Lue keskustelun säännöt.
Turha ero. Erosta jo 4 vuotta ja
21.11.2010 |
tuntuu että kadun eroa elämäni loppuun saakka. En pääse asian yli, kaduttaa ja on huono omatunto exän ja lapsemme takia.
Miehellä jo uusi suhde, minä asun poikamme kanssa kahdestaan. Seurustelen, mutta ei siitä mitään tule...
Miten päästä elämässä eteenpäin ja huonosta omastatunnosta ja "masennuksesta" eroon?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsellä hiukan samat fiilikset, mies olen. Mutta ei kannata haikailla, on otettava opiksi ja elämään kuuluu virheitäkin. Ero tuntui tuolloin oikealta ja sen mukaan tuli tehtyä päätökset. Ja päättäjiä oli kaksi.
Eli ei mitään kipinää, tavallista arkea. Toisin sanoen ei itse asiassa mitään KUNNON vikaa, olisi vain pitänyt tehdä jotain asioiden eteen. Mennä pariterapiaan, keskustella jne. No, nythän se on myöhäistä.. ap
Mennyttä tuskin enää saat takaisin, mutta jospa tulevissa suhteissa olet sitten viisaampi. Eli olet oppinut menneistä virheistä ja et enää toista sitä.
(tämä on ihan ystävällisesti sanottu, ei mitään pottuilua. täällä kun niin helposti saa myös paskaa niskaansa...)
Ihan sama tilanne mulla myös, paitsi eron syyt erit, mutta nekin ei kunnolliset syyt. Oli vain paljon pieniä asioita jotka minua miehessä ärsytti, ja en halunnut kunnolla parantaa suhdetta. Pelkään uusia tulevia suhteita, vielä en ole uutta miestä etsinyt.
hakeudu johonkin eroryhmään tai vastaavaan käsittelemään ja käymään läpi tuo mennyt..mennyttä et voi muuttaa, mutta sen antamasta painolastista on hyvä irtaantua, jotta voit elää tätä päivää onnellisena. Luulempa, että sun seurusteluista ei tule mitään juurikaan sen vuoksi, että et ole vielä tehnyt sitä surutyötä erosta mikä sinun pitäisi tehdä. Sen tekemättömyys sitten oireilee "masennuksena" ja huonoina fiiliksinä.
Itselleen on myös hyvä ja tärkeä oppia antamaan anteeksi. Jos koet tehneesi virheen erotessasi niin myönnä se itsellesi ja anna anteeksi. Toimit silloin kuten luulit että oli parasta toimia. Sinun ei tarvitse enää soimata siitä itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsellä hiukan samat fiilikset, mies olen. Mutta ei kannata haikailla, on otettava opiksi ja elämään kuuluu virheitäkin. Ero tuntui tuolloin oikealta ja sen mukaan tuli tehtyä päätökset. Ja päättäjiä oli kaksi.
pakko vaan tarttua tuohon, että aina niitä päättäjiä ei ole kaksi. Liitto solmitaan kyllä kaksin, mutta siinä vaiheessa kun toinen löy eropaperit pöytään tai sanoo, että mä lähdenkin nyt toisen naisen/miehen matkaan, niin eipä siltä toiselta enää kysytä haluaako erota vai ei.
Minä olisin entisessä suhteessa ollut valmis tekemään mitä vaan suhteen eteen..mutta toinen päätti toisin. Jälkeenpäin on katunut lähtöään, mutta tehtyä ei tekemättömäksi saa. Minusta vaan noloa kun sitten saa kuulla, miten valitellut sukulaisille ja tuttaville, jopa nykyisin vaikka hänellä on uusi perhe...että kun tulikin rikottua "se" avioliitto..että niin hyvän kumppanin menetti... Siis hei, jatkais elämäänsä eikä enää haikailis mennyttä. Niin minäkin olen tehnyt ja tänään olen onnellisempi kuin koskaan.
Sama täällä. Pitkään meni huonosti, sitten tapahtui semmoisia juttuja että suutuin ja loukkaannuin verisesti. Ero tehtiin tunnekuohussa. Miettikää oikeasti voisiko asioita vielä muuttaa ja yrittää uudestaan. Erosta yli 3 vuotta ja yhä itken kun pilasin elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä valitustusta.
Naisten tärkein tehtävä avioiliitossa on eroaminen tunnekuohun tai minä-minä-tunteen vallassa.
Eksäni on temperamenttinen luonne ja uhkasi riidellessämme erolla usein vuosien saatossa. Kerran sitten sanoin että kun olet tuota jankannut, niin erotaan sitten.
Jälkeen päin olen harmitellut etten lähtenyt jo aikaisemmin, olisin säästynyt turhalta draamalta. Hän taas on vaikuttanut katuvalta.
Itse opin sen että parisuhteessa ei pidä vajota arkeen, vaan pitää tiedostaa että rakentaa ja ylläpitää suhdettaan ihan jokaisena elämänsä päivänä. Pitää keskittyä sanomisiinsa ja osoittaa hellyyttä - ja odottaa samaa myös toiselta osapuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kertoi tuon 12 vuotta sitten! Tuskin tulee tänne enää kertomaan nykytilannetta. Olispa yllätys, jos tulisi. Tervetuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi halusit erota?
Vai oliko päätös molemminpuoleinen?
Ehkä ex-miehesi halusi eroa, vaikkei julkilausunutkaan sitä, ja sai käytöksellään sinut tekemään hankalan työn eli eropäätöksen.
Yks ämmä ainakin roikkui miehessä 17 vuotta vaikka miehellä jo uusi perhe ja elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP miten kävi keissin kanssa? Palasittekö yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Ap kertoi tuon 12 vuotta sitten! Tuskin tulee tänne enää kertomaan nykytilannetta. Olispa yllätys, jos tulisi. Tervetuloa.
Miksi ei tulisi? Minä olen roikkunut täällä vieläkin pidempään.
Eli ei mitään kipinää, tavallista arkea. Toisin sanoen ei itse asiassa mitään KUNNON vikaa, olisi vain pitänyt tehdä jotain asioiden eteen. Mennä pariterapiaan, keskustella jne.
No, nythän se on myöhäistä..
ap