Keski-ikä ahdistaa
Mitkä ovat pahimpia ahdistusaiheitasi keski-iässä? Aloitan:
- oma vaikea sairaus joka sitoo kotiin ja sänkyynkin. Voimia pyöreä nolla.
- vaihdevuosioireet 😳
- vanhenevat vanhemmat ja heistä johtuva huoli ja lisääntyvä vastuu. En jaksaisi _yhtään_. Juuri kun sai omat lapset aikuisiksi ja maailmalle, alkaa äiti taantumaan ja muisti pettää rankasti.
Kommentit (14)
Mua ahdistaa rapautuva habitus/ulkonäkö ja täysin epäonnistunut elämä. Ja tosiaan vanhemmat alkavat olla monisairaita. Ihan järkyttävää, jotenkin ei ole mitään positiivista näkyvissä, sama vaikka kuolisi pois, pääsisi helpommalla.
Samaa mietin just tänään, että melkoisen lyhyt aika se on ihmisen elämästä oikeasti edes jotenkuten hyvää/helppoa/mukavaa/rauhallista jolloin elämä soljuu mukavasti eteenpäin eikä jokaisessa huomisessa vaani vain uusi elämänlaatua laskeva asia.
Oliko pakko muistuttaa? En suoraan sanottuna uskalla edes ajatella! Olen niin väsynyt ja paskana omasta elämästäni, että vanhenevien vanhempien ongelmat veisivät minut takuuvarmasti hautaan. En vain jaksa.
Minä haluaisin että tämä vain loppuu; keinolla millä hyvänsä. Näen unia, jossa saan ameebamaisessa tilassa olla (tuntemattomassa) rakastavassa sylissä ilman ajatuksia, velvollisuuksia tai tulevaisuutta. En halua niistä mitään. Tekisi mieli karata ja kadota omasta elämästä, mutta en pysty/jaksa edes sitä!
Onpas negatiivinen ketju. Minä ainakin olen vielä terve ja hyväkuntoinen. On elämänkokemusta ja näkemystä, hyvä parisuhde, ystäviä,omaisuutta, ura nousukiidossa, palkka on hyvä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Koskaan ei ole ollut paremmin. Ei, vaikka nuorempana oli enemmän hiuksia, sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Elämän huipulla kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju. Minä ainakin olen vielä terve ja hyväkuntoinen. On elämänkokemusta ja näkemystä, hyvä parisuhde, ystäviä,omaisuutta, ura nousukiidossa, palkka on hyvä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Koskaan ei ole ollut paremmin. Ei, vaikka nuorempana oli enemmän hiuksia, sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Ketjun aiheena olikin keski-iän _ahdistusaiheet_ - ei omakehu.
Jos se keski-ikäisiä lohduttaa, niin siellähän se ihana vanhuus ja raihnaisuus ihan kohta on edessä. Ihana eläke rapsahtaa tilille kerran kuukaudessa ja sitten humppa soi.
Vierailija kirjoitti:
Jos se keski-ikäisiä lohduttaa, niin siellähän se ihana vanhuus ja raihnaisuus ihan kohta on edessä. Ihana eläke rapsahtaa tilille kerran kuukaudessa ja sitten humppa soi.
Tiedätkö, minun ainoa lohtuni on, että en todellakaan tule jaksamaan/selviämään hengissä kärsiäkseni vanhuutta 😅 Jumalauta, Ihan Hirveä Elämä!
Onko nyt ihmekään jos ap:n tilanteessa ahdistaa. Ei oma ja muiden sairastelu ole kivaa vaikka miten yrittäisi kääntää ja vääntää asiaa. Olet ap normaali ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Elämän huipulla kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju. Minä ainakin olen vielä terve ja hyväkuntoinen. On elämänkokemusta ja näkemystä, hyvä parisuhde, ystäviä,omaisuutta, ura nousukiidossa, palkka on hyvä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Koskaan ei ole ollut paremmin. Ei, vaikka nuorempana oli enemmän hiuksia, sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Ketjun aiheena olikin keski-iän _ahdistusaiheet_ - ei omakehu.
Heti jos joku EI valita luetaan se itse omakehuksi?
Terv toinen 5 kymppinen joka ei valita
Vierailija kirjoitti:
Elämän huipulla kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju. Minä ainakin olen vielä terve ja hyväkuntoinen. On elämänkokemusta ja näkemystä, hyvä parisuhde, ystäviä,omaisuutta, ura nousukiidossa, palkka on hyvä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Koskaan ei ole ollut paremmin. Ei, vaikka nuorempana oli enemmän hiuksia, sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Ketjun aiheena olikin keski-iän _ahdistusaiheet_ - ei omakehu.
Oman elämänsä ankeuttajat. 😂
Kuka on sanonut että elämä olisi helppoa? Siihen kuuluu monia mutkia ja haasteita. Päivä kerrallaan enempää ei voi tehdä. Voit vielä huonommin jos koko ajan kelaat, mitä kaikkea pitäsi tehdä ja olla. Mikä on helppo elämä, sitäkin kannattee miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se keski-ikäisiä lohduttaa, niin siellähän se ihana vanhuus ja raihnaisuus ihan kohta on edessä. Ihana eläke rapsahtaa tilille kerran kuukaudessa ja sitten humppa soi.
Tiedätkö, minun ainoa lohtuni on, että en todellakaan tule jaksamaan/selviämään hengissä kärsiäkseni vanhuutta 😅 Jumalauta, Ihan Hirveä Elämä!
Minä ajattelen näin myös. Vien tämän ajatuksen jopa niin pitkälle, että jos tämä kärsimys ei muuten lopu, niin lopetan sen. On ihmiselläkin oltava lupa luovuttaa. Ja niin - minullakin on juuri tuo Ihan Hirveä Elämä.
Jos on tuuria kaikki Me tässä vanhenemme
Etkö mitään positiivista edes keksimällä keksi?