"Vitutuspäiväkirjoista selviää, että läheisistä ihmisistä vitutusta aiheuttivat useimmiten kumppani, lapset, ystävät sekä työkaverit"
Tämä ei mene kyllä mulle jakeluun. Jos kumppani ja varsinkin YSTÄVÄT vituttavat, niin minkä ihmeen takia tällaisten ihmisten kanssa sitten haluaa elämänsä ja aikansa viettää?
Kommentit (23)
Niinpä. Itse olen turhan erakoitunut mutta se on oma valintani. Töissä ei onneksi suurin osa veetuta. Vielä väliaikainen palkkatukityö niin kohta taas työttömänä. Siinä onkin taas aiheita miksi ottaa päähän.
Vierailija wrote:
Eihän tossa ole mitään erikoista, jos lasketaan vaan absoluuttisia määriä siitä että kuka sua v*tuttaa eniten. Siihen että joku alkaa v*tuttaa tarvitaan se, että sen kanssa ollaan tekemisissä. Ei mun mies mua esim. kovin usein v*tuta, mutta huomattavasti useammin kuintenkin kuin naapuri (joka ei itse asiassa ole koskaa mua v*tuttanut, koska näen sitä niin harvoin ja vielä harvemmin puhun sille).
Toisaalta jos lasketaan suhteellisia määriä siihen kuka v*tuttaa eniten niin sitten voi tulla eri tulos. Esim. mun lapset ottaa mua pannuun säännöllisesti varmaan joka viikko (teinejä), mutta mun mutsi ehkä noin kerran kuussa. Suhteellisesti mun mutsi kuitenkin v*tuttaa mua enemmän, koska mä näen sitä ehkä kerran kuussa ja joka kerta se onnistuu sanomaan tai tekemään jotain joka alkaa ketuttaa.
Ei mua ystävät vituta ikinä, kun olen valinnut elämääni sellaisia ihmisiä, jotka ovat mukavia ja osaavat käyttäytyä. Naapuri sen sijaan vituttaa joka päivä tömistelyllään, häntä en ole valinnut naapurikseni.
Ap
Vierailija wrote:
Ei kannata muuttaa yhteen.
Ai ystävien kanssa?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei kannata muuttaa yhteen.
Ai ystävien kanssa?
Ei niidenkään. Kämppäkaveruus se vasta vitutukseen johtaakin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eihän tossa ole mitään erikoista, jos lasketaan vaan absoluuttisia määriä siitä että kuka sua v*tuttaa eniten. Siihen että joku alkaa v*tuttaa tarvitaan se, että sen kanssa ollaan tekemisissä. Ei mun mies mua esim. kovin usein v*tuta, mutta huomattavasti useammin kuintenkin kuin naapuri (joka ei itse asiassa ole koskaa mua v*tuttanut, koska näen sitä niin harvoin ja vielä harvemmin puhun sille).
Toisaalta jos lasketaan suhteellisia määriä siihen kuka v*tuttaa eniten niin sitten voi tulla eri tulos. Esim. mun lapset ottaa mua pannuun säännöllisesti varmaan joka viikko (teinejä), mutta mun mutsi ehkä noin kerran kuussa. Suhteellisesti mun mutsi kuitenkin v*tuttaa mua enemmän, koska mä näen sitä ehkä kerran kuussa ja joka kerta se onnistuu sanomaan tai tekemään jotain joka alkaa ketuttaa.
Ei mua ystävät vituta ikinä, kun olen valinnut elämääni sellaisia ihmisiä, jotka
Sulla on ehkä sitten hirveen tasainen luonne, että sua ei ärsytä ja v*tuta ihmiset ja olosuhteet? Mua viimeksi v*tutti mun ystävä kun oltiin reissussa ja pitkän päivän jälkeen oltiin väsyneitä ja nälkäisiä ja se jäi arpomaan, että haluaako se kiinalaista ruokaa vai mennäänkö pizzalle. Mun ystävä on ihana ihminen ja mä rakastan sitä, mutta mulla oli nälkä. En mä sanonut sille mitään, mutta luultavasti se näki naamastani, että en ole ihan parhaalla tuulella :D
Tuossahan tapauksessa vi*u**aa KAIKKI! Yleensä tuollaisessa tapauksessa kannattaisi miettiä omaa itseään ja millainen ihminen on josko ongelma löytyykin peilistä - mutta voi olla hankala tehdä sille mitään... tai sitten pitäisi vaihtaa täysin elinpiiriä ja toivoa että löytyisi oikeanlaisia ihmisiä ympräille.
Ei mua vituttais tuollainen aiemmin mainittu ravintolan arpominen. Toteaisin vaan, että "mä ainakin menen tuohon pizzeriaan". Ei tarvitse koko ajan käsi kädessä kulkea, joten kaverin arpomiset ei vaikuta mun elämään niin radikaalisti. Eikä mulla oikeastaan ole tuollaisia ystäviä, joille kaikki on kauhean hankalaa. Ovat yhtä helppoja kuin minä.
Ap
Vierailija wrote:
Tuossahan tapauksessa vi*u**aa KAIKKI! Yleensä tuollaisessa tapauksessa kannattaisi miettiä omaa itseään ja millainen ihminen on josko ongelma löytyykin peilistä - mutta voi olla hankala tehdä sille mitään... tai sitten pitäisi vaihtaa täysin elinpiiriä ja toivoa että löytyisi oikeanlaisia ihmisiä ympräille.
Tämä on totta. Ja elämä on ihan kauhean raskasta, jos jatkuvasti menettää hermonsa vähän kaiken kanssa.
Kyllä mies ja lapset on ne jotka vituttaa eniten, mutta ei tietenkään koko ajan, vaan tietyissä tilanteissa. Ei vanhemmat tai ystävät vituta. Ystäväksi valitsen ne jotka ei mua vituta. Työkaverit joskus on vituttanut kyllä paljonkin, ne tietyt, suurin osa ei koskaan.
Mutta kyllä mua vituttaa tyhmät ihmiset kaikkialla, somessa, liikenteessä, politiikassa jne.
Miksi yleisessä kielenkäytössä halutaan edistää alatyylisen v-sanan käyttöä, joka viittaa naisen sukupuolielimeen? Muuten sanojen merkityksiin tunnutaan puututtavan herkästikin.
Jokaista vituttaa joskus. Se on ihan normaalia.
Vierailija wrote:
Ei mua vituttais tuollainen aiemmin mainittu ravintolan arpominen. Toteaisin vaan, että "mä ainakin menen tuohon pizzeriaan". Ei tarvitse koko ajan käsi kädessä kulkea, joten kaverin arpomiset ei vaikuta mun elämään niin radikaalisti. Eikä mulla oikeastaan ole tuollaisia ystäviä, joille kaikki on kauhean hankalaa. Ovat yhtä helppoja kuin minä.
Ap
Saitko kiukutella lapsena, vai oliko ainoastaan positiiviset tunteet sallittuja? Vai onko luonteeseeni kuin EKG käyrä, kun se näyttää tasaista nollaa?
-ohis
"Saitko kiukutella lapsena, vai oliko ainoastaan positiiviset tunteet sallittuja? Vai onko luonteeseeni kuin EKG käyrä, kun se näyttää tasaista nollaa?"
Sain. Ja juuri siksi ei ole tarvetta enää aikuisena jatkuvasti kiukutella eikä lähteä muiden tunnekuohuihin mukaan.
Ap
No ap on siis tasainen luonne, samoin kuin hänen ystävänsä. Rauhallisuus on ihan ok ominaisuus. Ap:lta kuitenkin sitten puuttuu ymmärrys siitä, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin hän. Siinä olisi nyt ap:lle ihmisenä kehittymisen ja oppimisen paikka ymmärtää, että ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia. Ihminen on lajina kehittynyt siksi, että laumassa on heikosti ja vahvasti reagoivia ihmisiä ja molempia tarvitaan siihen, että tasapaino säilyy.
No eiköhän tuossa ollut kaikki keitä joutuu sietämään elämässä. Ei sitä nyt tuntemattomia vihata.
Tyhmät ja ajattelemattomat ihmiset vit...taa. Varsinkin ne joilla ideologia peittää faktan.
Vi... pitäisi olla kielletty sana, kuten myös kirosanat
Ketuttaa, potuttaa...
Älkää käyttäkö v-sanaa, se on naisvihaa, vaikka peiteltyäkin.
Eihän tossa ole mitään erikoista, jos lasketaan vaan absoluuttisia määriä siitä että kuka sua v*tuttaa eniten. Siihen että joku alkaa v*tuttaa tarvitaan se, että sen kanssa ollaan tekemisissä. Ei mun mies mua esim. kovin usein v*tuta, mutta huomattavasti useammin kuintenkin kuin naapuri (joka ei itse asiassa ole koskaa mua v*tuttanut, koska näen sitä niin harvoin ja vielä harvemmin puhun sille).
Toisaalta jos lasketaan suhteellisia määriä siihen kuka v*tuttaa eniten niin sitten voi tulla eri tulos. Esim. mun lapset ottaa mua pannuun säännöllisesti varmaan joka viikko (teinejä), mutta mun mutsi ehkä noin kerran kuussa. Suhteellisesti mun mutsi kuitenkin v*tuttaa mua enemmän, koska mä näen sitä ehkä kerran kuussa ja joka kerta se onnistuu sanomaan tai tekemään jotain joka alkaa ketuttaa.