Pitkään yhdessä olleet: Jos tapaisitte nyt, alkaisitteko edelleen seurustella?
Eli te jotka olette olleet yhdessä puolisonne kanssa useita vuosia, jos kohtaisitte vasta nykyaikana, niin alkaisitteko yhä edelleen seurustella keskenänne?
Kommentit (20)
En usko, vaikka tällä hetkellä tyytyväinen olenkin.
Vaikea sanoa,hän kuoli sydis, Tapailtiin 21 vuotta.
Ihastuisin edelleenkin mieheni älykkyyteen ja huomaavaisuuteen mutta fyysisen puolen puuttuminen estäisi muun kuin ystävyyden
Minun puolesta ilman muuta, mutta en tiedä, miten mies tykästyisi minun nykyiseen ulkonäköön. Luonteestani mies tykkäisi kuitenkin.
En tiedä. Kiva kumppani on kyllä, rauhallinen ja luotettava.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuisin edelleenkin mieheni älykkyyteen ja huomaavaisuuteen mutta fyysisen puolen puuttuminen estäisi muun kuin ystävyyden
ja siis 27v yhdessä, fyysistä puolta lukuunottamatta onnellisina
Tuskin. Kumpoanissani ei sinällään ole mitään vikaa, mutta 21 yhdessäolovuoden aikana olen vuosi vuodelta huomannut kaipaavani enemmän ja enemmän omaa aikaa ja tilaa. Eli jos olisin tällä hetkellä sinkku, en haluaisi parisuhdetta kenenkään kanssa, koska koen sen itsessään jotenkin ahdistavaksi.
Luultavasti kyllä. 19 vuotta oltu yhdessä.
En usko. Rakkaus häntä kohtaan on jo kuollut. Yli 17v. yhdessä.
En ole varma. Meillä on 12v ikäero, joka ei tuntunut missään silloin kun oltiin 30 ja 42, nyt 20v myöhemmin ikäero alkaa vaikuttaa kun toisella on eläkepäivät paljon (noin 15v) lähempänä.
Alkaisin. Ollaan oltu 12 vuotta yhdessä ja mies on kyllä juuri minulle se oikea.
Me olisimme ihan eri ihmisiä jos vasta nyt 50+ kohtaisimme. Ehkä olisi exät ja sun ja mun lapset ym. Eri kokemukset olisi muovanneet meistä jotain muuta mitä nyt olemme ja yhä yhdessä 30 vuoden jälkeen. Ei siis voi tietää.
Jos jonkun kanssa, niin mieheni, ehdottomasti ottaisin edelleen. Luulenpa vain että tässä iässä sinkkuna haluaisin tehdä jo ihan muita juttuja kuin parisuhdejuttuja, eli tuskinpa rakastuisin saati haluaisin seksiä keneltäkään, ja täten en alkaisi yhteen enää kenenkään kanssa. Silti jos pakko olisi, niin mieheni valitsisin kaikista muista.
En. Fyysinen olemus, ylipaino yms. on sellainen, etten ihastuisi. Ystäviä voisimme olla.
Vielä todennäköisemmin kuin silloin kun tavattiin. Sanotaan, että kumppania ei voi muuttaa, mutta me olemme ainakin hioutuneet paremmiksi (hoivanneet traumoajamme himmeämmiksi). 8 v. Yhdessä
En osaa sanoa, ehkä. En osaa kuvitella millainen minä olisin, jos en olisi tavannut häntä silloin yli 40 vuotta sitten tai millainen hän olisi ilman minua ja meidän yhteistä historiaamme ja lapsiamme ja mikä olisi elämäntilanteemme.
Emme ole enää niitä samoja henkilöitä, mitä olimme silloin parikymppisinä.
Ehdottomasti. Yhdessä nyt 48 vuotta.