Lue keskustelun säännöt.
Mitä ne kvanttijutut oli johon 70milj. menee?
20.09.2023 |
Purra luetteli satsauksia eilen..ja tämä summa oli varsin suuri.
Kommentit (35)
Uuden sukupolven tietotekniikkaa, mutta summa ei ole suuri. Joku Microsoft tms. voi investoida samaan asiaan monikymmenkertaisen summan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kankkulankaivoon taitaa mennä nuo rahat.
Kestävää kehitystä jossa digitalisoituminen on välttämättömyys, kuulemma.
Eiköhän ole Eu vaatimus?
Kvanttitietokoneen kehittämiseen kannattaa varmaankin allokoida rahaa, sillä potentiaaliset hyödyt ovat mittavat.
Summahan on liian pieni, että sillä voisi tehdä mitään. Ehkä se antaa pohjan muualta hankittavalle rahoitukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uuden sukupolven tietotekniikkaa, mutta summa ei ole suuri. Joku Microsoft tms. voi investoida samaan asiaan monikymmenkertaisen summan.
Eihän tuo ole kuin siemenraha. Loput sitten yrityksiltä.
Se on satsaus tulevaisuuteen. Ilman tutkimusta ja kehitystä jäädään jalkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkitaan voiko bitti olla yksi ja nolla samaan aikaan eri paikassa. Siis jotenkin noin.
Voipi hyvinkin eripaikassa mutta ei samassa. Bitit yksi ja nolla on sama kun on off. Eli mulla voi olla valokytkin on asennossa samaan aikaan kun naapurilla on off.
Normaalipalliaisen käsityskyvyn ulkopuolella olevaa tiedettä (Purra mukaanluettuna) mutta elintärkeää yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaalipalliaisen käsityskyvyn ulkopuolella olevaa tiedettä (Purra mukaanluettuna) mutta elintärkeää yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Kysymys on kvanttibitin superpositiosta, jota voidaan kuvata ymmärrettävällä matemaattisella kaavalla, jonka voi ymmärtää, jos ymmärtää matematiikkaa.
Alijäämä on 11 500 miljoonaa ja 70 miljoonaa on suuri summa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se joka hallitsee tehokkaat kvanttikoneet ja tekoälyn hallitsee myös maailmaa ja maailman markkinoita.
Vierailija kirjoitti:
Se joka hallitsee tehokkaat kvanttikoneet ja tekoälyn hallitsee myös maailmaa ja maailman markkinoita.
Suomella on pienet resurssit mutta uusi Nokia olisi mahdollista saavuttaa kvanttikoneiden kehityksen saralla tekoäly on toinen ja 6G kolmas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkitaan voiko bitti olla yksi ja nolla samaan aikaan eri paikassa. Siis jotenkin noin.
Voipi hyvinkin eripaikassa mutta ei samassa. Bitit yksi ja nolla on sama kun on off. Eli mulla voi olla valokytkin on asennossa samaan aikaan kun naapurilla on off.
Kvanttijuttu perustuu juuri siihen että yksi ja sama "bitti" voi olla yhtaikaa yksi ja nolla.
Lokakuussa 2019 Google väitti 54-kubittisen Sycamore-kvanttitietokoneensa suorittaneen menestyksellisesti 200 sekunnissa tehtävän, jonka simuloimiseen klassiselta supertietokoneelta olisi Googlen oman arvion mukaan kulunut aikaa 10 000 vuotta.
Kilpailija ja klassisten supertietokoneiden valmistaja IBM ei tuoreeltaan kiistänyt mahdollisesti saavutettua kvanttiherruutta mutta piti Googlen arviota koneensa suhteellisesta ylivoimasta räikeästi liioiteltuna.
Kvanttimekaniikan maailmassa objekteilla ei välttämättä ole selkeästi määrittynyttä tilaa. Asiaa havainnollistaa kuuluisa kaksoisrakokoe, jossa yksi valon fotoni kerrallaan läpäisee varjostimen, jossa on kaksi rakoa. Tällöin fotonit tuottavat interferenssikuvion superpositiona kaikista mahdollisista reiteistä. Jos taas yksi rako on suljettu tai mittalaitteella havainnoidaan, kumpaa reittiä pitkin fotoni kulki, interferenssikuvio katoaa. Seurauksena kvanttijärjestelmä ”on olemassa” kaikissa mahdollisissa tiloissa, kunnes mittaus ”romahduttaa” järjestelmän yhteen tilaan. Tämän ilmiön valjastaminen tietokoneessa mahdollistaa tietokoneiden laskentakykyjen suuren laajenemisen.
Superposition ansiosta kvanttitietokoneilla on potentiaalia ratkaista joitakin ongelmia klassisia tietokoneita nopeammin. Kvanttitietokoneessa moni luku on superpositiotilassa, ja kvanttitietokone suorittaa tätä kautta laskutoimituksen kaikille näille luvuille rinnakkain. Kvanttitietokoneessa yhden kubitin tila kaukovaikuttaa toisen tilaan ilman aikaviivettä, vaikka ne olisivat hyvinkin kaukana toisistaan. Tämä ominaisuus mahdollistaa tiettyjen, aiemmin liian suuren laskentatehon vaatineiden ongelmien tehokkaan ratkaisemisen. Kuuluisa esimerkki tästä on kvanttitietokoneelle suunniteltu Shorin algoritmi (1994), jolla luku voidaan jakaa tekijöihinsä tehokkaasti. Algoritmia voitaisiin käyttää murtamaan nykyisin yleisesti käytetty RSA-salakirjoitus.
Myös nykyisenkaltaiset digitaaliset salausavaimet voidaan murtaa helposti ja nopeasti kvanttikoneen avulla.
Kvanttitietokoneen tehokkuus perustuu kubitteihin. Kubitti on normaalia bittiä voimakkaampi tiedon yksikkö. Tavallinen bitti on joko nolla tai yksi, mutta kubitti voi olla yhtä aikaa molempia. Kvanttimuisti muodostuu useammasta kubitista ja voi olla yhtä aikaa kaikissa mahdollisissa tavallisten bittien yhdistelmissä, joita on eksponentiaalisesti. Kvanttitietokoneen tehoa voidaan siis pitää suorastaan maagisena.
Kun vuonna 2021 uutisoitiin Suomen ensimmäisestä kvanttitietokoneesta, sen teho oli viisi kubittia. Budjettiriihen päätöstiivistelmässä mainittu kubittien skaalaaminen tarkoittaa siis kvanttitietokoneen tehon kasvattamista 300 kubittiin.
Jos teho kasvaa esimerkiksi viidestä kymmeneen kubittiin, teho ei kaksinkertaistu vaan kasvaa eksponentiaalisesti. 70 miljoonan euron satsauksella tavoitellaan siis kvanttitietokoneen tehokkuuteen todella rajua lisäystä.
Suomi on kvanttiteknologian edelläkävijöitä, ja VTT:llä on tässä keskeinen rooli.
50 miljoonaa pitää laittaa tulkitsevan nykytanssin feministisen antropologian interdiskursiiviseen tutkimukseen nepalilaisessa lähiössä.
Tutkitaan voiko bitti olla yksi ja nolla samaan aikaan eri paikassa. Siis jotenkin noin.