Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päteekö lesken asumisoikeus tässä tapauksessa?
09.12.2023 |
Kuvitteellinen tilanne:
Matti ja Maija ovat naimisissa, kummallakaan ei ole lapsia. He omistavat 200 000 euron arvoisen asunnon yhdessä puoliksi, kummallakin omasta puoliskostaan erillinen asuntolaina. Heidän testamenttinsa mukaan kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden piirissä ja puolisot perivät toisensa.
Matti kuolee äkillisesti, kun hänen puolikkaastaan on vielä vaikkapa 50 000 asuntolainaa jäljellä, mutta Maija on maksanut oman asuntolainansa ja omistaa siis asunnosta 50% velattomasti.
Koska rintaperillisiä ei ole, Maija perii aviomiehensä Matin omaisuuden, mutta kuolinpesään kohdistuu asunnossa kiinni olevana velkaa. Velka ei ole ollut yhteisvastuullinen joten se ei siirry automaattisesti Maijalle Matin kuollessa. Oletetaan, että Matin kuolinpesän muu varallisuus maksettua asunnon neljäsosaa lukuunottamatta on vähäistä eikä rahaksi realisoitavaa.
Jos Maija ei pysty ottamaan jäljellä olevaa velkasaatavaa nimiinsä (on vaikkapa eläkkeellä), niin miten käy asunnon? Voiko pankki pakottaa Maijan myymään kotinsa vai suojaako lesken asumisoikeus yhtään tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (22)
Lesken asumisoikeudella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se on Maijan omistama kuolinpesä, niin Maija ottaa oman lainan pankista, maksaa kuolinpesän lainan pois sopien että kuolinpesä jää Maijalle tuon summan velkaa, ja saa asunnon itselleen. Kuolinpesän velka siirtyy pankilta Maijalle kohdistuvaksi.
Asumisoikeus suojaa leskeä muilta perillisiltä. Se ei suojaa pankilta. Asunnon puolikas on todennäköisesti vainajan velan vakuutena. Kun vainajalla ei ole muuta merkittävää omaisuutta niin asunnosta se otetaan.
Käytännössä siihen ei tarvitse ryhtyä, jos leski pystyy maksamaan velan. Pankin juttusille mars.
Lesken asumisoikeus koskee niitä tapauksia kun asunnon (tai sen osan) omistaa kuolleen puolison perillinen eikä talo ole velkainen. Tuossa tapauksessahan Maija omistaa koko talon lainoineen, joten talo myydään jos siihen ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on Maijan omistama kuolinpesä, niin Maija ottaa oman lainan pankista, maksaa kuolinpesän lainan pois sopien että kuolinpesä jää Maijalle tuon summan velkaa, ja saa asunnon itselleen. Kuolinpesän velka siirtyy pankilta Maijalle kohdistuvaksi.
Kyllä niin voi tehdä, mutta kuolinpesän omistaminen on vähän outo ilmaisu, osakkaana siinä ollaan, leski myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Lesken asumisoikeus koskee vain siinä tapauksessa, jos on yhteisiä rintaperillisiä tai mahdollisesti aiemman avioliiton puolella olleita lapsia, joilla rintaperimysoikeus kuolleen omaisuuteen. Meillä nk. isäpuoli puoliromanimies sai lesken asumisoikeuden äitini omistamaan asuntoon, vaikka olisi ollut omaa varallisuutta, jonka pimitti perunkirjoituksissa. Tämä äijä oli imuroinut kaiken mahdollisen varallisuuden äidiltäni, vaikka oli virkaholhouksen alla. Tätäkin asiaa jauhettiin n. 1,5 oikeudessa äitini kuoleman jälkeen. Rikkana sopassa oli mielisairas siskoni, jonka mielestä hän on ainoa perillinen ja muut ulkopuolisia. Oli niin outo ja järkyttävä case, että faijani ilmoitti minulle tekevänsä siskostani perinnöttömän. Tosin taustalla monet muutkin tapaukset mitä siskoni aiheuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Menee vähän sivuraiteille, ongelman ydin on siinä että pankki on ulkopuolinen omistaja, ettei lesken hallintaoikeus suojaisi vaikka olisikin rintaperillisiä tai yleistestamentin saajia mikäli pankki ei halua jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai asunto myydään, jos muuten ei ole varaa maksaa. Pankki ottaa omansa kyllä. Aina velat kuitataan ensin perinnöstä. Jos varallisuutta ei ole niin sitten jää velkojan tappioksi.
Velkojan etu menee lesken oikeuden edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velkojien oikeus saada velkansa menee lesken asumisoikeuden edelle (myös vaikka kuolinpesässä olisi muitakin osakkaita kuin leski). Jos leski ei pysty maksamaan vainajan velkoja joko vainajalta perityiltä tai omilla varoillaan, asunto menee myyntiin ja leski joutuu muuttamaan siitä pois.
Ap sanoo: "Heidän testamenttinsa mukaan kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden piirissä". Tällaisesta asiasta ei määrätä puolisoiden välillä testamentissa eikä avio-oikeudella ole muutenkaan merkitystä ap:n kuvaamassa tapauksessa, koska lesken netto-omaisuus on suurempi kuin vainajan.
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Henkivakuutus on se, jonka avulla voidaan turvata lesken asumisoikeus siinä tapauksessa, että vainajalla jää asuntovelkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Nämä valaisivat paljon. En löytänyt kunnon vastausta googlettamalla, kun kaikki vastaukset käsittelivät vain tilanteita joissa kuolleella on rintaperillisiä ja/tai velka on yhteisvastuullinen puolisoiden kesken.
Jos siis haluan turvata puolisoni oikeuden yhteiseen kotiimme siinä tapauksessa että kupsahdan ennekuin oma osuuteni lainasta on maksettu, taitaa varmin keino siihen olla ottaa henkivakuutus jonka summa kattaa asuntolainan ja jonka edunsaaja on joko kuolinpesä tai suoraan puoliso. Onkohan siinä eroa kumman laittaa edunsaajaksi?
Ja siis tämä on tosiaan vain neuroottisen ihmisen "mitä jos"-pohdintaa :D mieluummin elän pitkään kumppanini kanssa kuin kuolen ennen aikojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Menee vähän sivuraiteille, ongelman ydin on siinä että pankki on ulkopuolinen omistaja, ettei lesken hallintaoikeus suojaisi vaikka olisikin rintaperillisiä tai yleistestamentin saajia mikäli pankki ei halua jatkaa.
Pankki ei ole MILLÄÄN tasolla OMISTAJA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän vouti tässäkin tapauksessa häätää lesken kylmään talviyöhön naureskellen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Nämä valaisivat paljon. En löytänyt kunnon vastausta googlettamalla, kun kaikki vastaukset käsittelivät vain tilanteita joissa kuolleella on rintaperillisiä ja/tai velka on yhteisvastuullinen puolisoiden kesken.
Jos siis haluan turvata puolisoni oikeuden yhteiseen kotiimme siinä tapauksessa että kupsahdan ennekuin oma osuuteni lainasta on maksettu, taitaa varmin keino siihen olla ottaa henkivakuutus jonka summa kattaa asuntolainan ja jonka edunsaaja on joko kuolinpesä tai suoraan puoliso. Onkohan siinä eroa kumman laittaa edunsaajaksi?
Ja siis tämä on tosiaan vain neuroottisen ihmisen "mitä jos"-pohdintaa :D mieluummin elän pitkään kumppanini kanssa kuin kuolen ennen aikojani.
Tämä siis AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Menee vähän sivuraiteille, ongelman ydin on siinä että pankki on ulkopuolinen omistaja, ettei lesken hallintaoikeus suojaisi vaikka olisikin rintaperillisiä tai yleistestamentin saajia mikäli pankki ei halua jatkaa.
Ei pankki omista asunnosta osaakaan, vaikka asunto olisi lainan vakuutena. Mutta jos lainaa ei hoideta, pankki voi vaatia asunnon myymistä ja ottaa myyntihinnasta velkoja ja erääntyneitä korkoja vastaavan osuuden.
Miks aika Matti ja Maija. Miks ei vaikka Pekka ja Antonio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus suojaa vain perillisten vaatimuksia vastaan. Jos leski perii kaiken, ei suojaakaan ole. Asunto kannattaa eriyttää testamentissa muusta omaisuudesta ja testamentata omistusoikeus asuntoon jollekin muulle ja määrätä leskelle vain elinikäinen hallintaoikeus.
Menee vähän sivuraiteille, ongelman ydin on siinä että pankki on ulkopuolinen omistaja, ettei lesken hallintaoikeus suojaisi vaikka olisikin rintaperillisiä tai yleistestamentin saajia mikäli pankki ei halua jatkaa.
Vaikka pankki tulisi puolikkaan omistajaksi, niin jos leskellä on elinikäinen hallintaoikeus, jää pankki nuolemaan näppejään, kunnes leski kuolee.
"Jos siis haluan turvata puolisoni oikeuden yhteiseen kotiimme siinä tapauksessa että kupsahdan ennekuin oma osuuteni lainasta on maksettu, taitaa varmin keino siihen olla ottaa henkivakuutus jonka summa kattaa asuntolainan ja jonka edunsaaja on joko kuolinpesä tai suoraan puoliso. Onkohan siinä eroa kumman laittaa edunsaajaksi?"
Merkitystä on siinä tapauksessa, että eroat puolisostasi ennen kuolemaasi, mutta et muista vaihtaa henkivakuutuksen edunsaajaa. Jos olet nimennyt edunsaajan nimeltä, hän saa korvauksen siinäkin tapauksessa, että on exäsi.
Alue: Aihe vapaa
Tottakai asunto myydään, jos muuten ei ole varaa maksaa. Pankki ottaa omansa kyllä. Aina velat kuitataan ensin perinnöstä. Jos varallisuutta ei ole niin sitten jää velkojan tappioksi.