Lue keskustelun säännöt.
Inhoan elämääni :(
08.12.2010 |
Tämä vuosi on ollut niin rankka. Liikaa suuria muutoksia; muuttoja, avioero, pettymyksiä toisensa perään jne...
Kaikki on periaatteessa ihan hyvin, sillä minulla on paljon ihania ystäviä, kiva koti, ok työ, rakastava perhe. Mutta mikään ei vaan tunnu hyvältä.
Kerkesin tässä jo hieman ihastua erääseen mieheenkin, mutta ei siitäkään tullut mitään. On niin nujerrettu olo kun mikään ei vaan tunnu onnistuvan :(.
Haluaisin vain tasapainoisen elämän, löytää kumppanin jonka kanssa on hyvä ja helppo olla. Saada lapsia ja nauttia elämästä.
Milloin tämä paska oikein loppuu?? Yritän pitää itseni aktiivisena, keksiä tekemistä ja nähdä ystäviä. Mutta olo on vain hetkellisesti hyvä, suurimman osan ajasta vain ahdistaa ja elämä oksettaa. Olen käynyt terapiassakin, mutta ei sekään tuntunut kamalasti auttavan. Eikä siihen ole tässä elämäntilanteessa varaakaan.
Blaaaah.
Kommentit (7)
Suurin ongelmani kuitenkin on varmaan juuri se, etten löydä onnea itsestäni, vaan juurikin ulkopuolelta. Ja siksi se onni onkin niin ailahtelevaa.
Pitäisi urheilla enemmän, siitä tulee yleensä hyvä olo ja saa energiaa. Nyt en ole jaksanut sitäkään ja olen ollut flunssassakin. Se masentaa entisestään...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele, että erostasi menee 5-7 v, ja sitten ehkä olet tyytyväinen elämääsi ja siihen joku mukava voi tulla rinnallesi, ilman että olosi sotkee suhteenne.
niin sitten saa jo melkein heittää hyvästit haaveille perheen perustamisesta.
Olen varmaankin hätäinen, mutta en vaan jaksa tätä huonoa oloa ja alituisia pettymyksiä. En tiedä miten pitäisin itsestäni enemmän, en tiedä mitä minun pitäisi elämälläni tehdä. Työ on ok, mutta ei minulla siihen mitään intohimoa ole.
En vaan osaa olla onnellinen.
ap
tai olisiko sinulla ketään sellaisa kaveria, jonka kanssa voisi jakaa näitä ajatuksiasi? Moni ystäväsi varmaan mielellään auttaisi sinua ja olisi tukenasi! Se tuntuu vielä kurjemmalta, jos niitä omia ajatuksia pitää miettiä vaan omassa päässään. Voimia sinulle!
Kyllä pystyn muutaman ystävän kanssa keskustelemaan näistä asioista. Se helpottaa vähän, muttei tietenkään ratkaise mitään. Tiedän, että ratkaisu löytyy itsestäni, mutten vain saa siitä kiinni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluat perheen siis lapsia,se on luonnollista.ei siinä mikään muu tunnu miltään, kun se on se juttu.muu tekeminen on sijaistoimintaa...kärjistetysti.en kylläkään osaa auttaa, kun tarvitset sen isän lapsillesi.mistä niitä hyviä, vapaita miehiä sitten löytää...ei aavistustakaan.
teetkö asioita jotka tuntuvat sinusta hyviltä ja antavat hyvää energiaa? Etsitkö onnea itsesi ulkopuolelta?