Ihmiset kovasti hehkuttaa sote-alalla, että

Haluaisin nähdä sen sote-alan ihmisen, joka tuollaista hehkuttaa. Oikeastihan itketään vessassa ja haudotaan itsemurhaa.

Ehkä on silti hyvä pitää kiinni inhimillisyydestä ja eettisyydestä. Voi olla että osa työntekijöistä voisi olla toisellakin alalla, jos ei ole ihan välttämätön. Enemmän ihmiset tarvitsevat melkein kuljetuspalveluita, rahan ja ehkä joskus sen erikoislääkärin, jos on selkä mennyt.

Itseltäni on viety fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. En todellakaan hehkuta alaa.

Neljä edellistä paikkaani: Yhdessä paikassa oli ihanat asiakkaat, mutta kollegat ja esihenkilö perseestä. Toisessa paikassa kollegat ja esihenkilö olivat ok, asiakkaat haastavia. Kolmannessa paikassa asiakkaat ja kollegat olivat ihania, esihenkilö ok. Neljännessä paikassa asiakkaat olivat ihania, kollegat perseestä ja esihenkilö ihana. Riippuu siis tosi paljon paikasta. Valitettavasti hyvissä paikoissa saa vain määräaikaisia sopimuksia, koska henkilöstö viihtyy. Huonommissa on se kahvikuppikunta, joka pitää huolen, ettei siellä ole muiden hyvä olla.

Missä sote alaa hehkutetaan tai on hehkutettu?

Minulla on aivan mahtava työyhteisö, lähiesimies myös.

Tiedämme tekevämme asiakkaillemme tärkeää työtä.

Yksi tärkeimmistä opeista, jonka kouluksessani olen saanut, ihminen joka hakeutuu alani asiakkaaksi tarvitsee apua, vaikka varpaan kipua valittamaan, eikä varpaassa tutkimuksista huolimatta ole mitään vikaa, apua hän tarvitsee ja hänen asiansa kuuntelu ja vakavasti ottaminen auttaa helpottaa niin asiakasta kuin omaa työtä jatkossa.

Mutta totta välillä työ on ihan hvttiä, kiirettä, väkivaltaa jne asiakkaita, outoja vaatimuksia ylhäältä päin, epämieluisia osamattomia työkavereita, meillä sijaisia jne.

Eihän ne kaikki ole ihania. Vaativia sellasia jotkut. Mut me tehdään merkintä, kuka on helppo ja kuka liian vaativa. 

Itselleni aiheutettiin juuri "työtapaturma" tahallisesti, mutta enhän voi sitä todistaa. Hyvin julmia ihmiset voivat olla. Minulta vietiin koko elämä enkä voi tehdä asialle mitään.

Vierailija wrote:

Minulla on aivan mahtava työyhteisö, lähiesimies myös.

Tiedämme tekevämme asiakkaillemme tärkeää työtä.

Yksi tärkeimmistä opeista, jonka kouluksessani olen saanut, ihminen joka hakeutuu alani asiakkaaksi tarvitsee apua, vaikka varpaan kipua valittamaan, eikä varpaassa tutkimuksista huolimatta ole mitään vikaa, apua hän tarvitsee ja hänen asiansa kuuntelu ja vakavasti ottaminen auttaa helpottaa niin asiakasta kuin omaa työtä jatkossa.

Mutta totta välillä työ on ihan hvttiä, kiirettä, väkivaltaa jne asiakkaita, outoja vaatimuksia ylhäältä päin, epämieluisia osamattomia työkavereita, meillä sijaisia jne.

Kyllä. Ihminen voi hakeutua terveyspalveluiden piiriin asiasta kuin asiasta. Ammattilaisen tehtävä on arvioida hoidon tarve. Ihminen voi hakeutua hoitoon myös silloin, kun pää ei vielä ole kainalossa. Minusta meidän pitäisi satsata enemmän ennakoivaan terveydenhuoltoon ja tuhlata resursseja enemmän nuoriin, joilla on kymmeniä elinvuosia jäljellä kuin häneen, joka kuolee joka tapauksessa kuukauden sisällä ja on tuhansia kertoja jo pyytänyt päästä täältä pois, jos puhekykyäkään on enää jäljellä.

up

En minä hehkuta noin, mutta joo, teen kyllä mielestäni tärkeää työtä (syöpähoitoja) ja potilaat sekä työkaverit ovat useimmiten mukavia. Se kyllä varmaan edistää hyvinvointiani, että koen työni olevan merkityksellistä. Mieheni tekee paperitöitä yksityisessä firmassa ja valittaa aika usein, että kukaan ei lue hänen raporttejaan ja ne tehdään vain byrokratian takia, eikä kuulemma koe, että hänen työpanoksellaan olisi oikeasti mitään merkitystä.