Olenko oikeilla vai väärillä jäljillä, kun
oletan eksäni kuljettavan lasta sellaiseen harrastukseen, johon hän on lapsen tutustuttanut ja innostanut, joka on hänen sydäntään lähellä, mutta minulle täysin vieras? En siis haluaisi kuljetusvastuuta ko. harrastukseen, jonka vuoksi lapsi pitäisi viedä 30 km päähän lauantaiaamupäivällä ja hakea pois muutaman tunnin kuluttua? Tämä kuljettaminen edellyttää sitä, että otan kaksi pienempää sisarusta aina mukaan eli kuljettamiseen kuluisi yhteensä melkein kaksi tuntia vapaasta launtaista. Eksä itse luistaa kuljettamisesta ja rivien välistä luettuna tunnen, että minua syyllistetään, kun en vie lasta. Harrastus ei ole sellainen säännöllinen pakkojuttu vaan sitä voi aivan hyvin tehdä vain satunnaisesti. Lapsi itse ei voi vielä kulkea hankalaa matkaa yksin. Nyt eksä on hommannut lapselle joululahjaksi ko. harrastusvälineitä ja vaikuttaa olettavan, että minä ylläpidän tätä harrastusta. Ketuttaa.
Kommentit (14)
kulutan mä nytkin lauantaipäiviäni lapsen harrastuksessa
jos lapselle asia on se ja sama ja se on oikeasti vaan exän intohimo eikä lapsen niin sitten voinee tehdä niin että exä vie omina viikonloppuinaan lapsen harrastukseen
ei ketään muuta innokasta kuskia löytyisi vaikka muiden harrastajien vanhemmista tai mummusta tms?
harkoissa niin on ihme ettet voi omaa lastasi kuljettaa
Mielestäni pitäisi miettiä sitä että mitä lapsesi haluaa harrastaa?
Ei sitä että kuka harrastukseen on tutustuttanut.
Onko lapsi isällään? Jos esim jokatoinen viikonloppu olisi niin silloin isä kuskaa ja muuten sinä.
harkoissa niin on ihme ettet voi omaa lastasi kuljettaa
oma lapsi kulkee jo urheiluharrastuksen puitteissa harkoissa kolme kertaa viikossa, joko itse tai meidän (=äiti+"varaisä") kuljettamana, lisäksi kilpailumatkoilla useimmiten "varaisän" kuljettaman, koska oma isä ei ole lainkaan kiinnostunut tästä harrastuksesta. Nyt lapsen isä (siis se eksä) on houkutellut lapsen uuden harrastuksen piiriin, joka on varmaan ihan ok sitten kun lapsi kasvaa sen verran, että pääsee itse kulkemaan, MUTTA outoa on se, että isä olettaa minun hoitava tähänKIN harrastukseen liittyvät kyydit. Perheessä on kuitenkin muitakin lapsia ja muitakin menoja eikä suinkaan aina autoa käytettävissä ilman erityisjärjestelyjä.
varmaan sanot lapselle ettei se saa käydä harrastuksessaan muuten kuin silloin kun sinulle sopii?
meidän viikonloppuna ei ole kyytivälinettä käytössä ja jos ei niin ei kai se nyt maata kaada jos joskus jää väliin. Silloin kun on auto käytössä niin veisin kyllä jos lapsi harrastuksesta pitää.
Ei se musta siitä riipu kuka välineet on ostanut tai kuka asiaa ehdotti alunperin.
Mielestäni pitäisi miettiä sitä että mitä lapsesi haluaa harrastaa? Ei sitä että kuka harrastukseen on tutustuttanut. Onko lapsi isällään? Jos esim jokatoinen viikonloppu olisi niin silloin isä kuskaa ja muuten sinä.
Isän vaikean perhetilanteen vuoksi. Siksi olisikin aika loogista, että isä kuskaisi lasta harrastukseen, jotta saisi samalla tavata lastaan.
Tietysti olennaista on se, mitä lapsi itse haluaa harrastaa, ja kyllä lapsi ko. harrastuksesta tykkääkin. MUTTA muunkin perheen menot, harrastukset ja elämä on huomioitava, lapsia on kolme muutakin. Meidän perheyksikön aikatauluihin ei sovi yhdellekään lapssita useampi kuin yksi harrastus (jonka huolehdimme kyllä), siksi en itse olisi lisännyt lapsen harrastusmäärää. Mutta lapsen isä "vähän vahingossa" tutustutti lapsen uuteen harrastukseen, josta lapsi innostui ja nyt on kyydeistä tullut ongelma. Tuntuu hullulta, että eksällä on oikeus tuoda lapsen elämään uutta kivaa, minkä toteutus ei meille oikein onnistu, mutta hän ei sitten itsekään saa sitä toteutettua! Vähän niin kuin ostaisi kaukana Helsingistä asuvalle lapselle kausikortin Lintsille (lapsen vanhemmilta kysymättä), mutta jättäisi kuljetukset vanhempien varaan!
että sinä et ole tähän uuteen harrastukseen varautunut teidän 'viikkosuunnitelmassa' ja että sinulle on ok, jos hän haluaa viedä lasta tähän harrastukseen, mutta et itse pysty ottaa vastuuta siitä, matkan pituuden ja muiden lasten vuoksi.
No sitten sinä vain selität lapselle miksi hän ei voi sitä harrastaa. Ne on niitä pettymyksiä joita lapset kokevat välillä ja niistä oppivat. Onhan hänellä paljon muuta.
Älä tunne huonoa omatuntoa siitä että et voi jokapaikkaan revetä. Kyllä lapsi ymmärtää vaikka aluksi voikin kiukuta.
Tietysti olennaista on se, mitä lapsi itse haluaa harrastaa, ja kyllä lapsi ko. harrastuksesta tykkääkin. MUTTA muunkin perheen menot, harrastukset ja elämä on huomioitava, lapsia on kolme muutakin. Meidän perheyksikön aikatauluihin ei sovi yhdellekään lapssita useampi kuin yksi harrastus (jonka huolehdimme kyllä), siksi en itse olisi lisännyt lapsen harrastusmäärää. Mutta lapsen isä "vähän vahingossa" tutustutti lapsen uuteen harrastukseen, josta lapsi innostui ja nyt on kyydeistä tullut ongelma. Tuntuu hullulta, että eksällä on oikeus tuoda lapsen elämään uutta kivaa, minkä toteutus ei meille oikein onnistu, mutta hän ei sitten itsekään saa sitä toteutettua! Vähän niin kuin ostaisi kaukana Helsingistä asuvalle lapselle kausikortin Lintsille (lapsen vanhemmilta kysymättä), mutta jättäisi kuljetukset vanhempien varaan!
meidän viikonloppuna ei ole kyytivälinettä käytössä ja jos ei niin ei kai se nyt maata kaada jos joskus jää väliin. Silloin kun on auto käytössä niin veisin kyllä jos lapsi harrastuksesta pitää. Ei se musta siitä riipu kuka välineet on ostanut tai kuka asiaa ehdotti alunperin.
kuten tuossa jo aiemmin kommentoin, mikäli asia olisi ollut minusta kiinni, en missään tapauksessa olisi ehdottanut lapselle uutta harrastusta tilanteessa, jossa hänellä menee jo kolme iltaa viikossa urheiluharrastukseen ja kerran-kaksi kertaa kuussa kilpailut päälle. Eksä ei ole keskustellut asiasta minun, lapsen toisen huoltajan kanssa missään vaiheessa vaan ujuttanut lapsen elämään uuden kivan jutun, jota on mahdollista harrastaa kerran viikossa tai vaikka kerran vuodessa. Ei siis ole säännöllinen harrastus. Näistä syistä johtuen kuvittelisin, että riittää, jos kuljetan lasta sinne esim. kerran kuussa, mutta kun tuntuu, että ei riitä. Eksä ei kuljeta itse lasta senkään vertaa, joten tuntuu tyhmältä, että minä olen sitten se syyllinen, jonka vuoksi lapsi ei "pääse" harrastamaan niin usein kuin haluaisi...
ja teille sopii kuljettaa lasta kerran kuussa niin ei kai tästä sitten sen suurempaa ongelmaa
tarvitse tehdä? Jos ei sovi niin ei sovi, ei exälle tarvi tehdä tiliä siitä kuinka usein on kuljetellut.
Se on sitten kokonaan toinen ongelma, että lapsi ei tapaa isäänsä.
että sinä et ole tähän uuteen harrastukseen varautunut teidän 'viikkosuunnitelmassa' ja että sinulle on ok, jos hän haluaa viedä lasta tähän harrastukseen, mutta et itse pysty ottaa vastuuta siitä, matkan pituuden ja muiden lasten vuoksi.
Aion keskustella juuri näin asiasta.
ap
ja teille sopii kuljettaa lasta kerran kuussa niin ei kai tästä sitten sen suurempaa ongelmaa tarvitse tehdä? Jos ei sovi niin ei sovi, ei exälle tarvi tehdä tiliä siitä kuinka usein on kuljetellut. Se on sitten kokonaan toinen ongelma, että lapsi ei tapaa isäänsä.
Lapsen kannalta tietysit harmittaa, kun juuri tuon harrastuksen puitteissa olisi niin "kätevää" tavata isäänsä.
ap
p.s. Tämä vain on hyvä foorumi purkaa omia tuntoja, siksi tämä avaus.
kuuluisi minusta miehelle, joka "hankkii" lapselleen harrastuksen omien toiveidensa mukaisesti.