Lue keskustelun säännöt.
Kaupassa nähtyä: naapurin yh:n lapsi huusi: "En saa koskaan
01.12.2010 |
antaa lahjaa kellekään!" Äitinsä kysyi, että kenelle haluat antaa lahjan. Poika vastasi, että naapurin vanhalle mummolle kukkia. Palasivat ostamaan niitä kukkia.
Parasta tässä oli, että sain todistaa tuota huutokohtausta ja kuulin meidän naapurin mummolta hänen saaneen nuo kukat!
Kommentit (20)
Sitä en oikein ymmärrä, miten äidin yksinhuoltajuus liittyy tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tässä oli niin kauheaa?
Jos 3v lapseni alkaisi huutamaan kaupassa karkkia, en ostaisi (paitsi jos olisin luvannut jo ennen kauppaan menoa, silloin en peruisikaan ellei lapsen huuto menisi kohtuuttomaksi. En mielelläni peru jo luvattuja asioita.)
Jos 3v lapseni tahtoisi ostaa niitä kukkia naapurin mummolle, olisin todennäköisesti niin ilahtunut että tekisi itsekkään ja kiltin eleen ja tahtoisi piristää mukavaa ihmistä, että ostaisin siitä huolimatta että on vaatinut huutamalla. Huutamisen takia en ostaisi mutta ehkä siitä huolimatta.
Yh + 1v ja 3v pojat
Miten lapsen yh tausta asiaan liittyy?
Lapsi väittää ettei koskaan saa niin onko asia tosi? Onko yh niin köyhä ettei ole varaa ostaa lahjoja? Tässä tapauksessa osti kuitenkin. Onko lapsen halu ilahduttaa jotenkin erikoinen?
Meillä ei esikoinen koskaan saa tehdä mitään, ei koskaan saa vaatteita, ei koskaan saa lempiruokaa, ei koskaan haeta hoidosta, ei koskaan viedä hoitoon, ei koskaan pääse ulos, ei koskaan saa karkkia, ei koskaan viedä minnekkään kivaan paikkaan, ei koskaan saa valvoa myöhään, ei koskaan, ei koskaan..
Miksi kukaan kiltti, empaattinen mumoa ajatteleva poika alkaisi huutaa äidilleen noin kaupassa?
Itsekin ajattelin jättää kommentoimatta kun en oikein tiedä mitä sanoa. Miksi kaunis asia pitää huutaa? Miten YH liittyi tähän asian? Eikö YH:t osta koskaan lahjoja vai mitä sillä tarkoitit?
monesti on juttua tyyliin "yh:n kurittomat kakarat".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2010 klo 06:57"]
Miten lapsen yh tausta asiaan liittyy?
Lapsi väittää ettei koskaan saa niin onko asia tosi? Onko yh niin köyhä ettei ole varaa ostaa lahjoja? Tässä tapauksessa osti kuitenkin. Onko lapsen halu ilahduttaa jotenkin erikoinen?
Meillä ei esikoinen koskaan saa tehdä mitään, ei koskaan saa vaatteita, ei koskaan saa lempiruokaa, ei koskaan haeta hoidosta, ei koskaan viedä hoitoon, ei koskaan pääse ulos, ei koskaan saa karkkia, ei koskaan viedä minnekkään kivaan paikkaan, ei koskaan saa valvoa myöhään, ei koskaan, ei koskaan..
[/quote]
Iso komppi tälle!
Meillä poika on myös aina "minä en koskaan saa..." Joo, perään voi laittaa minkä sanan tahansa. Hassua, sillä nimenomaan poika saa useinkin tehdä vaikka mitä ja saakin asioita joita väittää, ettei ole nähnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli tästä tarinasta mieleen se, että tuo äiti on voinut (aikaisemmin?) ostaa lahjan jollekin toiselle henkilölle. Tästä poika on keksinyt, että hänkin haluaa antaa lahjan, ja huudahtaa sen takia ettei "saa koskaan antaa kenellekään lahjoja".
Kiva tarina kuitenkin.
Yh-kommentti oli outo. Olen pahoillani siitä, että miehesi pettää sinua työkaverinsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomatkaa että tää on 3 vuotta vanha aloitus : )
En ymmärrä aloituksen pointtia. Oliko pojan huuto jotenkin nolo (=viittaa köyhyyteen, ei varaa antaa lahjaa) vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan kiltti, empaattinen mumoa ajatteleva poika alkaisi huutaa äidilleen noin kaupassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivahan tuollainen on, kun lapsi haluaa naapurin mummoa muistaa :-)
Ap:n lapsi mankui tänään kaupassa koska ei saanut, karkkia, keksejä, pullaa, sipsejä, tarroja, lehteä...
Kivahan tuollainen on, kun lapsi haluaa naapurin mummoa muistaa :-)
Jospa poika vietää paljon aikaa mummon kanssa ja mummo välittää hänestä? Mutta onko nykyaikana tälläistä?
Jotenkin uskomaton tarina silleen, että poika huusi äidilleen kaupassa! Muuten, jos olisi pyytänyt, olisi ollut ihan erilainen asenne tähän.
Jos on kyse 2-4 vuotiaasta niin ymmärrän ap:n sanavalinnan joten kuten.
Tod. näk. ei saanut muuten huomiota väsyneeltä äidiltään. Tiedän tunteen ruokakaupassa töiden jälkeen väsyneenä ja lapsi mankuu mitä milloinkin.
Ehkä oli hieman huono sanavalinta; todellakin lapsi huusi tuon kommentin, muttei nyt mitään itkupotkuraivaria saanut.
ap
Jos on kyse 2-4 vuotiaasta niin ymmärrän ap:n sanavalinnan joten kuten.
Oma kolmevuotiaani keksi pari viikkoa sitten, ostoskeskuksessa, että hän haluaa ruokakauppaan. Sanoin, että nyt olemme menossa kotiin. No lapsi heittäytyi lattialle selälleen huutamaan ja sätkimään, jotta saisi tahtonsa läpi. Ihan tavallista ja tervettä uhmaikäisen käytöstä. Sanoin sitten, että meillä on jo kotona ruokaa, ja siitähän lapsi sai kimmokkeen huudella "ei oo, ei oo kotona ruokaa!". Itseäni tilanne huvitti, mutta voin vain kuvitella ympärillä olijoiden ajatukset. No sanoin vain että, nyt lähdetään kotiin ja lähdin hiljakseen pois päin. Lapsi sitten kiukkuaan niellen nousi ylös ja tuli mukaani. Ja kyllä, meillä on kotona ruokaa. Ei kannata aina ottaa kovin kirjaimellisesti kaikkea mitä pienet lapset kaupassa huutavat. He vain kokeilevat, saisivatko tahtonsa läpi. Vanhempien ei myöskään kannattaisi antaa uhmaaville lapsilleen periksi, vaikka heitä hävettäisikin. Ihailen aina kaupassa vanhempia, jotka vain jaksavat pitää puolensa. Mutta huomaan, että kaikki muut ihmiset ympärillä eivät aina ymmärrä tilannetta.