Kuinka usein annatte koirallenne luita?

Moi!



Meillä on solmuluita tarjolla koko ajan. Välillä koira jyystää niitä innokkaammin, välillä ei. Ydinluita annan tosi harvoin, meidän karvakorvalla meinaa maha mennä vaan niistä sekaisin. Joskus annan ydinluun/oikean luun pihalle kaluttavaksi. Meillä ei noista solmuluista ole tullut ongelmaa, vaikka sattuisi syömään sen kokonaankin. Lattialla pidempään pyörineitä paloja ja pätkiä heitellään sitten roskiin.



Tuhoamisvimmaan/hampaiden vaihtumiseen voisit kokeilla myös "naminpiilotusta". Tyhjiin erilaisiin pahvipaketteihin vaan joku herkku sisään. Tulee toki pahvisilppua siivottavaksi, mutta koiralle vähän enemmän puuhaa kaivaa nami esiin. Saati jos vielä piilottelet pahvipaketit luvallisiin kohtiin kotona, että niitä pitää hieman etsiäkin.

nahkaluun (sellaisia tikkuja) saa päivittäin, että putsaantuu hampaat. Koira on suht pieni ja kaluaa sellaisen puolessa tunnissa. Ulos annan hirvenluun noin kerta kuussa. Kaluaa niitäkin mielellään.

sai uuden solmuluun aina, kun toinen oli syöty. Välillä söi niitä hanakammin (yhden parissa tunnissa), välillä ei koskenutkaan pariin viikkoon. Ulos sai puuhaksi ydinluun, jota järsi kylläkin aina ihan kiitettävän ajan.

Jos vatta ei mene sekaisin, en näe syytä, että miks koiralla ei olisi luita aina tarjolla. :)

pari kolme kertaa viikossa, vuota/rouheluita on jatkuvasti tarjolla (tuolla juuri hampaat vaihtumassa, joten purentavimma on melkoinen).



Solmuluista tuo ei piittaa pätkääkään, mutta rouhepurutikut menevät hetkessä ja rullista tykkää, possunkorvia saa aina iltaisin nukkumaan mennessä iltapuuhaksi ja joskus olen antanut jo myös sorkkia, joita himoitsee aina käydessämme eläinkaupassa.



Ydinluuhun eivät tuon pennun (nelikuinen porokoira) hampaat tunnu ainakaan vielä pystyvän ja siksi olenkin pitäytynyt noissa rustoissa, niissäkin riitää mukavaa touhua silloin, kun on ulkona tarhassa (sisällä en raakoja luita anna). Tuo syö muutenkin lihan raakana, joten luut eivät ole saaneet vatsaa sekaisin. Tai kyllä tuo kerran veti vatsan kuralle, kun tuli annettua hieman liian iso luu ja vielä sitten normiannos lihaa kuivamuonan seassa, nyttemmin olen tehnyt niin, että jos annan luita en samana päivänä anna enää lihaa lisäksi vaan kuivamuonaa ja piimää niin vatsa on pysynyt kunnossa.

Ihan ekana vinkkinä voisin heittää tällaisen, että älkää tarjotko koirillenne puuhaksi minkään sellaisen pureskelemista minkä rikkominen ei olisi muutenkaan sallittua. Koiralla on melkoisen vaikeaa ymmärtää ja erottaa että mihin niitä hampaita saa iskeä ja mihin ei. Kyllä vanhempi koira nuorena silppusi sitten kaiken pahvi/paperimateriaalin puuhastelunhimoissaan kun sille tein wc-paperirullista tai maitotölkeistä leluja. Joten jos koira saa pureskeltavaksi vain luita ja leluja, pysyttelee tapa helpommin myös näiden piirissä.



Hirven/naudan reisiluita, lonkkia yms on ollut pureskelunhimoisilla koirilla aina tarjolla. Ovat saaneet kaluta luunsa puhtaiksi ulkona, jonka jälkeen ne on saanut tuoda myös sisälle. Pienempi terotteli hampaitaan kerran sohvankulmaan mutta muuten tapa pysytteli luunsyöntinä. Isompi tosiaan pisti sitten kaiken silpuksi mitä sen ulottuville jätti, kun luin joltain palstalta että koiralle kannattaa tehdä aktivointileluja.. no, eipä kannattanut! tapa jäi kovasti päälle.



Rustoluita saivat melkein päivittäin, ja kovempia nahkaluita myös silloi sun tällöin. Tykkäävät nakerrella isommassakin koiraporukassa yhä vanhoja kovia luita, ja vaihtelevat keskenään. Kasvuvuotensa koirat olivat barffilla, nyt nykyisessä asuinpaikassa sitä on heikosti tarjolla niin syövät aika sekaisin raakaravintoa ja nappulaa. Mutta luita koitan yhä syöttää viikoittain että hampaat pysyy kunnossa ja anaalit tyhjenee.

päivittäin. Oikeista luista menee pakki sekaisin. Kultsu-tyttö.

Pentunahan tuo söi jopa pahvisen laatikon missä tykkäs köllötellä. Sen jälkeen on annettu sille tyhjiä paperirulla jne. On paljon leluja sekä sisällä, että ulkona. Ja jos takkapuita on sisällä, niin taatusti tuo löytyy jossain vaiheessa järsimästä niitä ja ollaan tehty sille selväksi, että se on ihan ok, vaikka siitä tuleekin mielettömästi sotkua. Mahtaakohan tuollainen järsimisvimma mennä jossain vaiheessa ohitse vai kuuluuko luonteeseen?

tai vastaavia on koiralla aina saatavilla. Purutikkuja saa 1-3kpl päivässä, ja nyt on annettu pari kertaa ihan oikea ydinluukin.



Koira on vasta 3,5kk vanha, mutta iso ja vahva kuin mikä ja puruinto on kova niin pakko olla jotain purtavakaa koko ajan tarjolla, muuten ihmiset joutuvat pureskelun kohteeksi. Purutikun (rouhetikku vai mikä sen) tuhoaa n. 5 minuutissa, ja jos oikein innostuu ei solmuluu kestä edes paria tuntia mutta yleensä syö niitä vain vähän kerrallaan joten riittävät useammaksi päiväksi.



Mekin ollaan laitettu nameja maitopurkkien yms. sisään, tykkää leikkiä niillä tosi paljon ja kaivaa herkut esiin :)

Maitotölkeissä on tukehtumisvaara. Facessakin kiersi joku aika sitten varoituksena pennun surullinen kohtalo. Tölkki liimaantuu tiiviisti kuonon ympärille kun koira hamuaa nameja eikä saa sitä irti. Sama riski riskapusseissa ym.jos

jää koiran ulottuville.

. Itse en jätä mitään aktivoivaa pennulle, väsytän ja syötän ennen lähtöä, radio vain hiljaselle.

Poron ja hirvenluut vaaraksi myös kypsänä eli irtoaa paloja aiheuttaen tukehtumis tai suolen rikkoutumisriskin. Raaka ja nahkaluut turvallisempia.

Tee koirastasi onnellinen, osta sille häränhäntiä!

Nella haluaa aina iltalenkillä koukata Prisman kautta vaikka joutuu siinä koirahäkkiin. Nimittäin Prisman alennuksista löytää usein häränhäntiä. Häränhännät on lihaosastolla 600g paketissa, kilohinta n 9.80 euroa.

Hännät on pätkitty nikamoittain kuin kääretortun viipaleet.

Annan niitä yhden aina sellaisenaan. Yksi häränhännys kestää Nellalla noin kolme päivää ja takaa vankkumattoman uskollisuuden viikoksi.

Nella on aika pitkäkuonoinen bordercollie ja tuo luinen häntänikama oikein sopii sen hampaistolle. Sitä se kaluaa pari iltaa lattialla minua herkeämättä katsellen.

Miettii varmaan että enkö tajua kuinka hyväksi luut on hampaille, syönhän lihaakin, miksi siis en luita?

Nella miettiköön, oon jo tajunnut että SE on meistä selvästi viisaampi!

Anna sille sun värikäs sääriluu!

Koira on kuin tehty jäystämään nahkaluita ja purulelut. Joskus joku muu luu. Eläinlääkäri varmistaa leukojen kunnon, jos epäselvää ja antaa ohjeet syömiseen jos epäselvää mikä tilanne. Moni eläin tykkää ottaa suuhun jotain purtavaa tai lelua. Se on niiden tapa toimia.

Otan pieniä ydinluita, jotka käytön jälkeen pesen ja täytän uudestaan. Pakastan ja kyllä on herkkua. Vitamiinitkin menevät siinä mössön seassa. Silmukoita 1 vko, vatsa menee niistä sekaisin.