Opettaja, kuinka paljon käytät aikaa oppituntien suunnitteluun?
Itse ala-asteella, noin 10-15 minuuttia, katson vaan mitä tunteja on seuraavaksi päiväksi ja jos on joku kaava, mikä pitää opettaa niin tarkistan, että osaan sen itse. Kuvaaamataito on vaikein, yleensä annan siksi piirtää mitä haluaa ja joskus joku malli.
Kommentit (20)
Olet trolli. Jos olisi totta?Toivotavasti et ole minun lapsien opettaja.Kerto kuinka tyhmä ope olet, kun sulla ei elämää ja tällä kirjoitelet turhanpäiväisiä.
1-2 tuntia per oppitunti. Tietysti kauemmin, jos on jotain demottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet trolli. Jos olisi totta?Toivotavasti et ole minun lapsien opettaja.Kerto kuinka tyhmä ope olet, kun sulla ei elämää ja tällä kirjoitelet turhanpäiväisiä.
Pitkä suunnittelu ei takaa hyvää oppituntia eikä lyhyt suunnittelu oppitunnin huonoutta.
Oletko miesope Tampereelta keskustan koulusta?
Aine on muuten kuvataide. Ollut jo noin 20v.
Ja tämän aineen opettajana luon kaiken oppimateriaalini itse eli paljon menee aikaa suunnitteluun. Toki voin hyödyntää myös osaa aiemmista suunnitelmistani, mutta katson ja hion niitäkin aina jokaiselle ryhmälle sopivaksi ja valmistelen oheismateriaalin. Aihealue on laaja, joten paljon tulee hallita ja pysyä kehityksessä mukana, jotta tehtävät ovat teineille mielenkiintoisia ja osaamisalueen osalta sopivan haastavia ja motivoivia.
Tuntumääriä hankala sanoa, välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta joku 4-5h vko kenties.
Minulla oli lukiossa sellainen historianopettaja, joka kirjoitteli kaikenlaisia monisteita, joissa oli yhteenvetoja tai lisätietoa oppikirjoissa käsitellyistä asioista. Hän ei pelkästään kierrätellyt ikivanhoja monisteitaan vaan teki jatkuvasti myös uusia. Ajattelin aina, että tuo opettaja tosiaan etukäteen suunnittelee tuntejaan ja tekee valmistelutöitä niiden eteen.
Se oli silloin vanhaan hyvään aikaan, kun lukioissa oli oikeita kirjoja ja paperisia materiaaleja ja kyniä ja vihkoja ja liitutauluja.
Ala-astetta ei ole ollut olemassa 20 vuoteen. Eli trolli.
Nuo ala-asteen kaavat ovat kyllä pahoja!
En oikeastaan yhtään, ellei ole joku special tunti aihe.
Aloitus on provo, mutta vastaan kysymykseen kuitenkin että suunnitteluun käytän n.1/2 tuntia per oppitunti. Olen erityisopettaja. Käytännössä menee useampi tunti samalla pohjalla (koska useampi samaa ikäluokkaa/samat haasteet). Jotain tuntia ei juuri tarvitse suunnitella ja johonkin toiminnalliseen tuntiin voi mennä enemmänkin. Tuo on keskiarvo. En kuitenkaan suunnittele suunnittelemisen ilosta ja kiillottaakseni sädekehääni sillä, että asun koululla enkä ehdi kotiin. Kun tunnit alkavat paukkua, lähden kotiin ja mennään helpomman kaavan mukaan.
Liika suunnittelu vie spontaanisuuden hei. Pitää aistia, millaset fibat luokassa on sinä päivänä ja sitten niinku vedetään homma hatusta pakettiin.
Oppituntien valmistelemiseen jää nykyään vähemmän aikaa ja voimia, kun opettajaa kuormitetaan kaikella opetukseen liittymättömällä touhulla. Jos opettajan annettaisiin vaan keskittyä opetushomman hoitamiseen, niin oppitunnit olisivat sisällöllisesti ja toteutukseltaan paremmin suunniteltuja ja kaikin puolin parempia.
En yhtään.
Suunnitelma ei kuitenkaan pidä, kun kaikki aika menee muutaman kielitaidottoman ja häirikön paimentamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Liika suunnittelu vie spontaanisuuden hei. Pitää aistia, millaset fibat luokassa on sinä päivänä ja sitten niinku vedetään homma hatusta pakettiin.
Tuo tietysti on vitsailua, mutta vakavammin ottaen mitä korkeammalla koulutusasteella ollaan, sitä vaativampia opetettavat asiat ovat ja sitä enemmän opettajan tarvitsee miettiä ja suunnitella, miten vaikeat asiat saa parhaiten selitettyä. Yliopistolla tai edes lukiossa ei enää mennä vaan fiboja haistelemaan opetustilaan.
Turha tunteja on suunnitella, kun oppilaat eivät edes kuuntele, mitä opettaja sanoo. Oppilaat katselevat puhelimensa ja tietokoneensa näytöltä videoita, viestittelevät instassa ja pyörivät netissä. Mitäpä siinä turhia tunteja valmistelemaan.
Mitähän kaavoja siellä alakoulussa oikein opetellaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika suunnittelu vie spontaanisuuden hei. Pitää aistia, millaset fibat luokassa on sinä päivänä ja sitten niinku vedetään homma hatusta pakettiin.
Tuo tietysti on vitsailua, mutta vakavammin ottaen mitä korkeammalla koulutusasteella ollaan, sitä vaativampia opetettavat asiat ovat ja sitä enemmän opettajan tarvitsee miettiä ja suunnitella, miten vaikeat asiat saa parhaiten selitettyä. Yliopistolla tai edes lukiossa ei enää mennä vaan fiboja haistelemaan opetustilaan.
Kun taas sitten alakoulussa nimenomaan mennään tunnetilan mukaan. Jos hoidettavana on vaikka kiireellinen kiusaamistapaus tai muu lapsia puhuttava paikallinen kriisi, se menee open suunnitelmien edelle, ja viime kädessä lapset oppivat enemmän.
Minulla on kokemusta useasta omasta lapsesta ja vielä useammasta opettajasta, ja kirkkaasti paras opettaja oli eräs 3-4-luokkia opettanut nainen, joka tuli taustaltaan varhaiskasvatuksen puolelta. Hän otti hulivililuokan ja ensimmäiset puoli vuotta lähinnä kasvatti näitä toimimaan yhdessä. Sen jälkeen oli työrauha ja ryhmähenki sillä mallilla, että päästiin oikeasti opiskelemaan. Luokka menee jo yläkoulun puolella, mutta kaverista pidetään edelleen huoli vanhan open oppien mukaisesti.
Olen suunnitellut jo vuosia sitten. Samalla kaavalla menen vuodesta toiseen jos toki pientä säätöä tulee tehtyä joka vuosi. Ne säädöt ehtii tehdä siinä opetuksen lomassa. Suurin muutos tuli tehtyä silloin kun kaikki piirtoheitinkalvot piti muokata powerpointiksi.
Suosin ovenkahvasuunnittelua