Seurustelusuhde päättyi punastelun rakia

Voi että.

Tulet säästämään paljolta, onnea!

Monet pitää pientä punastumista vaan söpönä ja tajuavat olla hienotunteisia.

Se ei loppunut punastelun takia, vaan koska hän nöyryytti sinua, se ei ole normaalia.

Tahdosta riippumaton reaktio, turha siitä on itseään syyllistää.

Halla-ahokin punastelee ja onnistunut saamaan ainakin kaksi naista.

Vierailija kirjoitti:

Voi että.

Tulet säästämään paljolta, onnea!

Monet pitää pientä punastumista vaan söpönä ja tajuavat olla hienotunteisia.

Se ei loppunut punastelun takia, vaan koska hän nöyryytti sinua, se ei ole normaalia.

Mies siis kommentoi punastumistani ja nauroi sille. Minusta tuntui hirveän pahalta. Pahalta tuntui sekin, että hän ei osannut lukea sitä tilannetta ollenkaan eli ei huomannut, miten kiusaantunut minä olin.

Sain kerrottua hänelle, miltä minusta tuntui. Mies selitteli jotain, että hän tykkää kun näkee minun punastuvan. No miksi sitten nauroi minulle päin naamaa? Söpöydestäkin puhui, mutta sekin tuntui nöyryyttävältä. Tuntui, että hän piti minulle kiusallista asiaa ihan vitsinä.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Tahdosta riippumaton reaktio, turha siitä on itseään syyllistää.

Miksi mies sitten nauroi kuin kyseessä olisi ollut jokin maailman noloin, huvittavin tai rumin asia? Jotain väärää tai pahaa siinä on, kun ihmiset nauravat ja huomauttelevat.

Niin ja täälläkin on päivittäin ketjuja Halla-ahon punaisista poskista. En kuulu hänen kannattajakuntaansa, mutta noiden ketjujen lukeminen tuntuu ihan hirveältä.

- ap

Porvoossa taas parisuhdeongelmia 🙄

Vierailija kirjoitti:

Voi että.

Tulet säästämään paljolta, onnea!

Monet pitää pientä punastumista vaan söpönä ja tajuavat olla hienotunteisia.

Se ei loppunut punastelun takia, vaan koska hän nöyryytti sinua, se ei ole normaalia.

Ei ollut mikään pieni punastuminen kyseessä vaan syvä, kirkuva puna.

- ap

jos tää ei ole provo, niin mies on tajunnut tilanteen tasan tarkkaan ja käyttänyt tilaisuuden tehdä sulle siitä vielä nöyryyttävämpi. Tollasista onkin hyvä päästä eroon.

Jätä se sika. Mene lääkäriin ja selvitä, onko sinulla ruusufinni. Ruusufinni saa naamaan loistamaan tulipunaisena, jos punastut, juot kuumaa tai alkoholia, jos tuuli käy naamaan jne. Itse sain diagnoosin ruusufinnistä, kun se meni silmäluomiin. Sain hoidoksi tk - lääkäriltä Doxitin- reseptin. Lääke auttoi, en loista enää paloautoa kirkkaammin.

Vierailija kirjoitti:

jos tää ei ole provo, niin mies on tajunnut tilanteen tasan tarkkaan ja käyttänyt tilaisuuden tehdä sulle siitä vielä nöyryyttävämpi. Tollasista onkin hyvä päästä eroon.

Nimenomaan. Hienoa, että tapahtui jo alussa.

Luoja ties minkälaista kiusaa ja nöyryytystä se kerkeäisi suhteessa tekemään "ihan vaan vitsillä hei, oot liian herkkä!".

Pysy nyt vaan erossa siitä. Toisen ihmisen kuuluis saada sut tuntemaan olosi paremmaksi, ei kamalammaksi.

Onneksi pääsit eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tahdosta riippumaton reaktio, turha siitä on itseään syyllistää.

Miksi mies sitten nauroi kuin kyseessä olisi ollut jokin maailman noloin, huvittavin tai rumin asia? Jotain väärää tai pahaa siinä on, kun ihmiset nauravat ja huomauttelevat.

Niin ja täälläkin on päivittäin ketjuja Halla-ahon punaisista poskista. En kuulu hänen kannattajakuntaansa, mutta noiden ketjujen lukeminen tuntuu ihan hirveältä.

- ap

Niin, olisiko ennemmin niin päin, että väärää ja pahaa on se pilkkaaminen. Kannattaa pysyä kaukana sellaisista ihmisistä, jotka ilkeästi nälvivät.

Miksi olit niin kiusaantunut?

Itselläkin varsinkin nuorempana taipua punastua herkästi ja jo se itsessään hävettää, mutta sit se vasta tosiaan hävettääkin, jos siitä vielä aletaan veetuilemaan.

Jos itse näen jonkun punastuvan, niin en mainitse asiasta tai kysyn ahdistaako jokin, en missään nimessä nauraisi!

Ja jännästi ne punastumisetkin on lieventyneet kun on löytynyt oikea kaveri rinnalle, joka vaan tukee ja kannustaa, ei nöyryytä.

Minulla oli aikoinaan lyhyt suhde punastuvaan naiseen. Nainen oli tosi kaunis ja ihana ja olin kovasti pahoillani kun hän jätti minut. Minä en nolannut häntä tai vastaavaa, hän vaan ei kuulemma pystynyt oikein seurustelemaan kenenkään kanssa.

En ole sua edes nähnyt, mutta osaan lukea tekstistäsi jo että kärsit muutenkin punastelustasi ja sulla on huono itsetunto.

Tommosta miestä sä et tarvitse mihinkään joka nauraa sulle kun on muutenkin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että.

Tulet säästämään paljolta, onnea!

Monet pitää pientä punastumista vaan söpönä ja tajuavat olla hienotunteisia.

Se ei loppunut punastelun takia, vaan koska hän nöyryytti sinua, se ei ole normaalia.

Mies siis kommentoi punastumistani ja nauroi sille. Minusta tuntui hirveän pahalta. Pahalta tuntui sekin, että hän ei osannut lukea sitä tilannetta ollenkaan eli ei huomannut, miten kiusaantunut minä olin.

Sain kerrottua hänelle, miltä minusta tuntui. Mies selitteli jotain, että hän tykkää kun näkee minun punastuvan. No miksi sitten nauroi minulle päin naamaa? Söpöydestäkin puhui, mutta sekin tuntui nöyryyttävältä. Tuntui, että hän piti minulle kiusallista asiaa ihan vitsinä.

- ap

Se tykkää kun punastut, kun tietää että pääsee kiusaamaan sua ja se on hänestä hauskaa.

Ja sä olet vielä selittänyt mikä tuntuu pahalta, eikä edes pyydä anteeksi vaikka on loukannut sua.

Oliko suhteessa muutakin kiusaamista?

Vierailija kirjoitti:

Miksi olit niin kiusaantunut?

Itselläkin varsinkin nuorempana taipua punastua herkästi ja jo se itsessään hävettää, mutta sit se vasta tosiaan hävettääkin, jos siitä vielä aletaan veetuilemaan.

Jos itse näen jonkun punastuvan, niin en mainitse asiasta tai kysyn ahdistaako jokin, en missään nimessä nauraisi!

Ja jännästi ne punastumisetkin on lieventyneet kun on löytynyt oikea kaveri rinnalle, joka vaan tukee ja kannustaa, ei nöyryytä.

Miksikö olin kiusaantunut.

Varmaan siksi, että mies teki niin ison numeron punastumisestani ja nauroi sille. Tunsin itseni todella kuvottavan näköiseksi ja rumaksi.

Nolointahan tässä on se, että hetkeä myöhemmin yksi asia johti toiseen ja menimme sänkyyn. Ei ollut ensimmäinen kertamme. Mies teki aloitteen, ja jostain syystä minä suostuin. En tiedä miksi, ehkä yritin olla rennosti ja normaalisti, yritin esittää ettei nolatuksi tuleminen haitannut vaikka kyllä se haittasi.

Koko toimituksen ajan mietin, että näytän varmaan ihan hirveältä tulipunaisen naamani kanssa. Jostain syystä tuo tilanne on jäänyt mieleen vähän traumaattisena.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että.

Tulet säästämään paljolta, onnea!

Monet pitää pientä punastumista vaan söpönä ja tajuavat olla hienotunteisia.

Se ei loppunut punastelun takia, vaan koska hän nöyryytti sinua, se ei ole normaalia.

Mies siis kommentoi punastumistani ja nauroi sille. Minusta tuntui hirveän pahalta. Pahalta tuntui sekin, että hän ei osannut lukea sitä tilannetta ollenkaan eli ei huomannut, miten kiusaantunut minä olin.

Sain kerrottua hänelle, miltä minusta tuntui. Mies selitteli jotain, että hän tykkää kun näkee minun punastuvan. No miksi sitten nauroi minulle päin naamaa? Söpöydestäkin puhui, mutta sekin tuntui nöyryyttävältä. Tuntui, että hän piti minulle kiusallista asiaa ihan vitsinä.

- ap

Se tykkää kun punastut, kun tietää että pääsee kiusaamaan sua ja se on hänestä hauskaa.

Ja sä olet vielä selittänyt mikä tuntuu pahalta, eikä edes pyydä anteeksi vaikka on loukannut sua.

Oliko suhteessa muutakin kiusaamista?

Oudointahan on se, että kun sain selitettyä asian kunnolla, mies pyysi anteeksi ja tuntui olevan pahoillaan. Minua silti loukkasi se, että itse siinä tilanteessa hän ei tosiaankaan osannut lukea reaktioitani yhtään.

Hetkeä aiemmin olin siis nauranut ja hymyillyt, mutta tuon huomautuksen hetkellä hymyni hyytyi täysin. Miksi hän ei sitä tajunnut?

- ap

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Mitähän minun pitäisi ajatella, kun miehenä en saa edes valittaa tällaisista asioista? Naiset jättävät tai ovat ensinnäkään edes lähtemättä treffeille, koska olen ruma - sekä punastelen että olen muuten ruma. Mutta koska olen mies, en saa valittaa siitä missään enkä mitenkään, vaan muut ihmiset lähinnä toivovat, että menisin metsään ja tappaisin itseni. Miehenä ei saa edes kertoa mitä kokee.

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap