Vertaistuki: Kukaan ei koskaan rakastu minuun
Olen 19-vuotta täyttävä tyttö idästä, enkä ole koskaan seurustellut. Oon vakuuttunut siitä, ettei kukaan koskaan halua seurustella kanssani.
Olen tehnyt elämäni aikana n. 6 aloitetta ikävuosina 16-18, eikä kertaakaan ole tärpännyt! Joskus jopa "iskemis"-yritykset ovat päättyneet itelle tosi nöyryyttävästi (esim. miesporukka alkaa supatella ja repeää nauruun). Tinderiä käyttäessäni (en käytä enää) kaikkien osumien kanssa keskustelu kuivui, kun en enää jaksanut ylläpitää keskustelua.
Aina täällä huudellaan sitä, että naisten on helppo saada seksiä. Mietin, että kannattaisiko tyytyä elämään "toisena naisena" tai kolmantena tai pelkkänä patjan lämmittäjänä. Samalla uskotellen itselleni, että tähän tyydyn enkä enempää halua.
Pitäisikö miehille kertoa heti kättelyssä että: "OLEN NEITSYT ja suostun seksissä ihan kaikkeen"? sillä ehkä saisin jotain aikaiseksi.
Paraneeko itsetunto itsestään ajan mittaan? Missä iässä "sinkkuus" alkaa tuntua neutraalilta, eikä jonkin ominaisuuden puuttumisena? Miten käsittelen kateutta, joka osuu häitä juhliviin ystäviini?
Kommentit (44)
Älä todellakaan sano miehille että suostut mihin vain. Kunnioita ensin itseäsi ja sen jälkeen löydät varmasti jonkun joka arvostaa myös.
ihan yliampuva vitsi tuo oli :DD Siis kun kukaan ei kuitenkaan suostu mihinkään niin tosi epätoivoinen olo että "voisin suostua mihin vaan".
Siinäpä se juju onkin. Epätoivoisuus ajaa ihmisiä vain kauemmas. Kun lopetat pakonomaisen etsimisen, se oikea tyyppi tulee juuri silloin vastaan :)
Olen 42 ja edelleen samassa tilanteessa. En osaa auttaa.
voi ei :(
Entä ootko vanhetessa alkanu hyväksymään sen, että elät tällaista elämää?
Ei 19-vuotiaana rakastuta. En mäkään ollut 19-vuotiaana seurustellut, en tiedä minkä ikäisinä nykynuoret alkaa seurustelemaan mutta kun itse olin tuon ikäinen niin enemmistö oli sinkkuja. Ja ei tuon ikäisenä oikeastaan voi edes puhua sinkkuudesta kun ollaan vielä ihan lapsia. Opettele rauhassa tuntemaan itsesi ja mitä oikeasti haluat, vältyt turhilta traumoilta kun et hyppää mihin tahansa suhteeseen juuri nyt. Jos ikäisesi kaverit juhlivat jo häitä niin ei kyllä kannata olla kateellinen ainakaan.
Miksi ajattelet, että parisuhde pitäisi olla se päämäärä johon tähtäät. Voisitko yrittää hyväksyä sinkkuuden ja mennä eteenpäin, tehdä sellaisia asioita joista tykkäät.
Kannattaa ainakin yrittää sopeutua tilanteeseen.
Erikoinen ystäväpiiri jos useampikin kaveri juhlii jo häitä.
Anelulla ja miellyttämisenhalulla ei pitkälle pötkitä. Olet niin nuori, että jospa keskittyisit nyt muihin tärkeämpiin asioihin, kuten koulutukseen, opiskeluun, vakityön löytämiseen, asunnon hankkimiseen, harrastuksiin ja ystäviin. Ei kannata yrittää heittäytyä kenenkään miehen varaan. Sinun on hyvä tutustua ensin itseesi ja kehittää itsetuntoasi ja itsearvostustssi ja löytää omat juttusi. Ilmeisesti ripustautumisesi on karkottanut miehet luotasi. Sinuna en tekisi mitään aloitteita miehille, vaan rakentaisin omaa elämääni ja itsenäisyyttäni ennen parisuhteen aloittamista. Oikeasti rakastunut mies pitää kyllä sitten aikanaan aktiivisesti yhteyttä. Älä roiku miehissä!
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä se juju onkin. Epätoivoisuus ajaa ihmisiä vain kauemmas. Kun lopetat pakonomaisen etsimisen, se oikea tyyppi tulee juuri silloin vastaan :)
Tämä nyt on suurinta itsepetosta ikinä.
AP. Johtuisiko ulkonäöstä, olemuksesta yms.
Emmibird kirjoitti:
voi ei :(
Entä ootko vanhetessa alkanu hyväksymään sen, että elät tällaista elämää?
Olen hyväksynyt, mutta tunnen kyllä valtavaa surua muiden ihanista parisuhdeuutisista (kosinnat, häät jne.).
N42
Olet siis tällä hetkellä 18-vuotias ja kotoisin "idästä". Kuinka idästä? Habarovskista?
Minulla oli nuorena sama ongelma. Kukaan mies ei osoittanut kiinnostusta ellei lasketa vonkaamisia baarissa tai Tinderissä. En kokenut sinkkuutta hävettävänä mutta koin katkeruutta siitä että miehet osoittivat ystäviäni kohtaan kiinnostusta ja tekivät aloitteita. Olin aina se näkymätön seinäruusu ja vaikka tein aloitteita, päättyi ne usein kuvailemallasi tavalla. Tinderissä tuli myös vastaan ihan hirveitä tapauksia (luonteen puolesta).
Olin sitten 25v kun löysin nykyisen aviomieheni joka on valehtelematta kaikin puolin paras mies jonka olen ylipäätään tavannut. En enää harmittele tai muista noita nuoruuden juttuja.
Ehkä lähestyt heitä jotenkin oudosti? Liian suoraan? En osaa sanoa. Mutta nuori olet vielä, älä vaivu masennukseen. Ja tämän päivän deittikulttuuri on kieroutunut muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Anelulla ja miellyttämisenhalulla ei pitkälle pötkitä. Olet niin nuori, että jospa keskittyisit nyt muihin tärkeämpiin asioihin, kuten koulutukseen, opiskeluun, vakityön löytämiseen, asunnon hankkimiseen, harrastuksiin ja ystäviin. Ei kannata yrittää heittäytyä kenenkään miehen varaan. Sinun on hyvä tutustua ensin itseesi ja kehittää itsetuntoasi ja itsearvostustssi ja löytää omat juttusi. Ilmeisesti ripustautumisesi on karkottanut miehet luotasi. Sinuna en tekisi mitään aloitteita miehille, vaan rakentaisin omaa elämääni ja itsenäisyyttäni ennen parisuhteen aloittamista. Oikeasti rakastunut mies pitää kyllä sitten aikanaan aktiivisesti yhteyttä. Älä roiku miehissä!
"Sinuna en tekisi mitään aloitteita miehille, vaan rakentaisin omaa elämääni ja itsenäisyyttäni ennen parisuhteen aloittamista. Oikeasti rakastunut mies pitää kyllä sitten aikanaan aktiivisesti yhteyttä."
Mä olen noudattanut vuosikausia tätä ohjetta ja lopputulos on ollut se, että olen TÄYSIN yksin. Miehet eivät niitä aloitteita minun suuntaani tee.
Oot kamalan nuori vielä. En vielä huolestuis lainkaan
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan sano miehille että suostut mihin vain. Kunnioita ensin itseäsi ja sen jälkeen löydät varmasti jonkun joka arvostaa myös.
Loppujen lopuksi jokainen nainen suostuu mihin vain,ei tuo niin ihmeellistä ole. Normi settiä.
No, joillekin osuu tällainen kohtalo eikä sille oikein voi mitään. Toisaalta olet vielä suhteellisen nuori, joten sinulla saattaa olla edelleen toivoa.
tää ketju hukkui muiden joukkoon. Voisko joku tulla edes lohduttamaan?