Omakotitalon kustannukset
Olemme harkitsemassa muuttamista rivitalosta omakotitaloon Espoossa. Ok-talo on 130 neliötä, 20-vuotta vanha ja hyväkuntoinen. Sähkölämmitys, varaava takka ja lautaverhoilu. Kuntotarkastuksessa ei ole ilmennyt korjattavaa ja seuraava kustannuksiltaan isompi projekti olisi laudoituksen maalaus.
Hyväkuntoisessa ok-talossa asuminen on tutkitusti kaikkein edullisimpia asumismuotoa ja edullisempi kuin esimerkiksi paritalo, rivitalo ja vanhasta kerrostalosta puhumattakaan.
Minkälaisia kokemuksia teillä on vastaavan ikäisissä hyväkuntoisissa ok-taloissa asumisesta pk-seudulla? Minkälaisiin arkiasioihin, ylläpitoon ja huoltoon teillä on kulunut rahaa vuositasolla? Miten varaudutte suuriin kustannuksiin ja yllätyksiin ja mitä ne ovat olleet?
Arvioin, että jos pystymme pitämään talon itse kunnossa, niin suurimpia kustannuksia noin 20-30-vuoden sisällä tulisi olemaan kattoeristeen vaihtaminen, käyttövesi- ja viemäriputkien uusiminen, sokkelin vesieristeen uusiminen ja tietenkin laudoituksen maalaaminen n. 10-15 vuoden välein.
Kommentit (33)
1% kiinteistön arvosta menee kunnon ylläpitoon vuodessa. Sen päälle vielä isommat remontit. Ekonomit ovat näin laskeneet, mutta voihan se olla etteivät ne taloudenpidosta tiedä mitään. Eihän ilmastotiedemiehetkään tiedä ilmastonmuutoksen olevan huijausta, eikä lääkärit koronarokotteiden olevan myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on talon kattoeristeessä ja mitä tarkoitat kattoeristeellä? Miksi vesi- ja viemäriputket jouduttaisiin uusimaan? Tuleeko vesi sisään sokkelista vai mikä on vikana eristeessä?
Asun itse 1903 valmistuneessa hirsitalossa, joten en ehkä ymmärrä uusien talojen ongelmia.
Kaikilla materiaaleilla on elinkaari ja käyttöikä jonka loppuessa se voi antaa periksi. Talot ja maaperä voivat myös elää ja vaikuttaa rakenteisiin. Joku päivä vaikka 30-50-vuoden jälkeen betonisokkeli voi sen seurauksena halkeilla ja rikkoa vaikka vesieristettä jne.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on talon kattoeristeessä ja mitä tarkoitat kattoeristeellä? Miksi vesi- ja viemäriputket jouduttaisiin uusimaan? Tuleeko vesi sisään sokkelista vai mikä on vikana eristeessä?
Asun itse 1903 valmistuneessa hirsitalossa, joten en ehkä ymmärrä uusien talojen ongelmia.
Näinpä juuri. Ihan turha kommentoida, jos ei ole asiasta ollenkaan kartalla. Tässä on tarkoitus neuvoa ap:ta, ei sinua.
Vierailija kirjoitti:
1% kiinteistön arvosta menee kunnon ylläpitoon vuodessa. Sen päälle vielä isommat remontit. Ekonomit ovat näin laskeneet, mutta voihan se olla etteivät ne taloudenpidosta tiedä mitään. Eihän ilmastotiedemiehetkään tiedä ilmastonmuutoksen olevan huijausta, eikä lääkärit koronarokotteiden olevan myrkkyä.
Huomioimatta lapsellisia ilmasto- ja rokotehölinöitäsi: ei kovin pätevä arvio ole tämä kustannusarvio. Suomi on täynnä täysin arvottomia omakotitaloja (ei minkäänlaista kysyntää paikkakunnalla), mutta kyllä niiden ylläpito vaan maksaa ihan siinä missä arvokkaillakin alueilla.
Käyttövesiputkien uusiminen kustansi 80-luvun omakotitalossa hieman yli 5 tuhatta euroa. Kannattaa myös ottaa huomioon muuitakin käyttökustannuksia kuten: vuositasolla sähkönkulutus ja kustannukset, vesimaksu, jätehuoltomaksu, kiinteistövero ja siihen päälle ne kunnostuskustannukset. Väittäisin, että kerrostalossa asuminen on halvempaa, jos omistusasunto.
Oletko valmis ajamaan nurmialueet kerran viikossa, pitämään yleensäkin huolta tontista, aitapensaista ja kastelemaan hellekautena nurmikkoa, istutuksia. Jos olet puuhakasta tyyppiä - ok. Saat huudattaa musaa läpi vuorokauden, otta aurinkoa vähissä vaatteissa omalla tontillasi ja olla muutenkin niinkuin haluat. Muita ei saa häiritä eli lakia pitää noudattaa.
Onnellinen omakotitaloasukas kirjoitti:
Käyttövesiputkien uusiminen kustansi 80-luvun omakotitalossa hieman yli 5 tuhatta euroa. Kannattaa myös ottaa huomioon muuitakin käyttökustannuksia kuten: vuositasolla sähkönkulutus ja kustannukset, vesimaksu, jätehuoltomaksu, kiinteistövero ja siihen päälle ne kunnostuskustannukset. Väittäisin, että kerrostalossa asuminen on halvempaa, jos omistusasunto.
Oletko valmis ajamaan nurmialueet kerran viikossa, pitämään yleensäkin huolta tontista, aitapensaista ja kastelemaan hellekautena nurmikkoa, istutuksia. Jos olet puuhakasta tyyppiä - ok. Saat huudattaa musaa läpi vuorokauden, otta aurinkoa vähissä vaatteissa omalla tontillasi ja olla muutenkin niinkuin haluat. Muita ei saa häiritä eli lakia pitää noudattaa.
Hyviä pointteja. kiitos. Muutaman noista olenkin tunnistanut ja pihan hoitaminen on meille tuttua jo nyt rivitalon pihasta. Tässä OP-pankin artikkelissa perusteluja ok-talon edulliseen asumiskustannuksiin https://www.op-media.fi/asuminen/tiesitko-etta-omakotitalossa-asuminen-…
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Asumiseen liittyvä lypsäminen lopettaa suomalaisten elinkaaren.
Heti ekana vuonna meni noin 20000€ kun ilma-vesilämpöpumppu hajosi. Sitten tuli lievä vesivaninko kun pakastin hajosi.
Vierailija kirjoitti:
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Ei. Kannattaa ottaa selvää miten sähkömarkkinat toimii niin ei tule niin helposti sumutetuksi. Edelliset korkeat hinnat ei olleet vielä mitään siihen verrattuna mitä on edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Ei. Kannattaa ottaa selvää miten sähkömarkkinat toimii niin ei tule niin helposti sumutetuksi. Edelliset korkeat hinnat ei olleet vielä mitään siihen verrattuna mitä on edessä.
Täh, miksi muka? Mihin tämä perustuisi? Olkiluoto 3:n myötä Suomi on saavuttanut merkittävää omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen, eikä ole niin riippuvainen tuontisähköstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Ei. Kannattaa ottaa selvää miten sähkömarkkinat toimii niin ei tule niin helposti sumutetuksi. Edelliset korkeat hinnat ei olleet vielä mitään siihen verrattuna mitä on edessä.
Täh, miksi muka? Mihin tämä perustuisi? Olkiluoto 3:n myötä Suomi on saavuttanut merkittävää omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen, eikä ole niin riippuvainen tuontisähköstä.
esim ilmastotavoitteet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Ei. Kannattaa ottaa selvää miten sähkömarkkinat toimii niin ei tule niin helposti sumutetuksi. Edelliset korkeat hinnat ei olleet vielä mitään siihen verrattuna mitä on edessä.
Täh, miksi muka? Mihin tämä perustuisi? Olkiluoto 3:n myötä Suomi on saavuttanut merkittävää omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen, eikä ole niin riippuvainen tuontisähköstä.
Kuten sanoin, ota selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkökustannusten voisi ennustaa halpenevan reippaasti Olkiluoto 3:n myötä? Se olisikin hyödyllistä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Eli jos tekee uuden sopparin syksyllä, niin voisikohan saada vaikka alle 5c kwh hintoja?
Ei. Kannattaa ottaa selvää miten sähkömarkkinat toimii niin ei tule niin helposti sumutetuksi. Edelliset korkeat hinnat ei olleet vielä mitään siihen verrattuna mitä on edessä.
Täh, miksi muka? Mihin tämä perustuisi? Olkiluoto 3:n myötä Suomi on saavuttanut merkittävää omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen, eikä ole niin riippuvainen tuontisähköstä.
Unohda jo se olkiluoto.
Sähköä myyvät esim ostaa kaiken myymänsä sähkön pohjoismaisesta Nord Pool -sähköpörssistä, jossa sähköstä käydään kauppaa kuten arvopapereista. Siellä sähkön tuottajat ja sähkön vähittäismyyjät tekevät joka päivä tarjouksensa seuraavan päivän sähköstä. Sähkön kysyntä ja tarjonta määrittelevät seuraavan päivän sähkön tuntihinnat.
Hintaa tulee nostamaan edelleen muun muassa polttoaineiden hinnat, päästöoikeuksien kallistuminen, säätekijät ja Venäjän aiheuttamat hintariskit, kun sitä sähköä taas tarvitaan enemmän.
Noitten remppojen hinta-arvioita löytyy ihan googlailemalla, mutta toisaalta sitten kun 20v ikäiseen taloon alkaa olla tarve tehdä isompia remontteja niin hinnatkin voi olla jo ihan eri luokkaa.
Normaalit asumiskustannukset meidän 10v vanhemmassa 140neliön talossa pyörii jossain n.400e kieppeillä/kk, siis keskimäärin ja sisältäen myös verot, vakuutukset, käyttösähkön ja netin ym. Sen lisäksi ollaan laitettu sivuun 300e/kk puskurirahastoon, joka tosin on ihan kaikkea elämää varten eli ei pelkästään talon kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Heti ekana vuonna meni noin 20000€ kun ilma-vesilämpöpumppu hajosi. Sitten tuli lievä vesivaninko kun pakastin hajosi.
Vakuutus? Tuollaisia vartenhan se just otetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti ekana vuonna meni noin 20000€ kun ilma-vesilämpöpumppu hajosi. Sitten tuli lievä vesivaninko kun pakastin hajosi.
Vakuutus? Tuollaisia vartenhan se just otetaan.
Ikävähennys ja omavastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1% kiinteistön arvosta menee kunnon ylläpitoon vuodessa. Sen päälle vielä isommat remontit. Ekonomit ovat näin laskeneet, mutta voihan se olla etteivät ne taloudenpidosta tiedä mitään. Eihän ilmastotiedemiehetkään tiedä ilmastonmuutoksen olevan huijausta, eikä lääkärit koronarokotteiden olevan myrkkyä.
Huomioimatta lapsellisia ilmasto- ja rokotehölinöitäsi: ei kovin pätevä arvio ole tämä kustannusarvio. Suomi on täynnä täysin arvottomia omakotitaloja (ei minkäänlaista kysyntää paikkakunnalla), mutta kyllä niiden ylläpito vaan maksaa ihan siinä missä arvokkaillakin alueilla.
Juuri siksi ne höpinät siinä oli, että tiesin jonkun tulevan alan ammattilaisten tekemät laskelmat mutuperusteella. 1% menee arvon säilyttämiseksi ja kun se laiminlyödä, niin arvo putoaa. Pääkaupunkiseudulla se on luokkaa 4000€ vuodessa ja landelta kun ostat purkuhöskän, niin 150€ riittää pitämään purkuhöskänä. Keskimääräinen talo vaatii kahdenkymmenen tuhannen investoinnit kymmenessä vuodessa, joten köyhällä voi tehdä tiukkaa. Helsingissä arvoalueella pitää uusia pihakivetystä, laittaa aurinkopaneeleja, uima-allasta ym, niin rahaa menee enemmän kuin Lapin kartanoilla, jossa riittää soiden perkuu ja vesakontorjunta.
Meillä maaseudulla on kiinteistövero 580e ( kuulemma nousussa) , sähkön kulutus ja sähkön siirto, riippuu tietty kulutuksen hinnoista, jätemaksut , ota selvää, mitä Espoossa, puhdas vesi. No aurauskustannuksia ei ole paljon eteläisessä Suomessa, pihan hoidatte kai itse. Meillä on talo maalattu Tikkurilan vesiohenteisella v 20002 ja on vielä kuin uusi, ei tarvitse maalata. Toki on keskisuomessa ,eikä ole ilmansaasteita ihan lähellä.
Eteläsuomessa näen usein omakotitaloja suht lähellä teitä, jotka on karseen näköisiä, siis likaisia. Itse pesisin ensiksi talon esim lempeällä pesuaineella ja lämpöisellä vedellä, jonka jälkeen huuhtelisin puhtaalla vedellä. Painepesuri on usein liian rankka. Pesu on pikku juttu ja maalaus iso homma +kallis.
Kokeikaapa ensin pesua. Eri asia on ,jos maali on krispaantunut ja puita liikaa lähellä, ne tekee hallaa. Voi riittää myös etelä-länsipuolen maalaus, kun aurinko on porottanut. Toki värin kanssa silloin pitää olla tarkka ja ostaa ensin pikku purkki ,että saa loppuviimein oikean sävyn ,jos ei koko taloa tarvitse maalata. Siis pikkuisen vaivan näköä ja säästää valtavasti.
Mitä vikaa on talon kattoeristeessä ja mitä tarkoitat kattoeristeellä? Miksi vesi- ja viemäriputket jouduttaisiin uusimaan? Tuleeko vesi sisään sokkelista vai mikä on vikana eristeessä?
Asun itse 1903 valmistuneessa hirsitalossa, joten en ehkä ymmärrä uusien talojen ongelmia.