Lääkärien kanssa tulee paremmin toimeen kun esittää vähän tyhmää
Olen itse tämän testannut ja todennut että näin todella on. Olen aiemmin aina tuonut esille omia mielipiteitä ja kysynyt hankaliakin kysymyksiä ja jopa kyseenalaistanut lääkärin jos siihen on ollut tarvetta. Tämä on johtanut joskus hankaliin tilanteisiin, jos lääkäri on omannut suuren egon ja halunnut olla ns. jalustalla ja kaikkitietävänä kertonut minulle millaista hoitoa tai lääkettä tarvitsen.
Sen verran taustatietoa, että mulla on vaikea traumatausta ja sen seurauksena puhjennut krooninen väsymysoireyhtymä. Useimmat lääkärit ei ymmärrä traumoista tai niiden hoidosta eivätkä myöskään CFS:stä. Itse olen paljonkin perehtynyt molempiin - tietenkin, koska haluan selvittää miten voisin toipua.
Nyt kun olen viime aikoina aina terveydenhuollossa asioidessani laittanut sellaisen "hölmö sairas ihminen" vaihteen päälle, niin on ollut paljon helpompaa. Tähän kuuluu mm. se, että kyselee lääkäriltä paljon tyyliin "Mitä sinä suosittelisit tässä tilanteessa" tai "Mikä olisi sinun kokemuksen mukaan hyvä ratkaisu". Sitten jos lääkäri kysyy vaikka jostain terapiamuodosta, niin vastaan etten ole ikinä kuullutkaan siitä (vaikka olisin). Lääkäri sitten hirmu mielissään selittää ja neuvoo mulle miten voisin itse kokeilla jotain juttua. Ja saattaa tosiaan olla, että olen kyseiseen asiaan jo perehtynyt paljonkin.
Mun kokemuksen mukaan lääkärit haluaa päteä ja olla oikeassa. Valtaosa ei tykkää ollenkaan sellaisesta potilaasta, jolla on paljon tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta. Tämän oivalluksen ja oman käytöksen muuttamisen myötä on terveydenhuollossa asioiminen ollut paljon helpompaa.
Kommentit (147)
Mä muistan kun yks lääkäri alko mulle korona-aikana pätemään että mun pitää ottaa rokotteet että niistä on kuulemma pelkkää apua jne jne, no mä kysyin et mihin sä perustat nää sun väittees? miks mun pitää ottaa se?
Tää lääkäri meni ihan lukkoo, se ei tienny yhtää mitä sen ois pitäny sanoo
"kun käsketään"
Eli kun et yritä tehdä lääkärin työtä hänen puolestaan niin homma sujuu? Yllättyneitä? Ei sitä nyt type-räksi tarvitse heittäytyä, vaan olla vastaanottavainen mitä lääkäri kyselee.
Kaikki ihmiset tykkäävät kun saavat päteä. Niin varmaan moni lääkärikin.
Itseä kyllä viimeksi nauratti kun lääkäri piti minulle pitkää luentoa sydänfilmistä, ihan kuin olisin ymmärtänyt siitä jotain. Olin kyllä eräästä asiasta huolissani ja siitä kysynytkin. Se oli kyllä jotenkin mukavaa että lääkäri niin paneutui asiaan ja käytti aikaa minuun.
Lääkäriin jos kotikonstein hoidosta ole apua. Ruokavalio? Riittävä veden juominen? Vatsantoiminta? Stressi? jne...
Kyllä mä meinaan hermostua jo pikkuhiljaa kun olen syönyt melatoniinia 12 vuotta ja kertoessani lääkärille unettomuudestani se kysyy "ookko melatoniinia kokeillut?" 🤦
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Vielä parempi vaihtoehto on välttää asioimista lääkärien kanssa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä meinaan hermostua jo pikkuhiljaa kun olen syönyt melatoniinia 12 vuotta ja kertoessani lääkärille unettomuudestani se kysyy "ookko melatoniinia kokeillut?" 🤦
ei melatoniinia kannata syödä kahtatoista vuotta, etenkään jos ei auta.
Esim jos on masennusta ni lääkärit alkaa heti suosittelemaan lääkkeitä
Kokeilkaapa joskus kysyä että miks sä et oo lääkärinä kiinnostunut mun elintavoista tai että harrastanko mä liikuntaa? eikö sun pitäs olla siitä enemmän kiinnostunut?
Siitä huomaa et nää ihmiset on vaa sellasia robotteja kenellä on tietyt väärät toimintamallit, lääkkeitä jaetaan koska niitä "pitää jakaa" se on se "tapa".
Sama opettajien kanssa. Tykkäävät enemmän keskivertopetteristä jolla ei ole omia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Eli kun et yritä tehdä lääkärin työtä hänen puolestaan niin homma sujuu? Yllättyneitä? Ei sitä nyt type-räksi tarvitse heittäytyä, vaan olla vastaanottavainen mitä lääkäri kyselee.
Kuule ei se läheskään aina suju. Mutta nykyään en enää lähde esittämään liian vaikeita kysymyksiä tai muuten haastamaan sitä lääkäriä. Jos olen jostain eri mieltä, niin pidän sen omana tietonani ja hakeudun toiselle lääkärille, mikä onkin nykyään varsin helppoa, kun terveyskeskuksessa saa joka kerta vastaansa eri lääkärin.
Miksi ap ei ole itse lääkäri, kerran tietää kaiken alasta?
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Itse tiedän sairaudestani paljon enemmän kuin suurin osa lääkäreistä, koska sairauteni on sellainen etteivät lääkärit oikein saa siihen koulutusta.
Toisaalta ymmärrän, että on myös niitä jotka luulevat tietävänsä vaikkeivat tiedä.
Tuohan se olisi ihannetilanne, että lääkärin kanssa syntyisi sellainen vuorovaikutus, että molemmat esittää mielipiteitä ja aidosti kuuntelee toista. Kun itse joskus pääsen fiksun lääkärin vastaanotolle, niin ei siellä tyhmää tarvitse esittää vaan voi olla ihan oma itsensä ja uskaltaa sanoa omia mielipiteitä. Sen kyllä näkee hyvin nopeasti lääkäristä onko hän kykeneväinen tällaiseen vuorovaikutukseen vai onko esimerkiksi jo valmiiksi laittanut minut johonkin "lokeroon" ennen kuin on edes ikinä tavannut.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa itse jos ette usko!
ap
Joissain tapauksissa pitää osata pitää puoliaan, potilas usein itse tuntee kuitenkin itsensä parhaiten.
Mulla on esim mieto bentsolääkitys paniikkikohtauksiin. Tiedän jo, että ssri ei niitä estä, mikään luonnontuotr, vaihtoehtoinen lääke ei toimi, niitä on kokeiltu, tohtori näkee kyllä koneelta mitä kaikkea siellä lukee. Meinasin hermostua kun yritti tyrkyttää paniikkikohtauksiin ataraxia, joka ollut käytössä jo vuosia allergiaan. Jos mä jollain allergia lääkkeellä ja beetasalpaajalla pärjäisin niin enhän mä apua olisi hakemassa.
Jouduin osastolle pelkotilojen ja paniikin takia, kerroin etten nyt pärjää annostuksellani millään, voiko sitä nostaa väliaikaisesti (olin tullut pahoinpidellyksi pahoin). Ei voitu. Kysyttiin että "ookko puolikasta kokeillut?" 🤦 No just, huvikseniko mä pyydän sitä nostoa, kun se puolikaskin toimii???
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei ole itse lääkäri, kerran tietää kaiken alasta?
Olenko väittänyt tietäväni kaiken alasta? En.
Olen perehtynyt omiin vaivoihini varsin perusteellisesti ja monesta lähteestä.
Arvostan kyllä lääkärien pitkää koulutusta ja ymmärrän, että heillä on paljon tietoa ja asiantuntemusta. Valitettavasti omat vaivani eivät kuulu siihen heidän tietopankkiinsa. Ja silti liian moni lääkäri on liian ylpeä tunnustaakseen, että ei tiedä kaikkea ja voisi jopa olla tarpeen perehtyä lisää johonkin aiheeseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei ole itse lääkäri, kerran tietää kaiken alasta?
No kyllä minä väittäisin että on eri asia jos ap on omaan vaivaansa perehtynyt paljon, kun taas lääkärillä täytyy olla tietoa kaikista muistakin sairauksista, joku raja siinäkin kuinka paljon yleislääkäri voi jokaisesta asiasta tietää. Näin pöljänä ihmisenä luulisin.
Traumatausta ja tuo väsymysoireyhtymä jo kertovat, että lienet hiukan hankala persoonallisuus ja ilmeisesti todellakin kuvittelet tietäväsi lääketieteestä enemmän kuin lääkärit. Osa ihmisistä esittää tämän kuvitellun tietäväisyytensä hiukan agressiivisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä meinaan hermostua jo pikkuhiljaa kun olen syönyt melatoniinia 12 vuotta ja kertoessani lääkärille unettomuudestani se kysyy "ookko melatoniinia kokeillut?" 🤦
ei melatoniinia kannata syödä kahtatoista vuotta, etenkään jos ei auta.
Olen sen tässä aikojen kuluessa itsekin todennut, mutta se on pakko lunastaa ainakin apteekista että saan kunnon lääkettäkin. Käskevät vaan syömään sitä ja nostamaan annostusta jos ei auta. Ja kaikki lääkärithän sanoo eri tavalla.
Eka lääkäri ehti alapeukuttamaan...