SAVOlife
Jotenkin jännä kattoa tuo otsikossa mainittua sarjaa, kun ajattelee miten erilaista elämää omat nuoret elävät isossa kaupungissa verrattuna tuon sarjan nuoriin. Mietin tätä jo silloin, kun katsoin sarjan LAKEUSlife. Jo pelkästään monikulttuurisuus on erilaista. Omilla nuorilla on tosi monikulttuurinen ja muutenkin moninainen (seksuaaliset vähemmistöt) kaveripiirit... Mutta kuitenkin on luontoa ja sellaista myös....
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että maaseudulla ollaan onnettomia?
Kyllä ne ovat. Nuo sarjat henkivät henkisestä pahoinvoinnista.
Jep. Lakeuksella parikymppiset katsoo talon paikkaa ja miettii olisko se samalla vai eri puolella ojaa millä vanhempien talo on. Kaupungissa parikymppiset opiskelee ja miettii ihan muita asioita. Onneksi.
Niin. Itselläni tuli ajatus, miten erilaisia ihmisiä ovat nuoret tuolla maalla. Ja väistämättä tuli mieleen Tempparit, verrattuna tähän SavoLifeen, että en nyt sanois että nämä nuoret ovat onnettomampia kuin nämä Tempparityypit. Ja että ketkä näistä ovat tervejärkisimpiä.. Savolifessa Emil on kyllä tosi ÄIJÄ, hänen tyttöystävää vähän säälin, mutta muut ovat aivan ihania nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Lakeuksella parikymppiset katsoo talon paikkaa ja miettii olisko se samalla vai eri puolella ojaa millä vanhempien talo on. Kaupungissa parikymppiset opiskelee ja miettii ihan muita asioita. Onneksi.
Joo kaupungissa mietitään että mistä saisi hyvän tekopeeniksen, sillä hinkkaaminen kun on elämän tarkoitus.
Lohdutonta näyttää olevan elämä Savossa, Yks haaveilee romurallimestaruudesta .Toinen näyttää hanuria auton ikkunasta. Ne vähät naiset mitä paikkakunnalla jäljellä on, yrittävät tyytyä näihin luuseriprinsseihin.
Pelkästään mansikka-aikana on työtä ja äksöniä. Muut 10 kuukautta vain kärvistellään ja kicksit antaa vanha limusiinin romu jossa jytkyttää amisbasso
Vierailija kirjoitti:
Lohdutonta näyttää olevan elämä Savossa, Yks haaveilee romurallimestaruudesta .Toinen näyttää hanuria auton ikkunasta. Ne vähät naiset mitä paikkakunnalla jäljellä on, yrittävät tyytyä näihin luuseriprinsseihin.
Pelkästään mansikka-aikana on työtä ja äksöniä. Muut 10 kuukautta vain kärvistellään ja kicksit antaa vanha limusiinin romu jossa jytkyttää amisbasso
Noinhan se menee. Itse olen kyseiseltä paikkakunnalta kotoisin ja katsoin että ei ole reilussa parissa kymmenessä vuodessa asiat paljon muuttuneet. Mansikanviljelijällä ja tytöillä näytti olevan hyvä ja reipas meininki, rallimies ja tyttöystävänsä vähän säälittivät. Aina vaan toivoisin että sielläkin nuorilla olisi mahdollisuus nähdä vähän maailmaa ja muunlaista elämää. Tiedän että tuolla ja monella muullakin pikkupaikkakunnalla osa elää niin omassa pikku kuplassa, eikä osata edes kuvitella että muutakin voi tehdä. Lisään vielä pikkupaikkakunnalla asumisessa ei ole mielestäni mitään vikaa, kunhan tiedostaa että muutenkin voi elää. Ja ehkä se oman näköinen elämä löytyy joillakin jostain muualta. Ja toiset on tyytyväisiä siellä pienimmissä piireissä. Kaikki tyylillään.
Olisihan noilla pikkupaikkakunnilla mahdollisuus elää toisinkin, kun vaan halua ja kiinnostusta löytyisi. Internet ja verkkopalvelut tuovat entistä enemmän opiskelu- ja etätyön mahdollisuuksia, mutta itse pitää tehdä muutakin kuin vaan öyhöttää.
Luuletko että maaseudulla ollaan onnettomia?