Ilmastonmuutoksen syyt

Fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja kotieläintuotanto vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja maapallon lämpötilaan.

Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä.
Ilmaston lämpeneminen

Vuodet 20112020 olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen, ja vuonna 2019 maapallon keskilämpötila nousi 1,1 C esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen kiihtyy tällä hetkellä 0,2 C vuosikymmenessä.

Kahden celsiusasteen nousu verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen lämpötilaan aiheuttaa vakavia haittoja luonnonympäristölle sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi riski maailmanlaajuisista vaarallisista ja mahdollisesti katastrofaalisista muutoksista on tuolloin paljon suurempi.

Tästä syystä kansainvälinen yhteisö on tunnustanut tarpeen pitää ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen.
Kasvihuonekaasut

Ilmastonmuutoksen merkittävin aiheuttaja on kasvihuoneilmiö. Jotkin maapallon ilmakehän kaasut toimivat kasvihuoneen lasin tavoin: ne estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Monia näistä kasvihuonekaasuista esiintyy ilmakehässä luonnostaan, mutta ihmisen toiminta lisää niistä joidenkin määrää. Erityisesti seuraavien kaasujen määrä on lisääntynyt:

hiilidioksidi (CO2)
metaani
typpioksiduuli
fluorikaasut.
Eniten ilmaston lämpenemistä aiheuttaa ihmisen toiminnasta syntyvä hiilidioksidi. Vuoteen 2020 mennessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuudeksi mitattiin 48 prosenttia enemmän kuin esiteollisella kaudella eli ennen vuotta 1750.

Muita kasvihuonekaasuja syntyy ihmisen toiminnasta pienempiä määriä. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta sen elinikä ilmakehässä on lyhyempi. Typpioksiduuli on hiilidioksidin tavoin pitkäikäinen kasvihuonekaasu, joka kerääntyy ilmakehään vuosikymmenten ja -satojen ajan. Muilla kuin kasvihuonekaasujen epäpuhtauksilla, kuten noen kaltaisilla aerosoleilla, on erilaisia lämmitys- ja jäähdytysvaikutuksia, ja ne liittyvät myös muihin seikkoihin, kuten huonoon ilmanlaatuun.

Luonnollisten syiden, kuten auringon säteilyn tai vulkaanisen aktiivisuuden muutosten, arvioidaan vaikuttaneen lämpenemiseen vähemmän kuin noin 0,1 C vuosina 18902010.
Päästöjen lisääntymisen syyt

Hiilen, öljyn ja kaasun poltosta syntyy hiilidioksidia ja typpioksiduulia.
Metsien raivaus (metsäkato). Puut vaikuttavat ilmaston säätelyyn sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä. Kun metsää kaadetaan, sen hyötyvaikutus häviää, ja puihin sitoutunut hiili joutuu takaisin ilmakehään, mikä kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.
Kotieläintuotannon lisääntyminen. Lehmät ja lampaat tuottavat ruoansulatuksensa yhteydessä runsaasti metaania.
Typpeä sisältävät lannoitteet tuottavat typpioksiduulipäästöjä.
Fluorattuja kaasuja vapautuu laitteista ja tuotteista, joissa näitä kaasuja käytetään. Näiden päästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus on erittäin voimakas, jopa 23 000 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin.
Ilmastonmuutoksen torjunta

Koska jokainen hiilidioksidipäästötonni vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, kaikki päästövähennykset auttavat hidastamaan sitä. Jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää, maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt on saatava nollattua. Lisäksi muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, päästöjen vähentäminen voi myös hidastaa merkittävästi ilmaston lämpenemistä erityisesti lyhyellä aikavälillä.