Miehen työantaja väläytellyt mahdollisuutta ulkomaankomennukseen, apua!

Myytte talon, lapset oppii englantia, koira uuteen perheeseen, jäätte jenkkeihin

Muutkin ovat pärjäänneet, miksi te ette pärjäisi? Talo vuokralle siksi aikaa, lapset sopeutuu todella nopeasti. Taloudellisesti pärjäätte, koska työkomennuksella todennäköisesti parempi palkka. Koiran saa mukaansa kun tekee paperityöt rokotusten ym. suhteen, mutta vaihtoehtona annatte tutulle hoitoon. Arki sujuu jouhevasti, koska arki on arkea muuallakin. Ruoka on halvempaa kuin Suomessa.

Minne päin jenkkejä? Länsirannikolla varsinkin Seattlessa ja Piilaaksossa on isot suomalaiset yhteisöt, ottavat teidän kyllä mukaan. Mitä haluatte talolle tehdä? Myyntiä ennen kannattaa selvittää jenkkilän verolait, ne on aika omintakeiset. Lapset sopeutuu jos heitä siinä tuetaan. Raha-asiat on oikeasti merkittäviä, varmistakaa että työnantaja maksaa kunnon terveysvakuutukset koko perheelle JA lapsille kunnon koulut. Ja olette mitä mieltä uskonnosta tahansa, liittykää johonkin seurakuntaan (luterilainen, anglikaaninen jne), niiden ympärillä se yhteiskunta käytännössä pyörii.

Ei varmasti ole pakko mennä

Eka kerta kun poistut maasta?

Onnea jos pääsette lähtemään!

Talo vuokralle Suomessa, opetatte heti lapsille englantia enemmän muuttoon asti ja tuette muuton jälkeen kielessä. Koiran saa mukaan, pieni lentää matkustamossa ja isompi ruumassa.

Työnantajan voi odottaa ja vaatia maksamaan muuton, sekä tietyn määrän kotimatkoja joka vuosi koko perheelle. Ja työnantaja tietenkin maksaa paluumuuton perheelle koirineen.

Jos on lyhyt alle 6kk komennus niin työntekijä lähtisi yksin varmaan. Vuoden ja yli kestävässä hommassa niin kannattaa raahata se perhekin mukaan.

Tsemppiä, elämää ja arkea eletään muuallakin kuin Suomessa!

Sanotte, että ei onnistu.

Tai muualle töihin sitten.

Problem solved.

Talon voi vuokrata, miettikää vaihtoehdot: kalustettuna vai tyhjänä? Tavarat voi siirtää varastoon. Jos ette halua tyhjentää taloa tai vuokrata vieraalle, voi tuttavista tai sukulaisista löytyä joku joka tulisi teille "talonvahdiksi", eli asuisi talossa määräajan kuin kotonaan joko maksutta tai pientä vuokraa vastaan. Luovuutta peliin, ratkaisu voi olla vaikka kotoa muuttava sukulaisnuori kämppiskaverin kanssa. Hyvällä onnella samalla löytyy ratkaisu myös koiran hoitoon.

Tarttukaa tilaisuuteen ja menkää, tällaisia elämän seikkailuja ei kadu jälkeenpäin.

Mies lähtee ja sinä jäät lasten kanssa Suomeen. (vitsi)

Paska Provo!

Jo mennessään töihin vientifirmoihin ja tiettyihin tehtäviin, voi uumoilla, että ulkomaan keissejäkin, saattaa tulla, jossain vaiheessa.

Kuitenkaan, toimihenkilö- ja esimies jms. tahoilla, ei ulkomaille duuniin edes ajatella henkilöä, jolla ei ole tarpeeksi ykkösluokan kielitaitoa.

Erinomaisella englannin kielen taidolla, pärjää pitkälle, maassa kuin maassa.

Erikseen on sitten duunaritason työpaikat, kuten eri alojen asentajat muut vastaavat.

Normaali ihminen, ja töihin pestautuva ihminen, ottaa tälläset jutut huomioon, JO ETUKÄTEEN, kun tekee työsopimuksen, kansainvälisillä markkinoilla, toimivan yrityksen kanssa.

Ap on pelkkä tyhmän lapsellinen trolli, jolla itsellään ei ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen.

Eikä työkokemusta yhtään mistään.

Aloitus on täyttä keksittyä paskaa!

Mä kiljuisin jos ex pat -sopimusta tarjottaisiin miehelle!

Lähdette ja asiat järjestyy

Facebookissa on kiva Ulkosuomalaisten blogit ryhmä. Siellä on paljon hyvää keskustelua, vaikka ei mitään blogia pitäisikään/ lukisikaan. Sieltä saa monipuolisesti näkemyksiä eri puolilla maailmaa asuvilta ihmisiltä itseä askarruttaviin kysymyksiin.

Taas tää sama jorina. Herää päiväuniltasi.

Itse en uskaltaisi lähteä lasten kanssa Yhdysvaltoihin. Tiedätkö, että se on rankattu mm. Ruandaa vaarallisemmaksi maaksi?

Jos on max vuoden silloin on turha raahata perhettä mukana. Kyllä sitä etäilyä  1 v kestää kun nykyään onkaikenmaailman videopuhelut, chatit sun muut. Meillä isä oli merimies, oli poissa säännöllisesti 4-5kk kerrallaan, puhelimella soitti kerran kuussa ehkä kun radiopuhelut olivat kalliita, eikä ollut kännyköitäkään. ei ollut silti mitään ongelmia kasvattaa perhettä siinäkään systeemissä.

Vierailija kirjoitti:

Talon voi vuokrata, miettikää vaihtoehdot: kalustettuna vai tyhjänä? Tavarat voi siirtää varastoon. Jos ette halua tyhjentää taloa tai vuokrata vieraalle, voi tuttavista tai sukulaisista löytyä joku joka tulisi teille "talonvahdiksi", eli asuisi talossa määräajan kuin kotonaan joko maksutta tai pientä vuokraa vastaan. Luovuutta peliin, ratkaisu voi olla vaikka kotoa muuttava sukulaisnuori kämppiskaverin kanssa. Hyvällä onnella samalla löytyy ratkaisu myös koiran hoitoon.

Tarttukaa tilaisuuteen ja menkää, tällaisia elämän seikkailuja ei kadu jälkeenpäin.

Varastotila maksaa niin paljon, että ennemmin kannattaa varata yksi huone tavaroille ja asentaa siihen lukko ja vuokrata loppuasunto muille.

Talon Suomessa voi vuokrata tai myydä, lapset nauttivat kun oppivat englantia ja se motivoi heitä, uusien kavereitten ja tuttujen (ainakin hyvänpäivänsellaisten) saaminen on itsestä kiinni; senkus lähdet ovesta ulos, taloudellisesti te todennäköisesti pärjäätte suunnilleen samoin kuin muutkin asukkaat keskimäärin sillä asutusalueella johon teidän tulonne teidät itsennekin ohjaavat, ja canis lupukselle - LAUKAUS ! - nappi otsaan - 9 x 19 mm lienee paras.

Mihin osavaltioon muutatte? Ne ns. "Raamattuvyöhykkeen" etelävaltiot olisivat varmasti upeita paikkoja asua, varsinkin siinä ihan meren rannalla kun vilvoittava viima kävisi ja muuten olisi kesäistä suurimman osan vuotta.

Myönnettäköön ja avoimesti tunnustettakoon: minä olen piikkuuiisseen kade.

Onnea ja kannustusta teille hienoon elämänmuutokseenne ja kokemukseenne!

Kymmenen vuotta jenkeissä aikoinaan työskennelleenä voin sanoa että tänä päivänä en enää lähtisi. Silloin oli ajat hieman toisenlaiset. Eikä se siltikään ollut kultakaivos vaikka palkka oli todella paljon korkeampi. Elinkustannukset söi kaiken ja taloudellinen tilanne oli suurista tuloista huolimatta ahtaampi kuin Suomessa koskaan. Sosiaalisia turvaverkkoja ei käytännössä ole.

Jenkeissä työskentely ja komennuslaisen perhearki voi olla parhaimmillaankin ahdistavaa Suomeen verrattuna. Irtisanomisaika on yksi sekunti, ja jos olet työviisumilla töissä niin muualle et voi hakea töihin vaan maitojuna Suomeen odottaa. Lomat on lyhyet (komennuslaisella voi olla hieman paremmat) ja paine tehdä ylitöitä ja omistautua työlle on kova. Kotirouvat syrjäytyvät työelämästä ja ristiriidat kotona kasvavat järjettömästi. Me ei ikinä riidelty niin paljon kuin jenkkiaikoina, ja useimpien suomalaisparien liitot päätyi siellä eroon tai ainakin ero sai siellä alkunsa.

Liksa nousee, pärjäätte oikein hyvin siellä. Ei tule kuule tätä sääntösuomea himoveroineen tippaakaan ikävä. Olen siitä aivan varma.

mistä sait päähäsi sellaisen ajatuksen että mies on teitä ottamassa mukaan?

Palsta ei meinaa hyväksyä kommenttiani jostain syystä mutta koitetaan nyt vielä kerran. Ei kai vahingossakaan saa käyttää mitään m*****muuttajiin viittaavaa sanaa.

Elikkäs. Muuhun en ota kantaa mutta lapsista sananen. Ihan ehdottomasti kannattaa panostaa kielen opettamiseen etukäteen niin paljon kuin mahdollista jos he ovat sen ikäisiä etteivät kieltä vielä osaa mutta eivät kuitenkaan ihan tarhaikäisiä ole. Helpointa on jos lapsi joko osaa kieltä jonkin verran jo muuttaessaan tai sitten on niin nuori ettei vielä ole oppinut muutenkaan lukemaan ja kirjoittamaan.

Itse muutin 9-vuotiaana englanninkieliseen maahan osaamatta lainkaan kieltä. Oli aivan karmea kokemus. Jouduin nimittäin ihan normaalille luokalle (eli ei ollut mitään m-muuttajien valmistavaa luokkaa tms). Viikoittain sai jotain tukiopetusta kieleen mutta muuten siis ihan normaalisti piti osallistua eri aineiden tunneille, tehdä läksyt, suorittaa kokeet jne. Tuosta on vierähtänyt aikaa jo yli 20 vuotta mutta vieläkin ikävä muistella tuota aikaa.