Muistatko kansakoulusta joukko-opin?
Oliko siitä mitään hyötyä myöhemmässä elämässä? Ei minusta. Laskemaan piti silti opetella.
Kommentit (67)
En ole käynyt kansakoulua, mutta joukko-oppia olen opiskellut yliopistossa. Sehän on matematiikan ala siinä missä muutkin. En oikein ymmärrä kysymystäsi.
En muista, 50-luvulla sellaista ei ollut vielä keksitty.
Oliko se joukko-oppi jotain yhteiskunta- ja yleistietoa, miksi sitä ei enää opeteta?
[minä vaan kysyn]
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Koulukiusaamisen alkiot, kuka ei kuulu joukkoon...
se kylläkin kuului peruskouluun, e kansakouluun
Muistan että sitä opeteltiin ihan alimmilla luokilla. Sitten koko joukko-oppi unohdettiin hiljaa ja laskettiin taas numeroilla. Koko homman ideaa en koskaan oikein ymmärtänyt.
Sehän oli jotain aivan kauheaa. Eikö sen tuonut kouluihin se kammottava Erkki Aho?
Luulen, että tämä oli sitä syrjimätöntä ja ei-patriarkaalista matematiikkaa.
Siis joukko-oppi on matematiikkaa ihan samalla tavalla kuin vaikkapa algebra, aritmetiikka ja differentiaalilaskenta. Mikä teitä tässä nyt niin kovasti ihmetyttää?
Minä kävin kansakoulun josta neljännen luokan jälkeen siirryin keskikouluun, elikä oppikouluun ja sitä kävin kolme vuotta, kunnes se muuttui peruskouluksi, eli yläasteella kerkisin olla pari vuotta, mutta päivääkään en ole mitään joukko-oppia opiskellut.
Juu ei ollut kansakoulussa joukko-oppia. Tais olla niitä peruskoulun juttuja.
t: kansakoulun käynyt
Tosiaan ne Venn-diagrammit olivat peruskoulussa, olikohan luokilla 1 - 3 päätellen niistä niiden sinisistä spriin hajuisista monisteista. Aloitin peruskoulun -74. Siihen aikaan joukko-opin osaamista testattiin diagnostisilla ja prognostisilla kokeilla.
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Kylläpä oli jo kansakoulussa 70-luvun alussa. Usko pois.
Venn-diagrammeilla osoittiin se, että joukkoja ei voidaan laskea yhteen ilman leikkausta eli yhdysvaikutusta. Joukko-opin maailmassa 1+1 ei olekaan 2, vaan pitää huomioida yhdysvaikutus eli leikkaus eli korrelaatio. Näin se usein meneekin reaalimaailmassa eli empiirisessä maailmassa eli 1+1 ei olekaan 2.
Joukko-opista luovuttiin, koska se sekoitti vain oppilaan pään.
Joukko-oppi tuli peruskoulun mukana ddr:sta, mutta siitä luovuttiin vähin äänin. Pehmeäkantinen matikan kirja, jossa oli ensimmäisillä sivuilla tosiaan kuvia palloista, kartioista ja sienistä; lyijykynällä piti ympyröidä mitkä kuuluvat joukkoon ja muodostavat unionin.
Yli 50 vuotta myöhemmin ei ole vieläkään selvinnyt mistä siinä oli kysymys.
Peruskoulusta muistan ja käytän opittua usein työssäni.
Ai mikä ei kuulu joukkoon? Aika monikin ei kuulu.