuvaa ja lapsellista. En osaa paremmin selittää.

Kokemuksia?