Lue keskustelun säännöt.
Työskentelen lasten parissa ja ahdistaa kohdata tuttavien lapsia.
10.12.2010 |
Minusta tuntuu, että tuttavat odottavat aina, että kaikki lapset rakastavat minua, koska minulla on lastenhoitajan koulutus.
Tostuus on, että pärjään työssäni, kehitysvammaisten lasten kanssa hyvin ja pidän työstäni, mutta vapaa-ajallani en ole mikään lapsille lirkuttelija.
En koe mitään tarvetta tuttavien lapsille lässyttää ja höpöttää.
Ja jotenkin tunnen, että minulta odotetaan maailmaa suurempaa lapsirakasta asennetta aina kun vaan kohtaan yhdenkin lapsen.
Kuvittelenko näin vaan päässäni, vai odotettako te alan koulutuksen saaneelta lässyys-asennetta kullannupuillenne?
Kommentit (7)
Ei mulla ole tuttuja alalla mutta ehkä sitä odottais.. Kamalaa, I feel your pain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä sen paremmin keneltäkään muultakaan. Enkä jaksa itsekään lässyttää ja kehua jokaista tuttavapiirin ipanaa. Normaali kohteliaisuus on asia erikseen mutta ei mitään ylimääräistä lirkutusta.
Ota rennosti, ole vaan oma itsesi, ei sinun tarvitse vapaa-ajallasi kellekään lirkutella.
Rakastakaa kaikki lapsianne itse niin paljon ettei tarvitse norkoilla kehuja ja huomiota muilta.
Meillä täällä naapurina lto ja on se ystävällinen, mutta ei se lapsille vapaa-aikana puhele ja lässytä.
mutta, toisaalta ajattelisin kuitenkin ehkä niin, että jos joku on kerta kouluttautunut lastentarhanopettajaksi niin on luonteeltaan tosi lapsirakas ja ehkä antaa lapsille sitä huomiota enemmän kuin "tavikset". Eli sen puolesta ehkä ihmettelisin jos tällainen ihminen ei "lepertelisi" lapsille.... Ainakin kaikki lapsirakkaat, joita itse tunnen ovat kovia lepertelemään lapsille ja nostavat lapset ns. jalustalle.
kyllä mä vapaallakin osaan ottaa kontaktia ja puhua. Lässytystä en harrasta töissä enkä vapaalla, mutta puhun kyllä ja yritän olla väsyneenäkin kiinnostunut myös pienten ihmisten asioista. Miksi ne olisivat vähemmän tärkeitä kuin aikuisten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En odota mitään lässytys-asennetta ja ylenpalttista huomiota. Mutta odotan tulevan toimeen lapsen kanssa ja saatan helpommin pyytää palvelusta. Esim. eräs ystäväni on lastenhoitaja, olimme heillä viikonloppukylässä ja pyysin häntä vahtimaan 1-vuotiastani sillä aikaa kun käyn suihkussa (20min). Täysin lapsiin tottumatonta toista insinööri-ystävääni en olisi pyytänyt, koska hänellä ei oikeasti ole hajuakaan miten sen ikäisen kanssa seurustellaan.
enkä odota mitään lässytystä. Pikemminkin tiukkaa tätiä, joka osaa pitää kuria ja toiselta en sitäkään, kun on kaverini ja olen tuntenut ennen lapsia, en näe lasten muuttaneen lässyttelijäksi