Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt käsi sydämelle. Puhutko pahaa kenestäkään tuttavastasi?

Vierailija
01.10.2010 |

Mun mielestä se on ihmisluontoa ja minun ainakin on nostettava käsi syyllisenä pystyyn.. Olen puhunut pahaa jostain tuttavastani. Lähinnä tilanteissa, joissa olen kuullut tuttavan arvostelleen minua tai tapaani elää ja kasvattaa lapsiani. Kaikkea ei voi aina sanoa suoraan, koska vaikka itse ottaisin kritiikin mielummin itselleni osoitettuna, kaikki ei siihen kykene.



Itse varmistan kyllä aina sen, etten kasvojani varsinaisesti menettäisi jos kohde saisi asiasta tietää. En siis juoruile enkä kerro salaisuuksia, mutta jos tuttava on esim. arvostellut minua natsiäidiksi (väärin perustein), voin sanoa mielipiteeni hänen kasvatuksestaan. En kuitenkaan sano mitään mikä ei oikeasti pidä paikkaansa. Voin myös sanoa, etten juuri arvosta tuollaista selkäänpuukottamista ja se vaikuttaa mielipiteeseeni kyseisestä henkilöstä.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai en ehkä pahaa, mutta arvostelen ja ihmettelen miks joku tekee niin tai näin ja sekin sano sitä ja tätä...



Ja niin tekee kaikki muutkin...



Vierailija
2/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kanssa tai tätini.Se vaan on niin,eetä varmasti jokainen ihminen joskus puhuu,semmosta pyhimystä ei varmasti olekkaan joka ei olisi sitä harrastanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on yksi tosi hyvä ystävä, jonka kanssa meillä on vähän semmoinen viharakkaussuhde. Ollaan tosi tosi erilaisia ihmisiä, mutta pitkän historian takia kyllä arvostetaan ystävyyttä välillämme ja toisiamme. Silti välillä kumpikin puistetaan tahoillamme päätämme toistemme jutuille.



Hänestä monesti puhun jotain kriittistä, lähinnä siskolleni joka ymmärtää suhteemme erityislaadun. Siis sen, että oikeasti rakastan tätä ystävää hirveästi, mutta en vain aina ole ihan kartalla hänen jutuistaan. Hän varmasti tekee samaa minusta. Koen silti välillä huonoa omaatuntoa tästä jauhamisesta, sillä mikäs minä olen kenenkään asioita arvostelemaan, pitäisi varmaan aina tukea vain ja olla ystävän puolella.



Toisaalta jos tiukka paikka tulisi olisin ensimmäisenä tämän ystävän taistelujoukoissa mukana.

Vierailija
4/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ihmettelen joskus miksi joku tekee niinku tekee eikä niinku mä tekisin kyseisen asian.

Tiedän että eräs sukulainen on puhunut minusta selän takana, puolusteli puhumistaan sillä että halusi auttaa minua (olin silloin masentunut) no ei kyllä onnistunut toivotulla tavalla. Nykyään oon kyseisen henkilön kanssa tekemisissä just niin paljo ku sukulaisen kans on pakko olla. Eli juhlissa nähdään ainoastaan.

Vierailija
5/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisin olla kaiken tuon yläpuolella, mutta valitettavasti en osaa pitää mölyjä mahassa.. Toisaalta en kyllä ketään huvikseni "hauku". Aina siihen on kyllä syy, joka ainakin minun mielestäni oikeuttaa toimintani.. Ap

Vierailija
6/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiasta, mikä minua mietityttää tai ihmetyttää tai loukkaa, niin puhun. En puhu ilkeilläkseni enkä mustamaalatakseni. Muistan myös kertoa, miten ihana ihminen on muutoin tai fiksu, mutta tuo kyseinen asia ihmetyttää. Enkä juoruile, en kerro salaisuuksia eteenpäin enkä hauku. Yritän aina kovasti ymmärtää ihmisia, liikaakin, mutta en aina ymmärrä...:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saatan arvostella tai siis paremminkin vertailla siihen mitä minä tekisin tai jättäisin tekemättä tai kuinka koen asian itse mutta ihan tietoisesti en puhu pahaa..

Olin ennen aikamoinen paskanjauhaja ja koin että negatiivisuus sai jopa vallan minussa joten nyt mennään näin ja koen voivani itse paremmin

Vierailija
8/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Negatiivisia arvosteluja? Kyllä, tunnustan.

Ihmettelyjä toisen tekemisistä? Kyllä, tunnustan.

Paskanpuhumista? Valehtelua? Ei. En koe tarvetta sellaiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ihmettelen joskus miksi joku tekee niinku tekee eikä niinku mä tekisin kyseisen asian. Tiedän että eräs sukulainen on puhunut minusta selän takana, puolusteli puhumistaan sillä että halusi auttaa minua (olin silloin masentunut) no ei kyllä onnistunut toivotulla tavalla. Nykyään oon kyseisen henkilön kanssa tekemisissä just niin paljo ku sukulaisen kans on pakko olla. Eli juhlissa nähdään ainoastaan.

En minäkään miellä itseäni pahanpuhujaksi jos ihmettelen toisen tyyliä tehdä joku asia, mutta jos tämä ihminen kuulee, että olet puhunut hänestä näin, niin uskon että hän ajattelee sinun puhuneen pahaa. Monet sanoo, että arvostaa rehtiä suoraansanomista, mutta kokemuksesta tiedän, ettei hyvin harva pystyy ottaa kritiikkiä vastaan, oli se ihan miten rakentavaa hyvänsä.

Itsekään en aina siihen kykene heti, mutta ainakin se saa minut ajattelemaan asiaa toiselta kantilta ja voin miettiä toimintatapojani mikä niissä toista ärsyttää, mutta nuoleskeluun en kyllä sorru. Kaikkia ei vain voi miellyttää ja aina on joku, joka ei sinun tapaasi hyväksy.

Vierailija
10/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joku arvostelee minua äitinä tai lastani. Saatan myös myötäillä jos joku puhuu pahaa ihmisestä joka arvostelee minua.

Ihan käsi sydämmella voin tunnustaa etten itse aloita ikinä toisesta pahaa puhumista.

Jotenkin tunnen itseni niin huonoksi että koen ettei minulla ole oikeutta arvostella ketään tai puhua kenestäkään pahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Negatiivisia arvosteluja? Kyllä, tunnustan. Ihmettelyjä toisen tekemisistä? Kyllä, tunnustan. Paskanpuhumista? Valehtelua? Ei. En koe tarvetta sellaiseen.

Negatiivinen arvostelu jonkun ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä voi hyvinkin olla pahanpuhumista. Ainakin sen henkilön mielestä, joka on arvostelun kohteeksi joutunut.

Vierailija
12/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joku arvostelee minua äitinä tai lastani. Saatan myös myötäillä jos joku puhuu pahaa ihmisestä joka arvostelee minua. Ihan käsi sydämmella voin tunnustaa etten itse aloita ikinä toisesta pahaa puhumista. Jotenkin tunnen itseni niin huonoksi että koen ettei minulla ole oikeutta arvostella ketään tai puhua kenestäkään pahaa.

Vau! Useinhan juuri sellaiset ihmiset jotka koee itse huonommuutta, sortuvat arvostelemaan toisia. Ne joiden on hyvä olla, ei juurikaan näe sitä tarpeelliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muille.

Vierailija
14/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeastaan mieheni on ainoa, jolle puhun pahaa, jos joku henkilö ärsyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiasta, mikä minua mietityttää tai ihmetyttää tai loukkaa, niin puhun. En puhu ilkeilläkseni enkä mustamaalatakseni. Muistan myös kertoa, miten ihana ihminen on muutoin tai fiksu, mutta tuo kyseinen asia ihmetyttää. Enkä juoruile, en kerro salaisuuksia eteenpäin enkä hauku. Yritän aina kovasti ymmärtää ihmisia, liikaakin, mutta en aina ymmärrä...:)

Vierailija
16/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Negatiivisia arvosteluja? Kyllä, tunnustan. Ihmettelyjä toisen tekemisistä? Kyllä, tunnustan. Paskanpuhumista? Valehtelua? Ei. En koe tarvetta sellaiseen.

Negatiivinen arvostelu jonkun ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä voi hyvinkin olla pahanpuhumista. Ainakin sen henkilön mielestä, joka on arvostelun kohteeksi joutunut.

Itse miellän paskanpuhumisen käytännössä valehteluksi tai ainakin hyvin raskaaksi liioitteluksi; tyyliin Villen äiti on heristänyt sormeaan Villelle tätä toruessaan, ja sitten joku kertoo, että Villen äiti aina vaan raivoaa ja huutaa lapselleen.

Vierailija
17/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämä on opettanut. Kasvatusasioita saatan itsekseni murista tai virheitä, joista koituu selkeästi lapselle haittaa, niissä. Mutten päivittele näitä muille ihmisille ääneen tai puhu muutenkaan pahaa kenestäkään.



Juoruilevaa ihmistä en arvosta ja inhoan itseäni jos juoruiluun joskus lankean. Toisaalta muistelen lukeneeni (viisaampi osaa tähän vastata), että juoruilemisellakin on oma tehtävänsä, yhteisön siteen vahvistaminen tms.

Vierailija
18/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta nimenomaan, riippuen mitä "pahan puhumisella" tarkoitetaan. En valehtele enkä väritä juttuja, enkä oikeastaan puhu negatiivisävytteisiä juttuja kuin miehelleni (työkaverista), siskolleni (exästä) tai parhaalle ystävälleni (miehestä :D ). Lähinnä päästelen höyryjä ja ihmettelen käytöstä. Sitten kuitenkin, jos toinen kommentoi liian tiukkaan sävyyn ("no onpa se miehesi ollut tökerö"), niin alan heti puolustella että olihan sillä syynsä ja olisin voinut itsekin tehdä toisin... :)

Vierailija
19/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paskanpuhuminen on juuri usein tätä väritettyä, liioiteltua ja jopa valehtelua. Pahanpuhumiselle on mielestäni eri määritelmä. Että samoilla linjoilla tässä ilmeisesti suurin osa on. Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille. Ap

Vierailija
20/26 |
01.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta sitten on pari eroperhettä, joissa lapset laitetaan aika koville. Niistä asioista tulee joskus keskusteltua ulkopuolisten kanssa. Mulla kun ei vaan mene jakeluun, miksi lapsille pitää kuukausi erosta esitellä uusia mies- tai naisystäviä. Kun ei mene millään mun päähän, että mikä järki tuollaisessa on, niin tässä asiassa sorrun taivasteluun.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän neljä