Kuka 4kymppinen osaa vielä kirjoittaa sujuvasti kaunoa?

Olen 49 vuotias ja hyvin sujuu kaunokirjoitus.

Kirjoittelen joskus ihan huvikseni tekstejä kaunokirjoituksella. Tottakai siinä meinaa nousta kynä välillä paperista väärissä kohdissa, mutta kun oikein keskityn, niin saan kirjoitettua oikein kaunista kaunoa. P ja N kirjaimissa meinaa välillä mennä se uudempi kauno sekaisin, mutta esimerkiksi S menee täysin vanhalla. Tykkään varsinkin tehdä niitä isojen kirjainten kauniita koukeroita, kuten esimerkiksi kirjaimissa A, D, F, H, J, K, L ja T.

Lapseni (17-22 vuotiaat) eivät saa kuulema selvää kaunokirjoituksesta ja heidän allekirjoituksensakin ovat tekstausta.

Ne joilla on ollut sivistyneet viitseliäät vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Ne joilla on ollut sivistyneet viitseliäät vanhemmat.

Miten vanhemmat liityyvät tähän? Kauno opetettiin koulussa, kunnes sitten ei enää opetettu.

Itse olen syntynyt -78 eli olen oppinut kaunokirjoituksen koulussa. Kuitenkin ollessani 11v, ainakin oman kouluni 10-12v tytöillä oli eräänlainen muotivillitys opetella kirjoittamaan tekstaamalla. Opettelimme sen itse katsomassa koulukirjoista kirjainten mallit. Siitä alkaen olen kirjoittanut tekstaanalla, mutta kaunokin sujuu josin kirjoittaminen on paljon hitaampaa kuin tekstaamalla koska kirjaimia joutuu hieman miettimään että miten ne menivätkään.

Mieheni on syntynyt -82 joten hänelle opetettiin koulussa uudempi kauno. Hän kirjoittaa edelleen kaiken käsin kirjoittamansa sillä uudella kaunolla.

Olen sen taidon jo unohtanut. Vihasin kaunoa koulussa.

Olen 60, joten tietenkin osaan. En ollut edes tullut ajatelleeksi asiaa ennen kuin rupesin huomaamaan, että jotkut nuoremmat katsovat kirjoittamistani jotenkin pitkään - eivät pahalla, mutta ikään kuin ihmetellen.

51v ja osaan kyllä.

46 ja osaan. Teini osaa lukea muttei koulussa opetettu kirjoittamaan kaunoa.

Mielestäni kaunokirjoitus pitäisi osata. Tehkööt nuoret vaikka ihmettelyn vuoksi.

Minulle tekstaaminen tuntuu hitaammalta tavalta.

Apua! Äidinkieli oli lempiaineitani koulussa, kirjoitin siitä laudaturin enkä olisi ikinä uskonut, että voisin unohtaa kaunokirjoituksen, vaikken sitä olekaan käyttänyt sitten lukion. Nyt kokeilin ja onhan se hapuilua. Iskee identiteettikriisi... N37

48 ja osaan edelleen.

Kenestä Kaunosta on kysymys?

Kirjoitan aina kaunolla jos ei erikseen muuta vaadita. Kaikkein nopein tapa kun kynä vain liukuu paperilla. Myös kaunista, en ymmärrä miten tätä ei enää opeteta. Olen 46.

Ei se kaunokirjoitus enää niin sujuvaa ole kuin aiemmin, mutta kyllä sen vielä osaan. Ongelma on enemmän kaikessa käsinkirjoittamisessa, liian vähän harjoitusta nykyään.

Olen 70-luvun lapsi ja sen ajan kaunokirjoituksen oppinut. 1917 syntynyt mummuni huolehti siitä, että osaan lukea myös vanhempaa kaunokirjoitusta. Hän lähetti säännöllisesti kirjeitä ja kortteja niin kauan kuin silmät toimivat. Siitä oli apua, kun sain käsiini suvun kirjeitä 1900-luvun alusta. Onnistuin hyvin lukemaan ne kaikki.

39 ja tietenkin osaan. Käytänkin välillä.

48v ja kyllä siitä on jo osa alkanut unohtua kun sen käyttö on jo pitkään rajoittunut vain omaan allekirjoitukseen, muuten on käsinkirjoittaminen tullut tehdyksi tekstaamalla jo heti peruskoulun jälkeen 90-luvun alusta.

Hyvin osaan

N47

Kolmekymppinen ja ihan onnistuu kaunokirjoitus edelleen.

Hyvin olen kirjoitellut kirjeitä 30v joudun kirjoittamaan toistenkin joulukortit, koska käsialani on kauniimpi.

Olen siis 6v asti kirjoittanut toki eka tikkukirjaimin.

Kirjoitan enää yhden kanssa kirjeitä ja kortteja, haluaisin lisääkin kirjekavereita mutten tiedä mistä niitä edes saa.

Oon 41 ja osaan ihan täydellistä kaunoa vielä. Olin ala-asteella vähän hikipinko ja opettelin ihan täydellisesti ne kirjaimet. Opettajat kehui mun käsialaa koko peruskoulun.

48v ja osaan kirjoittaa sujuvasti kaunoa. Minulle kaunokirjoitus on nopein tapa kirjoittaa. Lapsuudessani/nuoruudessani mummoni kirjoitti minulle paljon pitkiä kirjeitä kaunolla ja opin näin lukemaan myös hieman vanhempaa kaunokirjoitusta.