Lapsettomuushoitoihin 45 vuotiaana
Nyt kaipaisin kaikenlaisia kokemuksia henkilöiltä jotka ovat menneet lapsettomuushoitoihin reilusti yli 40v? Onnistumisia, epäonnistumisia? Miten kaikki eteni?
Meillä nyt jonkun aikaa yritystä takana ja tarkoitus hakeutua hoitoihin. Itsellä 3 lasta, miehellä ei lapsia.
Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (34)
Ap, sinun olisi varmaan aika myöntää, että lastentekoikä meni jo
Lahjamunasolu on todennäköisesti teille ainoa vaihtoehto mikä voi onnistua.
Yksityiselläkin alkaa yläikäraja tulla teille vastaan, julkisellahan hoidot loppuu kun nainen on 40-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa ikä tulla vastaan eikä julkiselle pääse hoitoihin.
Moni käy myös yksityisellä. Mutta sielläkin on muistaakseni ikäraja joku 46 vuotta, että alkionsiirtoja enää tehdään (saatan olla väärässä kun, mutta joku takaraja niilläkin on ja se on reilusti alle 50v). Ja tuota ennen pitäisi tietysti tehdä perustutkimukset, suunnitella ivf-hoito, toteuttaa se, teettää alkioille geenitestit, koska tuolla iällä lähes kaikki ovat viallisia ja sitten ehtiä vielä pakastealkion siirtoon, JOS sieltä edes yksi terve alkio löytyisi.
Luovutetut munasolut yksityisen kautta voisi olla ainoa vaihtoehto, mutta teidän pitäisi olla jo kovasti asialla, jos meinaatte ehtiä.
Lapsettomuushoidot Suomessa
Lapsettomuutta hoidetaan Suomessa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Pääsyä julkisten hedelmöityshoitojen piiriin säätelevät yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Myös yksityiset klinikat Suomessa noudattavat näitä perusteita, mutta kriteerit ovat joiltain osin väljemmät esimerkiksi. naisen iän suhteen.
Lapsettomuushoitoihin hakeudutaan lapsettomuustutkimusten kautta. Suomessa hoitoja voivat saada itselliset naiset, naisparit ja nais-miesparit omien tai lahjoitettujen sukusolujen avulla. Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat Suomessa kiellettyjä hedelmöityshoitolain nojalla. Kaikista Suomessa syntyvistä lapsista noin 6 prosenttia syntyy hedelmöityshoitojen avulla (THL Hedelmöityshoitotilastot 20162017). Vuosina 20202021 määrä oli koronaepidemian vuoksi 4,9 prosenttia (THL Hedelmöityshoitotilastot 20202021).
Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuminen
Milloin lapsettomuustutkimuksiin?
Varsinaisia lapsettomuushoitoja edeltävät perus- ja jatkotutkimukset. Nais-miesparin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin, mikäli vuoden säännöllisten yhdyntöjen jälkeen raskaus ei ole alkanut. Mikäli nainen on täyttänyt 35 vuotta, tai tiedossa on esimerkiksi jomman kumman sairaus tai lääkitys, joka saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen, kannattaa tutkimuksiin hakeutua jo kuuden kuukauden jälkeen. Naisparit ja itselliset naiset voivat hakeutua tutkimuksiin heti, kun haluavat alkaa yrittää raskautta.
Miten hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin?
Perustutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskukseen, opiskelijaterveydenhuoltoon, yksityislääkärin vastaanotolle tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle.
Lapsettomuushoitoihin julkisessa terveydenhuollossa tarvitaan lähete perusterveydenhuollosta. Lähetteen voi tehdä myös yksityisen terveydenhuollon lääkäri tai esimerkiksi gynekologi.
Jatkotutkimukset voidaan tehdään naistentautien poliklinikalla tai hedelmöityshoitoja toteuttavissa yksiköissä, joita ovat viiden yliopistosairaalan (HUS, KYS, OYS, TAYS, TYKS) lapsettomuusklinikat.
Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin voi hakeutua myös suoraan yksityiselle lapsettomuusklinikalle.
Kenelle lapsettomuushoitoja tehdään?
Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidoissa huomioitavaa potilaalle:
Hoitoja annetaan yhdenvertaisesti itsellisille naisille, naispareille ja nais-miespareille.
Hoitopäätöstä annettaessa naisen tulee olla alle 40-vuotias. Mikäli naiselle on jo aiemmin tehty hoitoja ja niitä jatketaan, voi ikä olla myös yli 40.
Naisen painoindeksin (BMI, body mass index) yläraja lapsettomuushoidoissa on 35.
Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Inseminaatioita ja IVF-hoitoja voidaan tehdä pääsääntöisesti yhteensä kuusi kierrosta, esimerkiksi neljä inseminaatiota ja kaksi IVF-hoitoa. Katso termien selitys tästä sanastosta.
Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.
Hoidettavien aiemmat lapset vaikuttavat hoitopäätökseen.
aikoinaan turun lääkärikeskuksen liisa xxlkakoskijoka oli homeopaatti kertoi että ihmiset käyttäv'ät isoja summia lapsettomuushoitoihin ja tulevat hänen vastaanotlleen ja ovat sen jälkeen kuukaudessa tiineenä
onko kenelläkään kokemusta hänen homeopaattisestista hoidoistaan
Ap tässä hei. Tiedoksi ihan kaikille, että meidät on kyllä jo toivotettu tervetulleeksi lapsettomuusklinikalle. Ja yksityiselle tietenkin mennään.Alkukartoituksen perusteella mahdollisuudet ovat ihan hyvät. Tiedostamme kyllä senkin, että ei välttämättä onnistu.
Mutta onhan näitä lapsen lähes 50 saaneita julkisuuden henkilöitäkin, Krista Kiuru, Laura Malmivaara ym.
Niin no mieshän se tässä on lapseton kun laukoo tyhjiä, et sinä. Niitä kuolleita siittiöitä ei herätä henkiin mikään.
Ukko heti hoitoihin. Kunnon mies panee vaikka naapurin reiskan paksuksi kun hommiin ryhtyyn.
Miksi sinun pitää tehdä lapsi tämän miehen kanssa? Oletko niitä naisia kun tekee kaikille miehille lapsia minkä kiinni saavat?
Tästä ei puhuta mutta pitäisi. Hormonipiikit tuhoaa nelikymppisen naisen terveyden vuosiksi ja aikaistaa menopaussia! Kävin ivf-kierroksen nelikymppisenä ja en ole toipunut vieläkään, edelleen olo kuin vaihdevuosissa, kohtuun tuli hormonien takia kasvaimia ja sairastuin adenomyoosiin. Järkyttävät vatsakivut yhä.
Saatiin lapsi, mutta kehoni on yhä hirveässä stressitilassa.
En menisi uudestaan enkä olis mennyt jos olisi kerrottu jossain miten ne hormonit sotkee kropan.
Nelikymppinen on biologisen käyttöikänsä päässä, ei kannata härkkiä luonnon kiertokulkua.
Kiitos sinulle, joka jaoit tämän negatiivisen kokemuksen. Näistäkin on hyvä tietää.
Sen sijaan mielipiteitä tästä asiasta en ole kysynyt, mutta niitäkin tietenkin täälä huudellaan.
Edelleen lisää kaipaan kokemuksia jotka ovat lapsettomuushoidoissa käyneet?
T. Ap
Ei, ei ja ei. Ei tuossa ole yhtään mitään järkeä.
Ystäväni sai lapsen hoitojen avulla reilusti yli nelikymppisenä. Luovutetuilla munasoluilla, omista ei hänen tapauksessa ollut enää mihinkään. Ei tuo mitenkään helppo juttu ollut. Hoidot oli rankat ja raskausaika myös. Vauva-aika huonosti nukuttuine öineen verotti kovasti äidin voimia. Lapsi on nyt jo parivuotias mutta jotenkin äitinsä ei ole palautunut kunnolla vieläkään. Ja rahaa oli mennyt PALJON.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ei puhuta mutta pitäisi. Hormonipiikit tuhoaa nelikymppisen naisen terveyden vuosiksi ja aikaistaa menopaussia! Kävin ivf-kierroksen nelikymppisenä ja en ole toipunut vieläkään, edelleen olo kuin vaihdevuosissa, kohtuun tuli hormonien takia kasvaimia ja sairastuin adenomyoosiin. Järkyttävät vatsakivut yhä.
Saatiin lapsi, mutta kehoni on yhä hirveässä stressitilassa.
En menisi uudestaan enkä olis mennyt jos olisi kerrottu jossain miten ne hormonit sotkee kropan.
Nelikymppinen on biologisen käyttöikänsä päässä, ei kannata härkkiä luonnon kiertokulkua.
Ei näin välttämättä käy. Itse kävin myös ivf-kierroksen nelikymppisenä eikä olo ole vieläkään kuin vaihdevuosissa :) Olen nyt 47-vuotias. Hoitojen aikana paino nousi ja iho meni huonoon kuntoon, muuta en huomannut. Raskaus meni erinomaisesti ja toivuin siitä hyvin.
Ei tämä ole oikea foorumi kysyä, olisiko vau.fi parempi. Välillä tuntuu että täällä on enimmäkseen katkeria alle parikymppisenä lisääntyneitä elämämkoululaisia jotka eivät hyväksy muunlaista elämää kuin itsellä. Toivottavasti lapsi teille siunaantuu.
Lapsettomuushoitoihin vanhana 3 lapsen äitinä?
Järjen köyhyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ei puhuta mutta pitäisi. Hormonipiikit tuhoaa nelikymppisen naisen terveyden vuosiksi ja aikaistaa menopaussia! Kävin ivf-kierroksen nelikymppisenä ja en ole toipunut vieläkään, edelleen olo kuin vaihdevuosissa, kohtuun tuli hormonien takia kasvaimia ja sairastuin adenomyoosiin. Järkyttävät vatsakivut yhä.
Saatiin lapsi, mutta kehoni on yhä hirveässä stressitilassa.
En menisi uudestaan enkä olis mennyt jos olisi kerrottu jossain miten ne hormonit sotkee kropan.
Nelikymppinen on biologisen käyttöikänsä päässä, ei kannata härkkiä luonnon kiertokulkua.
Minulla samanlainen kokemus 40v tehdystä ivf-hoidosta, paitsi että en tullut raskaaksi eikä.saatu lasta. Hormoonimylläkkä oli niin hurja että se vei koko kropan ja kunnon ihan surkeaan kuntoon. Sen vuoksi jäin mieluummin lapsettomaksi kuin olisin yrittänyt uudelleen. En ymmärrä miten raskaus olisi voinut sujua ns hyvin, tai vauva syntyä terveenä ja vahvana jos äiti olisi jo raskautuessaan ollut huonossa hapessa.
Nyt olen 48v ja tuosta jo toipunut, mutta en tiedä mikä olisi kondis jos olisin kaiken lisäksi ollut 9kk raskaana ja ties mitä olisi käynyt synnytyksessä. Tarkoitan, että miten siitä kaikesta sitten olisi toipunut.
Nyt hyvä näin. Oma terveys a ja o tässä elämässä.
Saanko kysyä, miksi joku haluaisi 3 lapsen jälkeen vielä 45-vuotiaana hankkiutua raskaaksi? Sitähän alkaa olla eläkeiässä, kun lapsi on aikuinen.
En kyllä itseäni osaisi kuvitella parivuotiaan lapsen vanhempana, kun just vuosi sitten sain oman lapsen maailmalle.
Voi hirveä. Vielä 3. pennun jälkeen pitäisi porsia. Huhhuh!
Taitaa ikä tulla vastaan eikä julkiselle pääse hoitoihin.