Ääniyliherkät! Miten kestätte kyseistä ominaisuuttanne?

Monessa säästän, mutta vastamelukuulokkeissa en. 

Nukkuessa ja levätessä korvatulpat. Kotona välillä päällä astiskone tai tuuletin. Hermoja voi lepuuttaa veden äänillä. Joskus ahdistaakin jos koko ajan melut ulkona. Joskus ulos tai kauppaan korvatulpat, joiden läpi kuulee ääniä sen verran että vielä turvallista. Mutta silti pitää katsoa tarkkaan autot parkkiksella /pihalla /muualla ettei joku tule päälle ja muuten. Aura-auto ei kuulu kulman takaa, vaikkei olisi tulppia, pitää olla maisemaa ensin hieman tarkkaileva tai eri reitti. Nuorempana tulikin "hulluksi" ja kaupunki ei tunnu kovin hyvältä paikalta elää (valoineen, saasteineen, meluineen, massoineen), koska melumassa on kasvanut ja väkeä vielä enemmän.

Ulkona liikkuessa on pakko olla vastamelukuulokkeet, koska en siedä liikenteen ääntä. Valitettavasti en voi töiden takia muuttaa maalle asumaan. Kaupoilla kuuntelen aina musiikkia kuulokkeista ja töissäkin mulla on aina kuulokkeet korvilla toimiston hälyn takia. En käy festareilla, baareissa tai konserteissa.

Sanoisin, että sinä olet normaali, mutta  maailma ei sitä ole!  Päinvastoin epänormaalia on kestää tätä melusaastetta ympärillä.

Ihmisetkin huutaa ja mölyää nykyisin, en tiedä miksi. 

Onkohan korvatulpista muuten haittaa, minäkin niitä joka yö käytän.

Rankinta on mölyävät naapurit, meluavat mopot ja bassomölyautot. Edellyttäenkin omakotitaloalueella.

Stressin ja liikasuojautumisen välttäminen

Vierailija kirjoitti:

Ääniyliherkkyys on keksitty ja opittu. Pellet! Halu olla lumihiutale.

Nauran teille.

Oletkin trolli, apina sekä idiootti. Saavuit katsomaan tämän ja luit sen nyt. Kyllä: olet idiootti, apina sekä trolli.

En tiedä, olenko yliherkkä, mutta ainakin inhoan jytinää ja mölyämistä. Äänet häiritsevät minua vain paikoissa, joista en pääse pois.

Kotona minulla on käytössä vastamelukuulokkeet noin 16 tuntia vuorokaudessa ja korvatulpat öisin. Kuulokkeissa on nytkin monen tunnin täydeltä hiljaista sateen ropinaa. Käyn suihkussakin korvatulpat korvissa, koska jos jostain alkaa kuulua mölyä, hermoni ovat kireällä ja päiväni pilalla pitkään.

Muutin äskettäin hyvin hiljaiseen paikkaan, mutta elän edelleen kuulokkeiden ja korvatulppien suojissa. Täällä on niin rauhallista.

Yöllä ei välillä korvatulpat riitä, mikä neuvoksi? Ovien hakkaaminen kuuluu läpi. Jotkut porsaat kun ei ymmärrä että ne voi yöllä sulkea hiljaakin. 

En kestä joutavaa pälinää ja ärsyttävää naurua. Kotona aina hiljaista. En kuuntele radiota koskaan enkä pidä telkkarissa ääniä päällä.

Vierailija kirjoitti:

Yöllä ei välillä korvatulpat riitä, mikä neuvoksi? Ovien hakkaaminen kuuluu läpi. Jotkut porsaat kun ei ymmärrä että ne voi yöllä sulkea hiljaakin. 

Vältä ehdottomasti liikasuojautumista. Pian nukut peltorit päässä ja sitten vuosi eteenpäin ja sekään ei enää riitä. Mieluummin vaikka kohinaa soimaan taustalle tai lempimusaa tai vaikka unilääke tai vapaavalintainen päihde.

En tiennyt olevani näin ääniherkkä ennen kuin perheeseen tuli lapsi. Aina olen inhonnut ja kokenut stressioireita kovista äänistä (ovien sulkeminen kovaa yms) mutta voi halvattu, miten karseaa tuo 4-vuotiaan lapsen mölyäminen on. En jaksaisi sitä ollenkaan, en koskaan. Hän pälpättää ihan tauotta, tuittupäänä huutaa vähän väliä keuhkot pihalle kun ei saa jotain mitä haluaa ja huutaa ja kiljuu leikeissään aivan tauotta. On ihanaa tehdä etänä töitä, kun saa päivät olla täydessä hiljaisuudessa kotona. Illat ja viikonloput ovat kauhua. Ja mies tykkää kuunnella musiikkia koko ajan, karsea kakofonia. Ja jippii, vauva tulossa eli en todellakaan tiedä, miten tulen selviämään. Olen ainoa hiljaisuutta ja rauhaa rakastava introvertti tässä perheessä, toivottavasti edes vauva olisi vähän samanlainen luonteeltaan. 

Välillä on pakko lähteä kotoa pois tätä meteliä. 

Kestän ominaisuuttani oikein hyvin. Ääniä sen sijaan en. En ollenkaan ymmärrä, miksi ihmisten täytyy olla niin hiton meluisia koko ajan. Elämään pystyy oikein hyvin pitämättä jatkuvasti meteliä.