Mistä muodostuu se nykyajan kiire josta puhutaan?
Keskustelut ja media täynnä vinkkejä, kuinka siivota helposti kun on vain vähän aikaa. Tai kuinka laittaa ruokaa nopeasti. On pikameikki kiireiselle. On listoja asioista joita voi jättää arjessa tekemättä kun on niin kiire. Liikunta se vasta helpoksi on tehty, kun joka päivälle on 10-20 minuutin tee edes tämä pikatreenejä.
Mistä se kiire tulee ja onko se todellista? Voisiko olla että älylaitteiden käyttöä vähentämällä kiirekin häviäisi.
Itse ehdin laittaa kotiruuat ja käydä kaupassa. Ehdin siivota kodin ja tehdä myös erilaisia vuosisiivouksia kuten mattojen pesu yms. Ehdin harrastaa useamman kerran viikossa salia ja käydä lenkillä. Ehdin hoitaa kauneuttani ihan kiireettä. Silti teen 45 tuntista työviikkoa ja olen kahden teinin yksinhuoltaja. Nukun 8 tuntia arkisin ja ehkä vähän enemmän viikonloppuisin.
En toki harrasta esim tuntikausien kyläilyjä kavereilla, en käy baareissa, enkä roiku netissä. Onnekseni teen myös etätyötä, niin matkoihin ei kulu aikaa.
Normaalipäivä siis töitä 7-16, tunti kotihommia, 1,5 tuntia liikuntaan, ehkä kaupan kautta kotiin. Mahdollisesti mennen tullen teinien vientiä harrastuksiin. Sitten jääkin neljä tuntia iltaan pelkkää omaa aikaa. Teen tässä yleensä seuraavan päivän ruuan valmiiksi, pyöritän pyykkikonetta jne. Toki ilta voisi koostua myös kyläilystä, kirjastokäynnistä tai sitten teen viikko siivouksen, että saan olla viikonloppuna rauhassa. Mutta en koe kyllä minkäänlaista kiirettä.
Nyt saa kivittää...
Kommentit (7)
No töissä se kiire ainakin syntyy siitä että asiakkaat suurin piirtein vetää turpiin jos ne joutuu odottamaan pidempään kuin 5 minuuttia.
Siis mun "kiire" katos samantien kun poistin somesovellukset puhelimesta ja sain käytön kuriin. Kun 6h käytti päivässä turhan pskan selailuun niin eipä ihme kun tuntui vaikealta löytää sopiva hetki tiskaamiseen...
Nykyaika on suorittajayhteiskunta. Kaikesta pitää tehdä suoritus. Enää ei voi kirjaakaan lukea huvin vuoksi kun heti on joku kertomassa kuinka monta kirjaa on tässä kuussa lukenut, tai nykyään kuunnellut.
Mainitsitkin jo etätyöt. Lisäksi sulta puuttuu lastesi kuskaaminen päviäkotiin, heidän kuskaamisensa harrastuksiin sekä koulutehtäviäkään ei tarvitse enää vahtia. Eikä näyttänyt menevän aikaa iäkkäistä vanhemmistakaan huolehtimiseen.
Monilla kiire syntyy juuri siitä, että työmatkoihin menee aikaa. Sitten on lasten kuskaamisia sinne ja tänne. Pahimmassa tapauksessa vielä ikääntyvät vanhemmatkin tarvitsevat sitä sun tätä apua. Muistan vielä hyvin (en tehnyt vielä etätöitäkään siihen aikaan), miten palöjon helpotti, kun ei ollut enää päiväkoti-ikäisiä. Eikä mun lapsillanikaan ollut sellaisia harrastuksia, joihin eivät olisi osanneet mennä itsekin. Eli en ole koskaan joutunut olemaan kuskina yhtään kenellekään. Ei mulla tosin ole ajokorttiakaan. Kun omat lapseni olivat teinejä, eihän mulla mennyt kotitöihinkään juuri yhtään aikaa, kun teinit tekivät oman osuutensa kotitöistä.
Vierailija kirjoitti:
No töissä se kiire ainakin syntyy siitä että asiakkaat suurin piirtein vetää turpiin jos ne joutuu odottamaan pidempään kuin 5 minuuttia.
Kyllä. Töissä odotukset ovat liian korkealla. Väki vähenee, mutta työmäärä ei. Arjen pyörittäminen sujuu just ja just...
Miehelle/parisuhteelle aikasi ei riittänytkään?
Sehän on varmaan miten elämänsä rakentaa. Totta kai työ vie oman aikansa ja jos on lapsia niin perheeseen liittyvät asiat. Mutta voi kai lapsettomillakin olla ihan omastakin syystä liian täyteen buukattu kalenteri. Mietin naapureitani jotka ovat suht nuoria niin koko ajan ramppaavat jossakin. Siis tulevat ja menevät. No ehkä vierivä kivi ei sammaloidu?