Hoitoala harkinnassa. Hoitajat, millä suuntautumisalalla viihdytään kohtalaisesti / missä ei pala välittömästi loppuun?
Onko tällaisia? Siis erikoissairaanhoito, kotihoito, lapset ja nuoret jne. Nyt sais kerrankin kehua.
Kommentit (31)
Hammashoito. Aina riippuu tietysti työyhteisöstä viihtyminen paljon, jos joku paikka on kelju pitää olla valmis vaihtamaan. Mutta työ on tosi mielenkiintoista ja potilaat ei kuole. Influenssarokotuksen ottaisin muutenkin joten ei ole mikään ongelma. Muita vaatimuksia rokotusten suhteen ei tällä hetkellä taas olekaan.
Älä ainakaan vanhuspuolelle lähde koska se on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Nimimerkillä kokemusta on. Myös kotihoito on raskasta ja jatkuva kiire.
Tuttavia on töissä hammashoitajina ja se on fyysisesti kevyempää.
Riippuu työpaikasta. Joka osaamisalalla on aivan hirveitä työyhteisöjä ja toisaalta sitten taas helmiä. Pitää olla henkisesti valmis siihen, että etsii sen hyvän ja toimivan työyhteisön.
Omat kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, minne kannattaa hakeutua, esim. joku haluaa ehdottomasti tehdä lasten kanssa töitä ja toinen ei missään tapauksessa, yksi kokee saattohoidon kutsumuksena, toinen ei jaksaisi viikkoakaan sitä.
Oman kokemukseni mukaan fyysisesti ja henkisesti kevyintä hoitoalan työ on ehkä ohjaajana hyväkuntoisten kehitysvammaisten asuntolassa. Työ on siellä nimenomaan ohjaamista ja arkisissa asioissa auttamista, ei niinkään hoidollista.
Ymmärrän täysin, että et kysy tätä asiaa, mutta: Mieti nyt ihan selväksi itsellesi tuo alan ainainen palkka-, työolosuhde- ja arvostusongelma, ja että työ on todennäköisesti paljon vaativampaa ja erilaista kuin miltä opiskelijana vaikuttaa. Tämä koskee julkisen keskustelun perusteella ilmeisesti pahimmin sairaanhoitajia. Fysioterapeutteja arvostetaan, ja he ovat eri lailla asiantuntija-asemassa ja erillään "rivityöntekijöistä" kuin hoitajat, joten jos kiinnostaa, ehkä voisit harkita sitäkin vaihtoehtoa, mutta palkkataso ei ole sairaanhoitajaa parempi, ja päivystyksiä ja vuorotyökorvauksia ei tule - ei toki noiden työmuotojen rasituksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, että et kysy tätä asiaa, mutta: Mieti nyt ihan selväksi itsellesi tuo alan ainainen palkka-, työolosuhde- ja arvostusongelma, ja että työ on todennäköisesti paljon vaativampaa ja erilaista kuin miltä opiskelijana vaikuttaa. Tämä koskee julkisen keskustelun perusteella ilmeisesti pahimmin sairaanhoitajia. Fysioterapeutteja arvostetaan, ja he ovat eri lailla asiantuntija-asemassa ja erillään "rivityöntekijöistä" kuin hoitajat, joten jos kiinnostaa, ehkä voisit harkita sitäkin vaihtoehtoa, mutta palkkataso ei ole sairaanhoitajaa parempi, ja päivystyksiä ja vuorotyökorvauksia ei tule - ei toki noiden työmuotojen rasituksiakaan.
Se on vähän että suo siellä, vetelä täällä: Hoitoalan harvoja hyviä puolia on, että työpaikka on taattu. Fyssarin homma voi olla kevyempää, mutta varsinaista pulaa tekijöistä on ainostaan muutamilla alueilla, eli työpaikkaa ei välttämättä irtoa noin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, että et kysy tätä asiaa, mutta: Mieti nyt ihan selväksi itsellesi tuo alan ainainen palkka-, työolosuhde- ja arvostusongelma, ja että työ on todennäköisesti paljon vaativampaa ja erilaista kuin miltä opiskelijana vaikuttaa. Tämä koskee julkisen keskustelun perusteella ilmeisesti pahimmin sairaanhoitajia. Fysioterapeutteja arvostetaan, ja he ovat eri lailla asiantuntija-asemassa ja erillään "rivityöntekijöistä" kuin hoitajat, joten jos kiinnostaa, ehkä voisit harkita sitäkin vaihtoehtoa, mutta palkkataso ei ole sairaanhoitajaa parempi, ja päivystyksiä ja vuorotyökorvauksia ei tule - ei toki noiden työmuotojen rasituksiakaan.
Se on vähän että suo siellä, vetelä täällä: Hoitoalan harvoja hyviä puolia on, että työpaikka on taattu. Fyssarin homma voi olla kevyempää, mutta varsinaista pulaa tekijöistä on ainostaan muutamilla alueilla, eli työpaikkaa ei välttämättä irtoa noin vaan.
Hammashoitajista on kova pula. Fyysisessä mielessä siinäkin kannattaa alustavasti opetella ergonomisesti työasennot.
Ennen kaikkea mitä sitä, että hoitotyössä tulee vastaan jo opiskelijana enemmän huonoja työyhteisöjä kuin hyviä.
Ja ne huonoimmat ovat ilmapiiriltään todella sairaita, joissa työntekijät joko lähtevät hyvin nopeasti, kokevat burn-outin ennen lähtöään, jäävät ja sairastuvat itse sen mukaan miten olosuhteisiin reagoivat.
Nämä jääneet ovat niitä tylyjä, kiukkuisia, kyynisiä hoitajia, jotka ovat ilkeitä niin potilaille kuin kollegoillekin.
Tälläisiä paikkoja on paljon.
Onko tuossa lähihoitajan koulutuksessa ylipäätään edes olemassa sellaista enemmän sosiaalipuolelle, neuvontaan tai alan toimistohommiin liittyvää suuntautumisvaihtoehtoa, vai onko näihin sitten ihan omat koulutuksensa esim. nuoriso-ohjaaja ja korkeampi sosionomi? Saattaisin olla kiinnostunut tällaisesta koulutuksesta.
Alan toimistohommat eli ajanvaraus on pahinta kuraa ikinä, myös yksityisellä. Työntekijät vaihtuvat pyöröovissa ihan syystä.
Älä hakeudu kehitysvammapuolelle, siellä väkivallan kohteeksi on joutuminen on päivittäistä ja siihen suhtaudutaan normaalina.
En ymmärrä miten tuosta loppuunpalamisesta on tehty hirveä mörkö.
Se nyt vaan kuuluu asiaan palaa välillä loppuun ja siitä nousta taas terapioiden ja muiden huilien jälkeen yhteiskunnan, pörsiiyrityksille voittoja ja pääomille osinkoja kasvattavaksi, tuottavaksi jäseneksi.
Mä en tajua tätä ainaista itkua arvostuksen puutteesta. Hoitajia nimenomaan arvostetaan paljon enemmän kuin useimpia muita ammatteja. Joo, erinäisistä syistä kaikille Suomen hoitajille ei makseta 3500 euron kuukausipalkkaa, mutta ei makseta monille muillekaan raskaan työn tekijöille. Ilmapiiriongelmat taas on vain ja ainoastaan teidän työyhteisöjen ratkaistavissa.
Työterveyshuolto voisi olla yksi hyvä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Älä hakeudu kehitysvammapuolelle, siellä väkivallan kohteeksi on joutuminen on päivittäistä ja siihen suhtaudutaan normaalina.
Myös vanhuspuolella joutuu väkivallan kohteeksi. Ohjeeksi sanotaan ylemmältä taholta, että no puhu rauhallisesti jne. Anna rauhoittavaa lääkettä. Jos sitä rauhoittavaa lääkettä on, niin sitä ei välttämättä saa annettua.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa lähihoitajan koulutuksessa ylipäätään edes olemassa sellaista enemmän sosiaalipuolelle, neuvontaan tai alan toimistohommiin liittyvää suuntautumisvaihtoehtoa, vai onko näihin sitten ihan omat koulutuksensa esim. nuoriso-ohjaaja ja korkeampi sosionomi? Saattaisin olla kiinnostunut tällaisesta koulutuksesta.
Näihin on omat koulutuksensa. Lähihoitaja tekee käytännön työtä, mikö on se mistä itse tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, että et kysy tätä asiaa, mutta: Mieti nyt ihan selväksi itsellesi tuo alan ainainen palkka-, työolosuhde- ja arvostusongelma, ja että työ on todennäköisesti paljon vaativampaa ja erilaista kuin miltä opiskelijana vaikuttaa. Tämä koskee julkisen keskustelun perusteella ilmeisesti pahimmin sairaanhoitajia. Fysioterapeutteja arvostetaan, ja he ovat eri lailla asiantuntija-asemassa ja erillään "rivityöntekijöistä" kuin hoitajat, joten jos kiinnostaa, ehkä voisit harkita sitäkin vaihtoehtoa, mutta palkkataso ei ole sairaanhoitajaa parempi, ja päivystyksiä ja vuorotyökorvauksia ei tule - ei toki noiden työmuotojen rasituksiakaan.
Se on vähän että suo siellä, vetelä täällä: Hoitoalan harvoja hyviä puolia on, että työpaikka on taattu. Fyssarin homma voi olla kevyempää, mutta varsinaista pulaa tekijöistä on ainostaan muutamilla alueilla, eli työpaikkaa ei välttämättä irtoa noin vaan.
Hammashoitajista on kova pula. Fyysisessä mielessä siinäkin kannattaa alustavasti opetella ergonomisesti työasennot.
Piti olla alusta asti, ei alustavasti, sorry!
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä ainaista itkua arvostuksen puutteesta. Hoitajia nimenomaan arvostetaan paljon enemmän kuin useimpia muita ammatteja. Joo, erinäisistä syistä kaikille Suomen hoitajille ei makseta 3500 euron kuukausipalkkaa, mutta ei makseta monille muillekaan raskaan työn tekijöille. Ilmapiiriongelmat taas on vain ja ainoastaan teidän työyhteisöjen ratkaistavissa.
Sinä et ainakaan arvosta hoitajia. Hoitajien vertaaminen paska-ammatteihin ei osoita arvostusta. Miksi perustelet arvostuksen vähyyttä palkalla, jota ei makseta? Mikset persuttele (kyllä, se on sana) arvostuksen vähyyttä palkalla, jota oikeasti maksetaan? Ai ilmapiiriongelmat on akkojen juttuja vai? Oletko miettinyt, että paremmalla palkalla ei tarvitsisi olla koko ajan töissä raatamassa ja ilmapiirin vaihtuvuus parantaisi ongelmat automaattisesti? Etpä tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä ainaista itkua arvostuksen puutteesta. Hoitajia nimenomaan arvostetaan paljon enemmän kuin useimpia muita ammatteja. Joo, erinäisistä syistä kaikille Suomen hoitajille ei makseta 3500 euron kuukausipalkkaa, mutta ei makseta monille muillekaan raskaan työn tekijöille. Ilmapiiriongelmat taas on vain ja ainoastaan teidän työyhteisöjen ratkaistavissa.
Ilman säällistä korvausta arvostus on pelkkää sanahelinää. Monet miesvaltaisten amk- alojen työt ovat kaikin puolin kevyempiä ja sisältävät vähemmän vastuuta ja niissä aloituspalkka on usein tonnin korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten tuosta loppuunpalamisesta on tehty hirveä mörkö.
Se nyt vaan kuuluu asiaan palaa välillä loppuun ja siitä nousta taas terapioiden ja muiden huilien jälkeen yhteiskunnan, pörsiiyrityksille voittoja ja pääomille osinkoja kasvattavaksi, tuottavaksi jäseneksi.
Niin, joittenkin mielestä.
Mikä sinua kiinnostaa? Omat vahvuudet vaikuttavat myös.
Valitettavasti, oletko valmis pakkoinjektioihin? Tosi iso sääli, että hoitoalalla on nämä. Myös ajaneet paljon väkeä pois alalta.
Tsemppiä kovasti sinulle <3