Minulla ei edes ole diagnoosia, enkä silti ymmärrä ihmisten välistä kanssakäymistä. Auttakaa!
Kävin kaverin kanssa ihan tavallista keskustelua Instassa yksityisviestein. Keskusteli sivusi yhtä elokuvaa, ja tästä sain idea että mennäänkö katsomaan ko. elokuva.
Kaveri vastasi nauruhymiöllö, sanoi sitten elokuvan olevan luultavasti aivan surkea, ja jatkoi muista aiheista.
Ensinnäkin minä todella tykkäisin käydä elokuvissa jonkun kanssa, ja tämä kaveri on mukava ihminen. Ei olisi ollut pakko katsoa juuri tätä elokuvaa.
Nyt minulla on ihan tyhmä olo. Itse olisin vastannut vähän toisin, vaikka että "no tämä x elokuva ei vaikuta kiinnostavalta, mutta katsotaan joku toinen?" Siis uskon että olisin ottanut koppia, että kaveri tahtoo nähdä.
Onko minun nyt tulkittava, että kaverini ei halua puhua aiheesta koska ei halua nähdä? Vai odottaako hän minun kysyvän katsomaan/tekemään jotain muuta?
Miten nämä yleensä menee?
Kommentit (3)
Eipä se diagnoosi sitä auta ymmärtämään yhtään sen enempää
Diagnosoin sinut lapseksi.
Soita sille kaverille PUHELU.
Jaa, eipä sitä voi tietää mitä toinen tahtoo, ellei suoraan kysy. Taidatte olla aika uusia ja arkoja kaveruudessanne.