Pienituloinen, mutta kaunis nainen: miten suhtaudut hyväpalkkaiseen mieheen?
Äitini asuu palvelukodissa. Palvelukodissa on töissä maailman kaunein nainen. Törmään häneen usein, kun vierailen äitini luona. Itse "asun" maailmalla, lähinnä hotelleissa ja lentokoneissa. Selkeästi naisella kroppa kunnossa ja sellainen luonnollisen, viehättävä nainen.
Miten hän vain mahtaisi suhtautua minuun, joka tienaa yli 10k euroa kuukaudessa? Oman kokemukseni mukaan saman koulutustason ihmiset pariutuvat keskenään nykypäivänä. Mahtaisimmeko olla kovinkin eri planeetoilta, jos itse tienaa 4-5 kertaa enemmän kuussa?
M39
Kommentit (20)
Miksi keksit tällaisia tarinoita nettiin?
En suhtaudu mitenkään. Olet tiukasti sitä mieltä, että suhteessa on omat rahat. Puolison tuloilla ei ole merkitystä, kunhan maksaa kulunsa itse, minä maksan omani.
Jos et tuohon ikään mennessä ole "maailmalla ollessasi" tavannut naista, sinussa on jotain vikaa. Jätä kyseinen nainen rauhaan.
Luultavasti hänellä on jo mies etkä muutenkaan kiinnostaisi häntä pätkän vertaa joten ihan turhaan mietit.
Normaali työssäkäyvä ei suhtaudu mitenkään.
Itse tienaan 3000e/kk ja se riittää kattamaan haluamani elintason. Mieheni tienaa 9000e/kk. Tosin siinä missä minä maksan veroja 18%, mieheni maksaa liki 50% joten nettona ero ei suinkaan ole kolminkertainen.
Tuloero ei näy suhteessamme mitenkään. Elin nykyistä elintasoa jo ennen mieheni tapaamista. Henkilökohtaisiin säästöihin jää tietenkin enemmän rahaa koska jaamme arjen kustannukset. Yleensä jos matkustellaan, mies maksaa hotellit ja ehkä vähän useammin ulkona syömisen, mutta ei olennaisesti enempää.
Vierailija kirjoitti:
En suhtaudu mitenkään. Olet tiukasti sitä mieltä, että suhteessa on omat rahat. Puolison tuloilla ei ole merkitystä, kunhan maksaa kulunsa itse, minä maksan omani.
On sillä merkitystä siinä että yleensä eri tuloluokassa on aika erilaiset elämäntavat. Yritin pienituloisena tapailla hyvätuloista miestä mutta ei siitä oikein tullut mitään kun ei mulla ollut varaa niihin ravintoloihin, harrastuksiin ja matkusteluun mihin hän oli tottunut.
En myöskään halua elää toisen rahoilla. Joskus matkustettiin miehen maksamana ja se oli lähinnä ahdistavaa. Oli ikään kuin toisen armoilla. Itsellä ei olisi ollut edes paluulippuun rahaa jos olisi vaikka riita tullut ja mies päättänyt häipyä omille teilleen. Ei ikinä enää sellaista, nykyään on hyvä kun molemmilla suht samanlaiset tulot ja elämäntyylit.
Mä en ole koskaan saanut paria tonnia parempaa palkkaa... Mitä pitää tehdä työkseen että saisi esim. 3000 € kuukaudessa rahaa? Ihan käsittämätön summa mulle.
Varmasti hän ajattelisi, että olet kuvottava kääpä.
Isopalkkainen ei kuitenkaan suostu elämään sitä elintasoa mitä minun tuloilla on mahdollista.
Haluan rakastua mieheen, en myydä itseäni tahasta. Joka tapsuksessa maksan puolet kaikesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suhtaudu mitenkään. Olet tiukasti sitä mieltä, että suhteessa on omat rahat. Puolison tuloilla ei ole merkitystä, kunhan maksaa kulunsa itse, minä maksan omani.
On sillä merkitystä siinä että yleensä eri tuloluokassa on aika erilaiset elämäntavat. Yritin pienituloisena tapailla hyvätuloista miestä mutta ei siitä oikein tullut mitään kun ei mulla ollut varaa niihin ravintoloihin, harrastuksiin ja matkusteluun mihin hän oli tottunut.
En myöskään halua elää toisen rahoilla. Joskus matkustettiin miehen maksamana ja se oli lähinnä ahdistavaa. Oli ikään kuin toisen armoilla. Itsellä ei olisi ollut edes paluulippuun rahaa jos olisi vaikka riita tullut ja mies päättänyt häipyä omille teilleen. Ei ikinä enää sellaista, nykyään on hyvä kun molemmilla suht samanlaiset tulot ja elämäntyylit.
En minä menisi sellaisiin ravintoloihin, joihin en ole tottunut tai en haluaisi mennä. Jos puoliso on hyvätuloinen niin ei se tarkoita sitä, että rahaa pitää törsätä ja mennä kalleimman mukaan.
Toisaalta joskus voisi repäistäkin jonkun 300 euron illallisen. Kyllä siihen raha löytyy, kun miettii ja jos muutenkin kuluja jakaa puolison kanssa. Tottakai kuitenkin sallin syntymäpäiväyllätykset ym lahjat, jos puoliso haluaisi tarjota.
En millään tavalla. Ovat ilmaa mulle.
kynsien ihailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan saanut paria tonnia parempaa palkkaa... Mitä pitää tehdä työkseen että saisi esim. 3000 € kuukaudessa rahaa? Ihan käsittämätön summa mulle.
Sama täällä. Olen vain duunari. Osatyökykyinen nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Haluan rakastua mieheen, en myydä itseäni tahasta. Joka tapsuksessa maksan puolet kaikesta
Mitä jos miehellä on kalliimpi maku mitä sinulla? Maksatko itsesi velkaannuttaen vai riiteletkö jatkuvasti rahasta?
Ei ole mahdollisuuksia. On erilainen elintaso. Mä en voi esim. matkustaa ulkomaille tai kotimaassa.
kynsien ihailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan saanut paria tonnia parempaa palkkaa... Mitä pitää tehdä työkseen että saisi esim. 3000 € kuukaudessa rahaa? Ihan käsittämätön summa mulle
Ei naisvaltaisia duunariammatteja niin melkein missä vain saa reilusti enempi kuin 2000€ kokopäivä töistä esim itse ajan trukkia eräässä logistiikka keskuksessa ja saan 2600€ kuussa bruttona.
Vieras kirjoitti:
Mitä jos miehellä on kalliimpi maku mitä sinulla? Maksatko itsesi velkaannuttaen vai riiteletkö jatkuvasti rahasta?
Tuota ei tapahdu kun on suunnilleen samat tulot.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suhtaudu mitenkään. Olet tiukasti sitä mieltä, että suhteessa on omat rahat. Puolison tuloilla ei ole merkitystä, kunhan maksaa kulunsa itse, minä maksan omani.
On sillä merkitystä siinä että yleensä eri tuloluokassa on aika erilaiset elämäntavat. Yritin pienituloisena tapailla hyvätuloista miestä mutta ei siitä oikein tullut mitään kun ei mulla ollut varaa niihin ravintoloihin, harrastuksiin ja matkusteluun mihin hän oli tottunut.
En myöskään halua elää toisen rahoilla. Joskus matkustettiin miehen maksamana ja se oli lähinnä ahdistavaa. Oli ikään kuin toisen armoilla. Itsellä ei olisi ollut edes paluulippuun rahaa jos olisi vaikka riita tullut ja mies päättänyt häipyä omille teilleen. Ei ikinä enää sellaista, nykyään on hyvä kun molemmilla suht samanlaiset tulot ja elämäntyylit.
En minä menisi sellaisiin ravintoloihin, joihin en ole tottunut tai en haluaisi mennä. Jos puoliso on hyvätuloinen niin ei se tarkoita sitä, että rahaa pitää törsätä ja mennä kalleimman mukaan.
Toisaalta joskus voisi repäistäkin jonkun 300 euron illallisen. Kyllä siihen raha löytyy, kun miettii ja jos muutenkin kuluja jakaa puolison kanssa. Tottakai kuitenkin sallin syntymäpäiväyllätykset ym lahjat, jos puoliso haluaisi tarjota.
Niin, en minäkään menisi ravintoloihin joihin en haluaisi mennä. Ja ymmärrän ettei mieskään. Sehän se ongelma olikin. Ehkä olisi sitten voinut mennä syömään vastapäisiin ravintoloihin, mies illallisravintolaan ja minä halpispizzeriaan ja vilkutella ikkunasta toisillemme. Mutta helpommaksi näen seurustella ihmisen kanssa jonka kanssa tykätään ja halutaan käyttää rahojamme samankaltaisiin paikkoihin.
Ei kannata miettiä tulotasoja pariutumisessa. Lähinnä sitä ehkä vähän, että osaako elää tulojensa mukaan.