Lue keskustelun säännöt.
Ahmimishäiriö ja joulu
08.10.2023 |
Olen sairastanut ahmimishäiriötä koko elämäni varmaan jostain 7-vuotiaasta asti ja nyt vasta olen kyennyt olemaan ahmimatta ensimmäistä kertaa elämässäni 2 kk ajan intensiivisen terapian ja todella tiukan ruokavalion takia. Nyt jo ahdistaa kaikki joulun tilaisuudet, kun en tiedä, miten voin kieltäytyä syömästä itselleni erittäin triggeröiviä ruokia ilman, että minut nostetaan huomion keskipisteeksi ja minun henkilökohtaisista ongelmistani tehdään joku puheenaihe. Se jo yksistään on inhottavaa, kun ihmiset ovat huomanneet minussa positiivisia muutoksia ja tekevät siitä ison numeron alkamalla kauhistelemaan, mihin suuntaan olen menossa tai kuinka pitkälle aion muutoksen viedä. Suoraan sanottuna tuollaisista ihmisistä haluaisin tulevaisuudessa hankkiutua kokonaan eroon, mutta perhesuhteita haluaisin pitää yllä lasten vuoksi.
Kumpi on kohteliaampaa; kieltäytyä kaikista juhlista kokonaan, vai osallistua tärkeimpiin ja yrittää pitää matalaa profiilia, ettei kukaan tarkkaile, mitä syön. Tämä on luonnollisesti todella vaikeaa, koska ulkoinen muutokseni on aiheuttanut niin paljon ärsytystä ympäristössä ja monet ehkä tiedostamattaan yrittävät sabotoida muutostani.
Joka tapauksessa en voi ottaa sitä riskiä, että nauttisin tarjoiluista kohtuudella, koska olen niin addiktoitunut vanhoihin tapoihini, että ne ovat koko elämäni syökseneet mut suoraan helvettiin. Ihmiset eivät selkeästi siitä välitä tai ehkä jopa toivoisivat, että epäonnistuisin pyrkimyksissäni muuttaa elämäni suuntaa.
Kommentit (18)
Sorruin syömään hieman lisää kakkua kaikesta huolimatta. Nyt itken. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse aion kieltäytyä kaikista kutsuista. Oon vielä liian heikko, että selviytyisin oman ahdistukseni lisäksi muiden piikittelystä. Jossain vaiheessa itsellänikin on edessä kaveripiirin karsiminen niistä henkilöistä, jotka yrittävät sabotoida elämäntapamuutostani joko suoraan tai epäsuorasti.
Sama. Just eilen ystäväni lähetti mulle random kuvan tekemistään pullista?! Hän tietää, että kamppailen syömishäiriötä vastaan. Jos tietäisin jonkun läheisen yrittävän raitistua vaikka päihteistä, niin en lähettäisi hänelle niistä kuvia tai kertoisi hänelle tarinoita jostain omista villeistä kokemuksistani viikonlopulta testatakseni hänen tahdonvoimaansa. Tuollaiset "ystävät" osoittavat olevansa pahimpia vihollisiasi, vaikka luulit olevasi heille tärkeä.
Jätä kekkerit väliin, se on varminta. Tiedän mistä puhut. Itse ostan kotiin vain ruokaa joka ei innosta ahmimaan, ja minulla ketoruokavalio auttaa hillitsemään ahmimishimoa.
Minä syön koko kakun jos sellaisen kotiin ostan. Pahinta on kehitetty pasta voin kera, sillä voisin varmaan halkaista itseni ennenkuin himo siihen katoaisi (en ole sama tyyppi joka täällä hehkuttaa voimakaronia!)
Älä siis järjestä itsellesi kiusauksia kaappiin. Ja pyyhi kyyneleet, kyllä sinä onnistut!
Jos ympäristösi on tosiaan noin toksinen, niin en kyllä viettäisi joulua sellaisten kanssa. Tehkää jotain muuta perheen kesken tänä jouluna kun olet niin herkässä tilanteessa? Onhan sinun mielenterveytesi ja fyysinen terveytesi perheellesi paljon tärkeämpi asia kuin joku sukukokous.
Tai muussa tapauksessa sovi puolisosi kanssa, että menee sinne lapsienne kanssa keskenään ilman sinua. Pahoittelet sukulaisille viime hetkellä vaikka kuumetta, pahoinvointia tms. minkä takia et voinut valitettavasti tällä kertaa tulla. Toivotat hyvät joulut ja nautit omasta rauhastasi. Tsemppiä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirisi ihmiset kuulostavat niin ikäviltä, ettei sinun heidän takiaan kannata riskeerata onnistumistasi. Joulu on kerran vuodessa, ehkä seuraavana jouluna jo olet enemmän turvassa, mutta sinuna ajattelisin nyt ihan vain itseäni.
Paljon onnea ja tsemppiä muutokseen!
Tietääkö lähimmät sairaudestasi ja terapiastasi? Jos tietää niin voisiko jonkun tilaisuuden järjestää sinun tarpeiden mukaan. Siis mukavaa yhdessäoloa ilman tarjoilua tai joku sovittu tarjoilu, joka sopii ruokavaliooni.
Voiko lapset osallistua osaa tapahtumista ilman sinua (esim. Isovanhempien kanssa). Näin heiltä ei jäisi kaikki tutut jutut väliin sinun sairauden vuoksi.
Lopuista sitten kieltäydy ja luot tilalle teille sopivia joulunviettotapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aion kieltäytyä kaikista kutsuista. Oon vielä liian heikko, että selviytyisin oman ahdistukseni lisäksi muiden piikittelystä. Jossain vaiheessa itsellänikin on edessä kaveripiirin karsiminen niistä henkilöistä, jotka yrittävät sabotoida elämäntapamuutostani joko suoraan tai epäsuorasti.
Sama. Just eilen ystäväni lähetti mulle random kuvan tekemistään pullista?! Hän tietää, että kamppailen syömishäiriötä vastaan. Jos tietäisin jonkun läheisen yrittävän raitistua vaikka päihteistä, niin en lähettäisi hänelle niistä kuvia tai kertoisi hänelle tarinoita jostain omista villeistä kokemuksistani viikonlopulta testatakseni hänen tahdonvoimaansa. Tuollaiset "ystävät" osoittavat olevansa pahimpia vihollisiasi, vaikka luulit olevasi heille tärkeä.
Vastaa niihin viesteihin että herkkukuvat valitettavasti triggeröi sairauttasi, voisitko olla lähettämättä niitä – mieluummin jotain muita kivoja viestejä. Jollei se mene perille kohtuullisessa ajassa niin sitten blokkaa.
Joko sanot, että olet paastolla (ei siis tietysti ole pakko olla) tai jättäydyt kaikista pois.
Jos et luota vielä kykyysi olla ahmimatta, niin pysy pois kiusauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätä kekkerit väliin, se on varminta. Tiedän mistä puhut. Itse ostan kotiin vain ruokaa joka ei innosta ahmimaan, ja minulla ketoruokavalio auttaa hillitsemään ahmimishimoa.
Minä syön koko kakun jos sellaisen kotiin ostan. Pahinta on kehitetty pasta voin kera, sillä voisin varmaan halkaista itseni ennenkuin himo siihen katoaisi (en ole sama tyyppi joka täällä hehkuttaa voimakaronia!)
Älä siis järjestä itsellesi kiusauksia kaappiin. Ja pyyhi kyyneleet, kyllä sinä onnistut!
Toi kakkukommentti ei ollut oikean ap:n kirjoittama 🙄 Mutta juuri tuollaisia ihmiset ovat... Eivät voi sietää muiden positiivisia muutoksia!
Mutta siis minä, oikea ap, olen myös ollut 2kk ketodieetillä ja se on tasannut mielialoja siten, että ohimeneviä negatiivisia tunteita on ollut helppo käsitellä ilman ahmimista. Olen saanut opetella tunnesäätelyä ilman totaalisia aallonpohjia, kun verensokerit tai hormonit eivät heittele miten sattuu. Mun terapian pitäisi olla hyvin pitkällä, että uskaltaisin poiketa nykyisestä dieetistäni ilman riskiä, että palaan takaisin lähtöpisteeseen. Ja ehkä olet oikeassa, että on vaan turvallisinta kieltäytyä kaikesta, vaikka pahoittaisin jonkun muun mielen. Nyt on tärkeämpää laittaa itseni ja oma elämäni kerrankin etusijalle.
Miten ap huolehdit vitamiinien ja hivenaineiden saannista? Ylitsepääsemätön syömishimo voi johtua jostakin puutostilasta, vaikka sinänsä kuulostaa kyllä vähän oudolta kaiken terveellisyyden tuputtamisen keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä kekkerit väliin, se on varminta. Tiedän mistä puhut. Itse ostan kotiin vain ruokaa joka ei innosta ahmimaan, ja minulla ketoruokavalio auttaa hillitsemään ahmimishimoa.
Minä syön koko kakun jos sellaisen kotiin ostan. Pahinta on kehitetty pasta voin kera, sillä voisin varmaan halkaista itseni ennenkuin himo siihen katoaisi (en ole sama tyyppi joka täällä hehkuttaa voimakaronia!)
Älä siis järjestä itsellesi kiusauksia kaappiin. Ja pyyhi kyyneleet, kyllä sinä onnistut!
Toi kakkukommentti ei ollut oikean ap:n kirjoittama 🙄 Mutta juuri tuollaisia ihmiset ovat... Eivät voi sietää muiden positiivisia muutoksia!
Mutta siis minä, oikea ap, olen myös ollut 2kk ketodieetillä ja se on tasannut mielialoja siten, että ohimeneviä negatiivisia tunteita on ollut helppo käsitellä ilman ahmimista. Olen saanut opetella tunnesäätelyä ilman totaalisia aallonpohjia, kun verensokerit tai hormonit eivät heittele miten sattuu. Mun terapian pitäisi olla hyvin pitkällä, että uskaltaisin poiketa nykyisestä dieetistäni ilman riskiä, että palaan takaisin lähtöpisteeseen. Ja ehkä olet oikeassa, että on vaan turvallisinta kieltäytyä kaikesta, vaikka pahoittaisin jonkun muun mielen. Nyt on tärkeämpää laittaa itseni ja oma elämäni kerrankin etusijalle.
Jos olet ketodieetillä, niin eikö jouluna kaikkialla tarjota kinkkua tai kalkkunaa? Voisit jättää muut väliin. Itsekin ahmimisesta kärsivänä tiedän, että keto vie ahmimishalun.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö lähimmät sairaudestasi ja terapiastasi? Jos tietää niin voisiko jonkun tilaisuuden järjestää sinun tarpeiden mukaan. Siis mukavaa yhdessäoloa ilman tarjoilua tai joku sovittu tarjoilu, joka sopii ruokavaliooni.
Voiko lapset osallistua osaa tapahtumista ilman sinua (esim. Isovanhempien kanssa). Näin heiltä ei jäisi kaikki tutut jutut väliin sinun sairauden vuoksi.
Lopuista sitten kieltäydy ja luot tilalle teille sopivia joulunviettotapoja.
Ap kirjoitti "ilman, että minut nostetaan huomion keskipisteeksi ja minun henkilökohtaisista ongelmistani tehdään joku puheenaihe". Eli tuo porukka kuulostaa sellaiselta, jossa ei todellakaan tunnu turvalliselta ruveta puhumaankaan erityistarpeistaan. Siitä seuraisi vain loukkaantumista ja ílkeilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minulta kysytään pöydässä miksen syö jotain, sanon vaan etten tykkää kyseisen ruoan pääraaka-aineesta. Ei kukaan ole siihen mitään urputtanut vastaan. Jos kysytään miksen syö enempää, sanon että kiitos ruoka on kyllä hyvää mutta juuri nyt ei maistu/uppoa enempää. Jos emäntä/isäntä on herkästi loukkaantuvaa sorttia, valehtelen että olen juuri parantunut flunssasta ja ruokahalu on vielä kadoksissa.
Jätä juhlat väliin. Silmätikuksi joutuminen aiheuttaa ahdistusta ja mahdollisesti johtaa tunnesyömiseen. Jos sinulla on mies, hän voi mennä lasten kanssa sukuloimaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten ap huolehdit vitamiinien ja hivenaineiden saannista? Ylitsepääsemätön syömishimo voi johtua jostakin puutostilasta, vaikka sinänsä kuulostaa kyllä vähän oudolta kaiken terveellisyyden tuputtamisen keskellä.
Nyt ketodieetillä olen syönyt terveellisemmin kuin ikinä! Silloin, kun ahmin sokeria ja roskaruokaa 24/7, niin en saanut juuri mitään ravintoaineita. Cronometerin mukaan saan nykyisellä dieetilläni kaikkia vitamiineja ja hivenaineita reilusti yli suositusten.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö lähimmät sairaudestasi ja terapiastasi? Jos tietää niin voisiko jonkun tilaisuuden järjestää sinun tarpeiden mukaan. Siis mukavaa yhdessäoloa ilman tarjoilua tai joku sovittu tarjoilu, joka sopii ruokavaliooni.
Voiko lapset osallistua osaa tapahtumista ilman sinua (esim. Isovanhempien kanssa). Näin heiltä ei jäisi kaikki tutut jutut väliin sinun sairauden vuoksi.
Lopuista sitten kieltäydy ja luot tilalle teille sopivia joulunviettotapoja.Ap kirjoitti "ilman, että minut nostetaan huomion keskipisteeksi ja minun henkilökohtaisista ongelmistani tehdään joku puheenaihe". Eli tuo porukka kuulostaa sellaiselta, jossa ei todellakaan tunnu turvalliselta ruveta puhumaankaan erityistarpeistaan. Siitä seuraisi vain loukkaantumista ja ílkeilyä.
Kyllä lähipiirini tietää ongelmistani. Pahimpina kausina olen saattanut kadota kaikista sosiaalisista tilaisuuksista vuosiksi. Olen ollut aikoinaan pitkiä jaksoja työttömänä sen vuoksi, etten ole saanut minkäänlaista kontrollia elämäntapoihini jne. Mutta siitä huolimatta, kun olen löytänyt jotain, joka toimii ja on vienyt mua eteenpäin, niin se tuntuu aiheuttavan suurta vastustusta.
Lähipiirissäni on paljon ylipainoisia ja muistan kyllä itsekin, kuinka paljon olen vihannut ihmisiä, jotka ovat kyenneet muuttamaan elämäänsä. Ehkä nyt maksan itse aiheuttamani vahingot takaisin sietämällä muiden piikittelyä.
ap
Itse aion kieltäytyä kaikista kutsuista. Oon vielä liian heikko, että selviytyisin oman ahdistukseni lisäksi muiden piikittelystä. Jossain vaiheessa itsellänikin on edessä kaveripiirin karsiminen niistä henkilöistä, jotka yrittävät sabotoida elämäntapamuutostani joko suoraan tai epäsuorasti.