Voiko tohtoriksi opiskella ilman erinomaista kielitaitoa?

Kyllä voi. Ja sitä kieltä oppii siinä sivussa, kun lukee tutkimusartikkeleita.

Vihervasemmisto pakottaa oppimaan kieliä ja insertoimaan mikrosiruja lapsiin

Luulenpa että lääketieteen alalla pitää ainakin enkkua osata.

Voithan sä käyttää tekoälyä / kääntäsoftaa siinä apuna?

Tohtoriksi ei opiskella vaan tohtoriksi väitellään. Väitöskirjan kirjoittaminen tosin vaatii paljon opiskelua ja tutkimuksen tekemistä. Kumpikin näistä voi olla hankalaa, jos ei osaa englantia, joka nykyään on valtakieli tieteessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi. Ja sitä kieltä oppii siinä sivussa, kun lukee tutkimusartikkeleita.

Kiitos asiallisesta vastauksesta! Ap

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa että lääketieteen alalla pitää ainakin enkkua osata.

Luitko aloitusta lainkaan? Harkinnassa taidealojen tohtoriohjelmat. Ap

Työ tekijäänsä opettaa! Hae ihmeessä tohtoriohjelmaan, siinä samalla voit sitten opiskella myös enkkua. Ainakin omiin tohtoriopintoihini kuului pakollisena jotain academic writing ja English in Academy - tyyppisiä kielikursseja.

Riippuu vähän tieteenalasta, mikä rooli kielitaidolla ja enkulla on, mutta ihan varmasti voi tehdä jatko-opinnot ja väitellä tohtoriksi ilman erinomaista kielitaitoa. Kunhan saa riittävästi selvää alansa tutkimuskirjallisuudesta. Väitöskirjan voi kirjoittaa suomeksi (plus tiivistelmä enkuksi, voi antaa jonkun käännettäväksi), ja väitöstilaisuus saa olla suomenkielinen.

Terv, tri

Vierailija kirjoitti:

Työ tekijäänsä opettaa! Hae ihmeessä tohtoriohjelmaan, siinä samalla voit sitten opiskella myös enkkua. Ainakin omiin tohtoriopintoihini kuului pakollisena jotain academic writing ja English in Academy - tyyppisiä kielikursseja.

Kiitos paljon kannustuksesta! Englannin opiskelu ei tunnu lainkaan ylivoimaiselta ajatukselta. Etenkin, kun tätä jo joissain määrin ymmärtää. Akateeminen kieli vaatii toki syventymistä. Mutta täytyy pohtia asiaa, tohtoriohjelma kovasti kyllä kiinnostelisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän tieteenalasta, mikä rooli kielitaidolla ja enkulla on, mutta ihan varmasti voi tehdä jatko-opinnot ja väitellä tohtoriksi ilman erinomaista kielitaitoa. Kunhan saa riittävästi selvää alansa tutkimuskirjallisuudesta. Väitöskirjan voi kirjoittaa suomeksi (plus tiivistelmä enkuksi, voi antaa jonkun käännettäväksi), ja väitöstilaisuus saa olla suomenkielinen.

Terv, tri

Kiitos, hyvä tietää nämä! Ap

Voihan jostain hoito"tieteestä" tehdä väitöskirjan heikollakin kielitaidolla.

Luonnontieteissä julkaisut, väitöskirja ja väitöstilaisuus on useimmiten englanniksi. Harvemmin kuitenkaan erinomaisella englannilla suoritettu.

Taidealalla luulisi, että Suomeakin voi käyttää, mutta minusta akateeminen ura ilman konferensseja kuulostaa vähän tyhjältä.

Eli ennemminkin kannattaa ajatella, että pärjäät kyllä. Jos älli riittää väittelyyn, se riittää kyllä kansainvälisessä yhteisössä englannin käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Tohtoriksi ei opiskella vaan tohtoriksi väitellään. Väitöskirjan kirjoittaminen tosin vaatii paljon opiskelua ja tutkimuksen tekemistä. Kumpikin näistä voi olla hankalaa, jos ei osaa englantia, joka nykyään on valtakieli tieteessä.

Kyllä siihen sisältyy varsin paljon lisäopintojakin. Väitös on vain yksi osa tutkijakoulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Voihan jostain hoito"tieteestä" tehdä väitöskirjan heikollakin kielitaidolla.

Sanoo henkilö, joka kirjoittaa hoito"tieteestä".

Suomessa on oikeus käyttää suomen kieltä yliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Voithan sä käyttää tekoälyä / kääntäsoftaa siinä apuna?

Tämä on opinnoissa kuin opinnoissa ilmeisesti tulevaisuutta. Keinoälyä käytetään jo niin paljon, joten sen sijaan, että sitä alettaisiin rajoittamaan, sitä pyritään hyödyntämään luovasti. 

Eikös gradutkin (tekninen ala ainakin) ja väitöskirjatkin eri aloilta tehdä englanniksi?

Ainakin mitä jälkikasvun + tuttujensa jutuista tiedän.

Riippuu ko. yliopiston ja ko. tiedekunnan väitöskirjaa koskevista vaatimuksista. Voi esimerkiksi olla, että artikkeliväitöskirjassa tietty määrä artikkeleita pitää olla englanniksi, joskus myös yhteenveto-osa. Eli kannattaa tarkistaa vaatimukset, ne vaihtelevat.

Kieltä oppii sitä käyttämällä, ja artikkelit käytetään yleensä kielentarkistuksessa. Suosittelen yo:n tarjoamia englannin kursseja, hakeutumista akateemisiin tilanteisiin joissa käytössä englanti, englanninkielisen kaunokirjallisuuden lukemista, englanninkielisten sarjojen katselua ilman tekstityksiä sekä liikkuvuusjaksoja osana tohtoriopintoja. Maailmalla huomaa, että englannilla pärjää kun on pakko pärjätä, ja että yleensä järkevintä on madaltaa (usein itse liian korkealle asetettua) rimaa, jotta rohkaistuu kielen käytössä.

Oletko siis jo opiskellut maisterintutkinnon, vai mietitkö jo ennen sitä tohtorikoulutusohjelmavaihetta?