Mies löysi vihdoin unelmiensa talon...
Ja olin innoissani asiasta ja suunnittelin muuttoa yms, mutta mieheni sanoi minulle, että ei halua minun sinne muuttavan. Muka suhteemme niin huonossa hapessa ja paljon selvittämättömiä asioita, ettei halua niitä sinne uuteen kotiin "kantaa".
Asumme nyt vuokralla ja meillä pieni lapsi. Emme ole naimisissa/kihloissa. Omaan taloon muuttaminen ollut suunnitteilla pitkään.
Itse olen kotiäitinä, työpaikkaa ei tiedossa, jonne voisin noin vain palata :( Mies veti maton alta kirjaimellisesti.. En ymmärrä..
Ja asuntoon, jossa nyt asumme, en voi jäädä. Eli minun pitäisi nyt kuukauden aikana löytää töitä, asunto, lapselle tarhapaikka ja muutenki saada järjestettyä asiat kuntoon. Miten mä pystyn tähän?
Kommentit (15)
voin ymmärtää että tuntuu pahalta...
Voimia sinne !
miten teillä huoltajuus on jaettu? Mies maksaa sitten erilleen muuton jälkeen elatusmaksuja ja muista hakea lapsilisään yksinhuoltajakorotus. (ei väliä onko yh vai yhteishuolto, kun on vaan eri osoitteet, niin sen saa)
Pitää maanantaina heti alkaa selvittämään asioita. Vielä en ihan oikein ymmärrä asiaa, kun olen niin järkyttynyt. Mutta ei tässä auta kun mennä eteenpäin. Sisulla.
-ap-
Koittakaa istua alas ja selvittää "paljon selvittämättömiä asioita" asiat.
Puhukaa ja puhukaa.
Meillä auttanut useasti.
Lapsi hoitoon ja kuuntelemaan toista.
Aina jossain välissä pienten lasten vanhemmilla
Suhde huonossa hapessa.
Lapset kasvaa suhteelle jää enemmän aikaa
ja paranee kyllä.
Me ollaan kuin kiimaiset teinit vielä 18v jälkeenkin.
Toivon antoisia keskusteluja.
Pyydä miestäsi juttelemaan kanssasi, monet ylitsepääsemättömättömiltäkin tuntuvat ristiriidat on täysin mahdollista ratkaista, jos vain molemmilta löytyy tahtoa. Teillä n pieni lapsikin, pikkulapsiaika on usein vaativaa ja parsuhde saattaa jäädä vähän taka-alalle, tai syntyy helposti riitaa arjen askareista tms.
Tsemppiä kovasti teille!!!
mut jätettiin vähän samaan tyyliin kahen pienen lapsen kanssa.kesken kuun,ja ei kuulemma halunnut maksaa MUN asumisesta seuraavan kuun vuokraa (niin varmaahan kaks pikkuista ois pärjänny sielä ilman äitiä..)
meet sossuu ja kerrot tilanteesi!sossu makso mun vuokran ja muuton toiselle paikkakunnalle ja sen asunnon takuut.
kyllä sä pärjäät!! löysin sen jälkeen hyvänmiehen,kenen kanssa oon nyt naimisissa ja kaksi uutta lastakin siunaantunut lisää.
ajatus mikä anto mulle aikanaa voimia oli että;mitäs paskalla kun ei oo peltooka!
paljon zemii sulle,ja tuu kertoo miten pärjäilet!
Olen luonnollisesti asiasta surullinen ja puhumisesta miehen kanssa ei tullut mitään. Huutamiseksi se meni. Vetäydyin sitten omiin oloihini miettimään asioita, joka miestä näytti kovasti ärsyttävän. Ei kuulemma jaksa katsoa norsun vitulla olevaa naamaani enää hetkeäkään ja sanoi, että minulla on kuukausi aikaa lähteä. Ja sitten vielä lisäsi, että heittää kohta tavarani pellolle ja käski minun painua äitini luokse :(
Perhana sentään. On meillä ollut omat kriisimme, mutta tarvitseeko silti asioita tehdä näin julmasti ja kohdella toista, kun paskaläjää. En taida jaksaa.
-ap-
siis nyt vaan tapellaan ja huudetaan, mutta aiemmin ei mitään siihen suuntaan että suhde huonossa jamassa...
Etkö vain aiemmin uskonut kun suhde ruvella?
Suhteen eteen pitää tehdä töitä, sen kai jokainen jo tietää, ei se itsestään kannattele.
mutta rakas on ja haluttu -ap-
eikä kukaan täyspäinen jää kotiäidiksi, jos ei ole talous turvattu
sellaista vuoristorataa. On huonoja aikoja ja sitten taas parempia. Emme tappele sanan varsinaisessa merkityksessä. Ongelmamme on ollut enemmän puhumattomuus. Miehen mitta tullut vain nyt täyteen. Meillä kuulemma niin paljon selvittämättömiä ongelmia, jotka toistuvat aina uudestaan ja uudestaan. Emme vain saa niitä ratkaistuksi.
Minun täytyy nyt vain ryhdistäytyä ja alkaa etsimään asuntoa, töitä ja lapselle tarhapaikkaa. Onneksi minulla on hyvä tukiverkosto, joten varmasti selviän. Kunhan nyt vain pääsen tämän pahimman yli :(
-ap-
Meillä ei ole ollut taloudellisesti mitään ongelmia. Ja minulla nyt vain sattui loppumaan työsopimus hoitovapaan aikana ja en sitä halunnut enää jatkaa, koska muutimme toiselle paikkakunnalle. Ammatti on luettuna ja töitä saan vaikka heti. Eniten minua huoletta asunnon saaminen.
-ap-
Ja annas kun arvaan: Minnekään ulkopuoliselle ei kuitenkaan teidän asioita lähdetä ruotimaan. Ne kun ei kenellekään muulle kuulu. Niinkö?
Muka suhteemme niin huonossa hapessa ja paljon selvittämättömiä asioita, ettei halua niitä sinne uuteen kotiin "kantaa".
niinkuin halveksivasti miehesi mielipiteestä, joka onkin aivan totta. Teillä on ollut ongelmia, mikään ei tullut yllätyksenä, et vaan halua erota vaan jankata samasasa huonossa suhteessa. Onneksi niehesi tajuaa irroittautua ja antaa lapsillenne rauhallisen kodin.
mutta rakas on ja haluttu
-ap-