Pitääkö kaikki nuoruuden toilailut antaa anteeksi?

Kyllä jos on demari mutta jos ps niin ei.

Ei tietenkään. Kaikki asiat nyt eivät vain ole oikein, vaikka ne olisi tehty nuorena, kännissä, aineissa tai muuten.

Jos sen jälkeen voi todistaa muuttuneensa, ja voi rehellisesti ottaa vastuun teoistaan.

Nyt jos vastataan, että ei, niin samalla voisi kysyä, pitääkö jokaisen poliitikon nuoruudesta kaivaa täikammalla niitä toilailuiksi tulkittavia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jos on demari mutta jos ps niin ei.

Kuinka sä saat politiikan ujutettua ihan joka keskusteluun? On kyse ruokareseptistä, tai ripsiväristä, niin aina on persut ja vihervassarit ja ja ja.. oot sairas!

Kyllä. Elämää ei pidä määrittää vanhojen tekojen tähden.

Eiköhän jokainen ole  tehnyt asioita, jotka jättäisi tekemättä, jos takaisin nuoruuteen pääsisi. Itse ainakin töppäilin oikein huolella.

Ehkä pahat sanomiset pitää antaa anteeksi jollain aikataululla, mielestäni pahoja tekoja ei, jos murhaa jonkun tai tekee muuta peruuttamatonta. Tosin uskovaisten ja hyvien ihmisten mielestä pitäisi nekin antaa anteeksi.

vähän riippuu siitä, mitä tarkoitetaan nuoruudella, teini-iän hölmöilyt esim. lukioaikana (Linderoos) ovat helpommin ymmärrettäviä ja anteeksiannettavia kuin se, mitä on tehnyt kolmekymppisenä, jo yliopistosta valmistuneena (Purra, Rydman), kyse ei ole pelkästään siitä, mitä puoluetta edustaa (itse en ole demari enkä persu, kokoomusta äänestin vaikka vähän pitkin hampain, sekään ei enää tunnu omalta, oli minusta pienin paha mutta en tiedä olenko enää samaa mieltä)

Tosiaan pitää ensin arvioida, onko kyse nuoruuden toilailuista eli yksittäisistä päähänpistoista.

Jos kyse on systemaattisesta ja pitkäaikaisesta käytösmallista, josta on kehittynyt henkilön arvot ja identiteetti, on syytä arvioida ihmisen todellista muutoskyvykkyyttä faktojen valossa.

Ovatko tavat parantuneet vai onko vaihdettu vain paitaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jos on demari mutta jos ps niin ei.

Kuinka sä saat politiikan ujutettua ihan joka keskusteluun? On kyse ruokareseptistä, tai ripsiväristä, niin aina on persut ja vihervassarit ja ja ja.. oot sairas!

Tätähän tässä tarkoitettiin, poliitikoiden nuoruuden tekemisiä ja sanomisia. Jos et ole vankilatuomiota saanut, niin turhaan niitä kaivelee ja vankilatuomionkin jälkeen saavat äänestäjät päättää.

Kyllä. Me kaikki olemme olleet tyhmiä nuorena. Kun joku sanoo, ettei hän ole ikinä sanonut edes nuorena mitään tyhmää, kertoo se vain estyneisyydestä, joka sekin on tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos vastataan, että ei, niin samalla voisi kysyä, pitääkö jokaisen poliitikon nuoruudesta kaivaa täikammalla niitä toilailuiksi tulkittavia tapauksia.

Kyllä esim. Vapaavuoren * toilailut,* on sivuutettu melko vähällä huomiolla. On niitä mainittu, mutta eipä erityisemmin jälkikäteen arvosteltu.

Riippuu siitä mikä se toilailu on. Jotain kovan luokan rikosta en antaisi anteeksi, mutta esim ylinopeuden kyllä. Tai jonkun muun pikkurötöksen, josta rangaistus on sakko.

Mitä nyt tarkoitetaan nuoruudella? Yleensä kolmeen kymppiin mennessä kaikenlaiset toilailijatkin ovat rauhoittuneet, jos ovat rauhoittuakseen.

Kyllä anteeksi pitää antaa. Seitsemänkymmentä kertaa seitsemänkymmentä kertaa Sillä niin jo Sanassa sanotaan. Sillä, ah, muuten hallitukset kopsahteevat otalleen "ennen ensimmäistä aitaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jos on demari mutta jos ps niin ei.

Kuinka sä saat politiikan ujutettua ihan joka keskusteluun? On kyse ruokareseptistä, tai ripsiväristä, niin aina on persut ja vihervassarit ja ja ja.. oot sairas!

En usko että hän on vihervassari?

Riikka ei ollut mikään nuori niitä juttuja kirjoittaessaan.

Nojoo, pitäisin lähtökohtana sitä, että ei ylipäätään ole mun asia antaa anteeksi jotakin mikä ei sinänsä liity muhun. Siis jos puhutaan vaikka siitä, että joku olisi kirjoitellut r_sistisia juttuja someen 15 vuotta sitten, niin mikä minä olen päättämään annetaanko se anteeksi vai ei? 

Jos mietin henkilökohtaisella tasolla, että pitäisikö esimerkiksi mun antaa anteeksi ihmiselle, joka on teini-iässä kiusannut mua koulussa, niin ei välttämättä PIDÄ, mutta olisi lapsellista roikkua niin vanhoissa jutuissa. Nuoruudessa tehdyt idioottimaisuudet (poislukien vakavat rikokset) eivät määrittele ihmistä, koska elämä on kasvutarina ja se kasvu tyssää jos ei anneta mahdollisuutta kehittyä.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan pitää ensin arvioida, onko kyse nuoruuden toilailuista eli yksittäisistä päähänpistoista.

Jos kyse on systemaattisesta ja pitkäaikaisesta käytösmallista, josta on kehittynyt henkilön arvot ja identiteetti, on syytä arvioida ihmisen todellista muutoskyvykkyyttä faktojen valossa.

Ovatko tavat parantuneet vai onko vaihdettu vain paitaa?

Eihän yksikään vihervassari kestä tuollaista tarkastelua? Eihän he olisi vihervassareita jos kestäisi.

Päälle 30- vuotias äitykkä ei ole enää mikään nuori.