Mummo teki joskus kuivista ruisleivän jämista puuroa

Pula-aikaan tehtiin veteen. Hyvää sekin. Minunkin mummu teki sitä ja hyvää oli. Löysin hänen jäämistöstään Pula-ajan keittokirjan. Nyt se kirja on muiden keittokirjojeni joukossa ja usein sen ohjeisiin perehdyn kun on rahat tiukassa.

Mummo teki, sanottiin maitolämmitykseksi. Suolaa siihen ripotteli vähän päälle, se oli hyvää lapsena syödä.

Äiti paistoi kuivat leivät voissa jossa vettä seassa. Pöperön nimi oli leipäressu.. Hyvää onkin.

Oliiviöljyä pannulle ja ruisleivän tai muun leivän paloja sinne, lopuksi valkosipulia ja persiljaa, vain vähän suolaa jos leipä on jo suolaista. Tykkään tästä eikä ole koskaan leipähävikkiä. Joskus upotan pieniä kuivia ruisleivän paloja munakkaaseenkin. En ole nuukailija, mutta leipää en halua heittää roskikseen koskaan. 

Meillä teki leipäkeittoa. Muistaakseni sekin maidossa. Oli hyvää

Meillä tehtiin veteen. Leipäjankki on sen nimi täällä päin.

Meillä leipäressuun tuli ruisleipäkannikoiden ja veden lisäksi keittovaiheessa mukaan puolukkasurvosta ja sokeria tai siirappia maun mukaan.

Teen vieläkin joskus leipäressu lapsuus muitoihini. Ai kun hyvää piimän tai viilin kanssa...

Leipäressu, ai että :)