Miten ekaluokkalaistenne koulu on lähtenyt käyntiin?
Nythän koulua on jo sen verran takana, että koulurutiini lienee muodostunut. Ovatko lapsenne viihtyneet koulussa? Sujuuko käyttäytyminen koulussa? Tekeekö mielellään läksynsä? Onko kavereita löytynyt ja miten uusi itsenäisempi elämä on lähtenyt käyntiin?
Meillä on pojan kanssa ollut vähän vaihtelevaa. Menee onneksi kouluun mielellään, tykkää opettajastaan ja kavereita on löytynyt. Peppu pysyy varsinkin iltapäivisin penkissä vähän vaihtelevasti varsinkin, kun luokalla on pari muutakin poikaa, joille paikoillaan istuskelu käy välillä haastavaksi, mutta onneksi suurin osa päivistä on sellaisia, että joko päivä on lyhyt tai sitten istumisen katkaisee välissä tekeminen. Koulumatkatkin sujuvat onneksi mallikkaasti, samoin kotoa aamuisin yksin lähteminen.
Iltapäiväkerhossa on ollut kinaa läksyjen teosta. Siellä on ollut tapana, että läksyt tehdään ihan aluksi ja meidän oma oikeastaan tarvitsisi tauon koulun ja läksyjen väliin. Nyt on sitten sovittu, että poika saa itse valita tekeekö läksyt iltiksessä vai kotona. Joka tapauksessa kokee läksyt pääsääntöisesti liian helpoiksi ja tylsiksi ja pyrkii hutaisemaan tehtävänsä. Patistelemme huolellisuuteen, mutta kieltämättä läksyt ovat aika kauan sitten opitun kertaamista.
Iltaisin huomaa selvän eron viime vuoteen. Paikallaan istuminen koulussa näkyy suunnattomana energisyytenä kotona. Tarvitsee selvästi paljon ulkoilua ja liikuntaa iltaisin, muuten menee riehumiseksi ja uni ei tule illalla ajoissa silmään.
Vähän siis on haasteita tämän vilperin kanssa. Onneksi sentään meidän isomman pojan ekaluokka (lukiossa) näyttäisi sujuvan huomattavasti vähemmillä sopeutumisvaikeuksilla. Sitäkin asiaa ehdin kesällä murehtia, mutta tuo on kuin kalat vedessä.
Kommentit (5)
ei koulussa ollut. Onneksi poika on aina ollut nopea solmimaan ystävyyssuhteita. Itselläni on ADHD ja vaikka aika varmaa oli jo pari vuotta sitten, että tämä poika ei sitä minulta ole perinyt, niin erittäin vilkas kaveri hän on aina ollut ja sen takia vähän hirvitti. Se, että pystyy keskittymään halutessaan ja oppii nopeasti kun ei vielä takaa, että ei olisi liian levoton koulumaailmaan.
oppimisesta en ole ollut ollenkaan huolissani, mutta se on kyllä hirvittänyt, minkälainen suhde pojalle tulee koulunkäyntiin muodostumaan. Nyt onneksi tosiaan vielä näyttää ihan hyvältä. opettajan mukaan levottomuudesta huolimatta korjaa käytöstään huomautettaessa hyvin ja aamupäivät sujuvat lähes aina oikein mallikkaasti. Ja tosiaan ennen kaikkea poika menee mielellään kouluun, se kai se on tärkeintä tässä vaiheessa.
Tyttö pitää koulusta ja ooppiminen sujuu. Läksytkin tekee mielellään.
Poika on saanut käyttäytymisestään kehuja sekä opettajalta että koulukyytikuljettajalta.
Läksyt tekee reippaasti eikä niissä ole ollut hankaluuksia.
Koulussa viihtyminen on ollut myös erinomaista. Se ehkä vähän jännitti kun muutettiin kesällä eikä pojalla siis ketään tuttuja samalla luokalla/samassa koulussa. On jo saanut pari kaveriakin. Opettaja on täysi 10 niin meistä kuin pojastakin.
Koulumatkoilla on ollut vähän kiusaamista. Niistä on juteltu ja ilmeisesti kyseessä on samanikäisten tyttöjen ihastuminen - poika vain kokee päällekäyvän huomion ikävänä. Näistä on juteltu myös opelle ja tilanne lienee rauhoittunut.
Meillä poika ei ole ip-kerhossa vaan tulee koulun jälkeen kotiin. Joutuu joinkain päivinä olemaan 3-4 tuntia yksin mutta ei ole sitä laittanut pahakseen. Ilmeisesti perheen lemmikeistä on paljon apua (poika ei koe olevansa "yksin"). Ja siis alunperinkään poika ei halunnut ip-kerhoon. Useimmiten kolmasluokkalainen isoveli tulee tunnin-parin kuluttua ekaluokkalaisen kotiutumisesta ja keskenään pojat jo pärjäävät oikein hyvin (erittäin vastuullinen ja rauhallinen isoveli). Aikuista apua on myös ihan lähellä jos jotain tarvetta sellaiselle iltapäivän tunteina tulee.
Kaiken kaikkiaan upeasti siis on asiat. Ja ennen kaikkea kuopuskin jo koulutiellä, jee!
Ujoa tyttöä koulu vieläkin vähän jännittää ja vähän kiusaamisongelmiakin on ollut. On ollut pari kertaa ihan haukkumista ja sitten paljon tilanteita, jotka tyttö ottaa itseensä, vaikka toinen lapsi ei ole tarkoittanut mitään pahaa. Onneksi on hyvä opettaja, joka ottaa asian vakavasti ja on saanut tilannetta menemään parempaan suuntaan.
Äitiä taisi jännittää enemmän, kuin lasta. Kaverit ovat samat kuin eskarissa, koska eskarista tuli ekaluokka.
Jopa iltapäivällä kotona mennyt hyvin. Hän joutuu olemaan yksin ti ja to puolituntia, ennen kuin ehdin kotiin. (teen lyhennettyä päivää)
Meillä opettaja huomioinut hyvin myös levottomat lapset. Tunnilla paljon leikin kautta oppimista. Esim. toiminnallista matematiikkaa.
Läksyistä välillä purnaa, mutta se on varmaan aika tavallista.